Arvoisat uudet ylioppilaat, hyv\u00e4 juhlayleis\u00f6. Olemme j\u00e4lleen saaneet kolme uutta ylioppilasta, joiden uutuuttaan hohtavat valkolakit sopivat itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in hyvin. Ylioppilaita on aina sanottu is\u00e4nmaan toivoiksi ja maamme kulttuurihistoria yli 150 vuoden ajalta kietoutuu monin tavoin ylioppilaisiin ja akateemiseen maailmaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Kun Keisarillinen Aleksanterin yliopisto Helsingiss\u00e4 viel\u00e4 j\u00e4rjesti ylioppilaskokeet p\u00e4\u00e4sykokeenaan, oli tilanne samankaltainen kuin nytkin. Ennen tulosten julkistamista kukaan ei tiennyt l\u00e4p\u00e4isik\u00f6 kokeen ja millaisin arvosanoin. Eri puolilta maata saapuneet abiturientit, ylioppilaskokelaat siis, tulivat yksi kerrallaan yliopiston suureen juhlasaliin kuulemaan tuloksensa. L\u00e4p\u00e4isseet saivat poistua senaatintorin ovesta sukulaistensa onniteltavaksi, kun taas reputtaneet ohjattiin kierreportaiden kautta takapihan puolelle. Vasta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alkoi kilpajuoksu lakkia tilaamaan. Ylioppilaslakki oli yliopiston opiskelijan symboli ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin koko opiskeluajan, my\u00f6s kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Lakin sis\u00e4puolta koristavat nykyisin tavallisimmin Suomen lipun v\u00e4rit. Mahdollista on korostaa my\u00f6s omaa maakuntaa ja vanhoissa yliopistoissa osakunnilla on edelleen vankat perinteet. Yh\u00e4 enemm\u00e4n korostetaan kuitenkin tiedekunnan tai opiskelualan yhten\u00e4isyytt\u00e4 teekkaritupsuin tai lyyran paikalle vaihdettavalla symbolilla.<\/p>\n
<\/p>\n
Vaikka ylioppilastutkinnon suorittaakin jo noin puolet ik\u00e4luokasta, on tutkinto kuitenkin s\u00e4ilytt\u00e4nyt arvostetun asemansa. Tulevina vuosina tapahtuvat muutokset tutkinnon\u00a0 rakenteessa ovat hyv\u00e4 osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 tutkinto voi kehitty\u00e4 yhteiskunnan muuttuessa. Nyt lakitetut ylioppilaat ovat viimeiset, joilla toinen kotimainen kieli oli tutkinnon pakollinen oppiaine. Muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4 tulevat muuttumaan my\u00f6s reaalikoe jakaantumalla erillisiksi kokeiksi ja \u00e4idinkielen koe, joka tulee koostumaan tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. My\u00f6s terveystiedosta tulee oma ylioppilastutkintoaineensa. Varsinkin reaalikokeen uudistusta on perusteltu sen soveltuvuudella jatko-opintojen valintakriteeriksi. N\u00e4in ollaan palaamassa tietyll\u00e4 tavalla ylioppilastutkinnon alkuajoille.<\/p>\n
<\/p>\n
Ylioppilastutkinto on maamme yleisin tutkinto, sen suorittaminen on mahdollista hajautetusti ja lukion voi venytt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n vuoteen.\u00a0 Tuntuisi siis silt\u00e4, ett\u00e4 kaikki halukkaat voivat sen suorittaa niin halutessaan. N\u00e4in ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole, sill\u00e4 kaikissa kokeissa hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n kokelaita. Jos nuo hyl\u00e4tyt arvosanat ovat pakollisissa aineissa, tai p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksesta puuttuu kursseja tai aineiden oppim\u00e4\u00e4ri\u00e4 on hyl\u00e4tty lukioaikana, ei ylioppilastutkinnosta saa hyv\u00e4ksytty\u00e4 arvosanaa.