Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat. Olemme viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monella tavalla kaksinkertaisia juhlia. Toisaalta juhlimme itsen\u00e4isyytt\u00e4, toisaalta kahden uuden ylioppilaan lakittamista. Niin itsen\u00e4isyys kuin ylioppilaatkin ovat meille suomalaisille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja yh\u00e4 enemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, koska niihin on totuttu vuosien mittaan. Maailmalla teht\u00e4vien terroritekojen ja k\u00e4yt\u00e4vien sotien perusteella on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ettei ainakaan itsen\u00e4isyys, sen paremmin kuin edes oikeus k\u00e4yd\u00e4 koulua ole kaikille ihmisille itsest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n
<\/p>\n
Maassamme ylioppilaita on kuitenkin ollut jo ennen itsen\u00e4isyytt\u00e4. Ylioppilastutkinto j\u00e4rjestettiin Suomessa ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1852. Tutkinto sai alkunsa Helsingin yliopiston p\u00e4\u00e4sytutkintona, jossa tuli antaa riitt\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 yleissivistyksest\u00e4 ja latinan kielen taidosta.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Nykyisin tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko oppilaat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sek\u00e4 lukion tavoitteiden mukaisen riitt\u00e4v\u00e4n kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin. Ylioppilastutkinto pannaan toimeen lukioissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Yh\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 on valmistumisen siirtyminen vaadittavien lukiokurssien puuttumisen takia. Joissakin oppiaineissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ylioppilastutkinnosta p\u00e4\u00e4see helpommin l\u00e4pi kuin lukion oppim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Mit\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 lukion k\u00e4ymisest\u00e4 on tullut, sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemmin tiedoin ylioppilaaksi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 lukio on yleissivist\u00e4v\u00e4 oppilaitos, jonka tarkoituksena on valmentaa opiskelijoita jatko-opintoihin. Perustaidot, jotka t\u00e4\u00e4ll\u00e4 opitaan t\u00e4smennet\u00e4\u00e4n jatko-opinnoissa tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.<\/p>\n
<\/p>\n
Opiskelijan suoritustaso selittyy parhaiten peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen keskiarvolla. Oppivelvollisuuden aikana hankitut tiedot ja taidot antavat parhaan pohjan menestyksekk\u00e4\u00e4lle lukiouralle. Niinp\u00e4 onkin ollut ilo tutkia eilen julkistettua OECD-maiden tutkimusta 15-vuotiaiden taidoista \u00e4idinkieless\u00e4, matematiikassa ja luonnontieteiss\u00e4. Kuten monet uutisoinnista havaitsivat, on suomalaisten lukutaito 33 tutkimusmaan joukossa paras. Seuraavaksi parhaat lukijat l\u00f6ytyv\u00e4t Kanadasta, Uudesta-Seelannista, Australiasta, Irlannista ja Koreasta. Suomalaiset nuoret ymm\u00e4rsiv\u00e4t lukemaansa ja olivat tehokkaita ja tarkkoja lukemiseen liittyviss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
V\u00e4hemm\u00e4lle uutisoinnille sen sijaan on j\u00e4\u00e4nyt hyv\u00e4 sijoitus my\u00f6s matematiikan ja luonnontieteiden osalta. Matematiikassa sijoituimme 4. sijalle. Edell\u00e4 olivat vain Japani, Korea ja Uusi-Seelanti. Luonnontieteiden osaamisessa meid\u00e4t p\u00e4ihittiv\u00e4t sen sijaan vain Korea ja Japani, joten mitalisija saatiin my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 lajissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Kouluj\u00e4rjestelm\u00e4mme toimii siis hyvin, heikkoja taitoja on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pienell\u00e4 joukolla, koulujen v\u00e4liset erot ovat pieni\u00e4 ja maantieteellisesti erot ovat viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4. Suurin ongelma kouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4mme ovat saman koulun opiskelijoiden v\u00e4liset tasoerot, mutta ongelma on sama muissakin tutkimusmaissa. Miten antaa yhteiskunnassa selviytymisen taidot kaikille ja est\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 koulutuksessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 hyviin tuloksiin ei ole oikotiet\u00e4. Hyviin tuloksiin koulussa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vain kovalla ty\u00f6ll\u00e4. Maamme kouluj\u00e4rjestelm\u00e4 on kuitenkin kulttuurimme mukainen ja siin\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 arvioituna varsin inhimillinen verrattuna Japanin ja Korean kouluihin joissa suorituspaineet aiheuttavat voimakasta stressi\u00e4 niin oppilaille kuin opettajillekin. Olemme pystyneet hienoihin suorituksiin, vaikka tied\u00e4mmekin, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on viel\u00e4 puutteita. Parhaillaan maassamme on menossa opetussuunnitelman perusteiden muutosty\u00f6 niin peruskoulutuksessa kuin lukiossakin. Yhteiskunta muuttuu yh\u00e4 nopeammalla vauhdilla ja tulevaisuuteen on varauduttava koulutuspoliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla. Koulutuksen on oltava yh\u00e4 kiihke\u00e4mmin ajan hermolla, mutta perustaitojen on silti oltava vahvat. Joka tuulenpuuskan mukaan ei kannata muuttaa suuntaa. \u00c4idinkielen, matematiikan ja luonnontieteiden tuntim\u00e4\u00e4rien tulee tulevassakin tuntijaossa pysy\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. My\u00f6s terveystiedon ja liikunnan merkitys kansanterveyden ja -talouden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Terveist\u00e4 nuorista kasvaa toivottavasti terveit\u00e4 aikuisia.<\/p>\n
<\/p>\n
Kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n asetetaan paineita hyvin yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4kin suunnista. Viime kunnallisvaalien pienet \u00e4\u00e4nestysprosentit varsinkin nuorten osalta ovat nostaneet esille kysymyksen siit\u00e4, miksi yhteisten asioiden hoitaminen ei kiinnosta. Yhteiskunnallisten asioiden tiedollisella tasolla suomalaiset koululaiset selviytyv\u00e4t keskinkertaisesti, mutta kun mitataan taitoja, j\u00e4\u00e4mme j\u00e4lkeen useimmista teollistuneista maista. Anglosaksisten maiden civics, social-studies tai citizenship oppiaineitten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 meill\u00e4 opetetaan yhdistetyss\u00e4 oppiaineessa historia ja yhteiskuntaoppi. Demokratian opettaminen on kouluissamme l\u00e4hinn\u00e4 instituutioiden opettamista ja demokratian periaatteista puhumista. Todellista yhteiskunnan asioihin osallistumista voi opetella vasta kun opiskelijat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikutettavat asioihin koulussa.\u00a0 Laki velvoittaa koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n huomioimaan opiskelijat heit\u00e4 koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, mutta keinoja tai m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 se ei kerro.<\/p>\n
<\/p>\n
Vasta vuosi sitten oppilaskunnan edustajalle sallittiin l\u00e4sn\u00e4olo lukiomme opettajienkokouksissa. Suurimmassa osassa lukioista asiasta ei ole viel\u00e4 edes keskusteltu. On k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 18-vuotias lukiolainen voi tulla valituksi kunnanvaltuustoon tai eduskuntaan, mutta ei voi vaikuttaa vaikkapa v\u00e4lituntien pituuteen tai koeviikkoihin. Kyse on l\u00e4hinn\u00e4 koulukulttuurien eroista eri koulujen kesken. Avoimesti toimivassa ja oppilaiden \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuuntelevassa oppilaitoksessa opitaan ottamaan kantaa asioihin ja etsim\u00e4\u00e4n vaikuttamisen keinoja. Samalla opitaan my\u00f6s vastuuta puolin ja toisin.<\/p>\n
<\/p>\n
Oppilaskuntien toiminta on vilkastunut ymp\u00e4ri maata. Lukiolaisten liitto on tehnyt hyv\u00e4\u00e4 valtakunnallista ty\u00f6t\u00e4 toiminnan aktivoimiseksi ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s kouluviihtyvyyden parantamiseksi. Turvallisuus ja viihtyisyys ei riipu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kalusteista ja ilmanvaihdosta, t\u00e4rkein tekij\u00e4 ovat opiskelijat ja kouluyhteis\u00f6 yhdess\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Nuoret osaavat my\u00f6s ottaa kantaa, mutta perinteinen kannanotto on muuttunut. Er\u00e4n teorian mukaisesti kannanotto on siirtynyt markkinatalouden ehdoille. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja mielipiteit\u00e4 osataan ja halutaan muodostaa, mutta vaikutusten tulisi n\u00e4ky\u00e4 reaaliajassa. Oman mielipiteen l\u00e4hett\u00e4minen tekstiviestin\u00e4 tai ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekeminen tuotteiden kirjon v\u00e4lill\u00e4 on nopeaa ja vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t heti. Voimakas tunteenpurkaus TV:n tekstiviestiohjelmissa tai mielipide chattikanavalla kirvoittaa keskustelua ja l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 saa markoilleen vastineeksi nopean vastineen ja tunteen vaikuttamisesta. Kilpailija voidaan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kotiin kaukomailta tai \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ulos reaaliel\u00e4m\u00e4yhteis\u00f6st\u00e4 vain k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 webbiosoitteessa. Nuori k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 valtaa, mutta virtuaalivaltaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Olisiko yhteiskuntaamme kehitett\u00e4v\u00e4 erilaisia tapoja vaikuttaa ja kysy\u00e4 mielipiteit\u00e4 kuin perinteinen tapa hoitaa yhteisi\u00e4 asioita. Tulisiko koulun kertoa ja kannustaa my\u00f6s vaihtoehtoisiin vaikuttamistapoihin?<\/p>\n
<\/p>\n
Perinteisesti yhteisten asioiden hoitaminen demokraattisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on tehty edustuksellisuuden kautta. Nuoret eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi n\u00e4in. Hyv\u00e4 esimerkki on vaikkapa yhdistystoiminta. Ennen vaikkapa urheiluseuraan saattoi kuulua tuhansia j\u00e4seni\u00e4 ja toimintaa j\u00e4rjestettiin muutamille sadoille aktiiveille. Nyt vaikkapa roolipelaajien valtakunnallisen larppaajatapahtuman voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 reilun kymmenen asialle vihkiytyneen nuoren joukko ja paikalle saapuu useita satoja asiasta kiinnostuneita, jotka ovat saaneet tietonsa keskustelupalstoilta tai tekstiviestein\u00e4. Toiminnasta haetaan el\u00e4myksi\u00e4, mutta siihen ei sitouduta koko el\u00e4m\u00e4ksi. Rakenteet muuttuvat nopeasti ja vanhat toimintatavat j\u00e4\u00e4v\u00e4t auttamatta ajastaan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
<\/p>\n
Uskoisin, ett\u00e4 yhteiskuntamme ja itsen\u00e4isyytemme tulee s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n, vaikka toimintatapoja perusteellisesti muutettaisiinkin. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi saada nuoret huomaamaan, ett\u00e4 my\u00f6s reaalimaailmassa oleviin asioihin voi ottaa kantaa ja vaikuttaa. Ylioppilastutkinto on hieno etappi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sen antamilla taidoilla varustetut nuoret ovat etuoikeutetussa asemassa, kun maamme tulevaisuutta rakennetaan. Ylioppilaslakki ei takaa menestyst\u00e4 ja onnellista el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta olen vakuuttunut, ett\u00e4 se helpottaa molempien saavuttamista. Toivon sen tuovan mukanaan my\u00f6s vastuuta koko yhteiskunnasta, my\u00f6s syrj\u00e4ytymisuhan alla el\u00e4vist\u00e4 nuorista ja perheist\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat. Olemme onnellisessa asemassa saadessamme viett\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4kin ylioppilasjuhlia itsen\u00e4isess\u00e4, mutta kansainv\u00e4listyv\u00e4ss\u00e4 Suomessa. Haluankin n\u00e4in puheeni lopuksi esitt\u00e4\u00e4 kiitokseni kaikille kouluyhteis\u00f6n j\u00e4senille kuluneesta vuodesta ja toivottaa niin uusille ylioppilaille, heid\u00e4n l\u00e4hipiireilleen kuin muillekin l\u00e4sn\u00e4olijoille onnellista ja rauhallista itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat. Olemme viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monella tavalla kaksinkertaisia juhlia. Toisaalta juhlimme itsen\u00e4isyytt\u00e4, toisaalta kahden uuden ylioppilaan lakittamista. Niin itsen\u00e4isyys kuin ylioppilaatkin ovat meille suomalaisille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja yh\u00e4 enemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, koska niihin on totuttu vuosien mittaan. Maailmalla teht\u00e4vien terroritekojen ja k\u00e4yt\u00e4vien sotien perusteella on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ettei ainakaan itsen\u00e4isyys, sen paremmin kuin edes oikeus k\u00e4yd\u00e4 … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1361","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat. Olemme viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monella tavalla kaksinkertaisia juhlia. Toisaalta juhlimme itsen\u00e4isyytt\u00e4, toisaalta kahden uuden ylioppilaan lakittamista. Niin itsen\u00e4isyys kuin ylioppilaatkin ovat meille suomalaisille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja yh\u00e4 enemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, koska niihin on totuttu vuosien mittaan. Maailmalla teht\u00e4vien terroritekojen ja k\u00e4yt\u00e4vien sotien perusteella on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ettei ainakaan itsen\u00e4isyys, sen paremmin kuin edes oikeus k\u00e4yd\u00e4…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1361","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1361"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1361\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2023,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1361\/revisions\/2023"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1361"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1361"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1361"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}