\u00a0 Ahkera opiskelu tuo kuitenkin l\u00e4hes kaikille valkolakin ennemmin tai my\u00f6hemmin. Oppilaitokset voivat joustaa tiettyihin rajoihin saakka mm. el\u00e4m\u00e4ntilanteiden tai kielitaustan takia. T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 valmistui Lahden yhteiskoulun aikuislukiosta hollolalaisrouva, joka aloitti el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n tuli kouluumme opiskelemaan englantia, joka oli ollut intohimoinen kansalaisopistoharraste. Parin kev\u00e4isen englanninkurssin j\u00e4lkeen h\u00e4n aloitti lukion kaikkien aineiden opinnot p\u00e4iv\u00e4lukiolaisena ja istui samoilla oppitunneilla nuorten kanssa vuoden ajan. Aikuislukion tuntijako sopi kuitenkin h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa paremmin, joten vaihto vei menness\u00e4\u00e4n koulumme t\u00e4h\u00e4n saakka vanhimman oppilaan. Olen vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4kep\u00e4iviin on tullut mielek\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja opiskelu tuolla el\u00e4m\u00e4nkokemuksella on antanut asioille suurempaa tarttumapintaa kuin nuoremmilla opiskelijoilla voi olla.<\/p>\n
<\/p>\n
Senioriopiskelija on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ylioppilas on yksil\u00f6. Kaikkien\u00a0 mahdollisuudet ja mielenkiinto eiv\u00e4t vaadi valmistumista kolmessa vuodessa, mutta jatko-opintoihin hakeutumisessa kev\u00e4\u00e4n ja syksyn ylioppilaat ovat samoilla viivoilla. Arvosanat, p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistus ja p\u00e4\u00e4sykokeet ratkaisevat opintojen suunnan t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in.\u00a0 Vaikka ykk\u00f6stoiveena oleva oppilaitos ei oviaan avaisikaan, kannattaa johonkin koulutukseen kuitenkin hakeutua ja hankkia el\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4inen ammatti. Elinik\u00e4isen oppimisen periaate on todellisuutta, eik\u00e4 opiskelu ty\u00f6n ohessa ole en\u00e4\u00e4 poikkeus vaan ennemminkin s\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n
<\/p>\n
Opiskelutottumukset ovat yksil\u00f6llisi\u00e4 ja ne opitaan jo koulutaipaleen alussa. Kodit ovat vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 lapset ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina oppivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen opiskeluun ja kotiteht\u00e4vien tekemiseen. Mik\u00e4li ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina n\u00e4it\u00e4 taitoja ei opita, saattaa koko peruskoulu sujua enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n ajelehtien. Koko ik\u00e4luokan oppilaitoksessa on teht\u00e4v\u00e4 kompromisseja ja edett\u00e4v\u00e4 joskus hitaimpien ehdoilla. Mukana joukossa ovat yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s diagnosoidut oppimisvaikeudet, jotka pit\u00e4isi pysty\u00e4 huomioimaan yksil\u00f6llisesti. Opintojen aloittaminen lukiossa onkin muutamille peruskoulussa keskinkertaisesti menestyneille aikamoinen yll\u00e4tys. Kun l\u00e4hes puolet ik\u00e4tovereista puuttuu, ei ollakaan en\u00e4\u00e4 keskinkertaisia uudessa ryhm\u00e4ss\u00e4 ja vaatimustaso on tyystin toinen. Kaikilta isomman vaihteen saaminen p\u00e4\u00e4lle ei onnistu k\u00e4denk\u00e4\u00e4nteess\u00e4 ja luovuttajiakin l\u00f6ytyy. Mik\u00e4li asenne on kohdallaan, voidaan paljon korjata. Jos opiskelu ei kuitenkaan kiinnosta, on oppilaitoksen vaihtaminen ajoissa kaikkien kannalta paras vaihtoehto.<\/p>\n
<\/p>\n
Ensimm\u00e4isten jaksojen arvosanat kertovat usein opintojen tulevan suunnan. Heikkoja arvosanoja saavat joutuvat rimpuilemaan kurssilta toiselle uusintojen ja uudelleenopiskelemisen kautta. Kiitett\u00e4vill\u00e4 aloittaneet pit\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 tasonsa loppuun saakka. Opittavilla asioilla on tarttumapintaa ja eteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n muita helpommin. Eniten tason ailahtelua onkin lukion keskitason oppilailla. Heill\u00e4 on kaikki mahdollisuudet nostaa omaa suoritustasoaan, sill\u00e4 kykyj\u00e4 ja taitoja on yleens\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, jos vain sinnikkyytt\u00e4 opiskeluun l\u00f6ytyy. T\u00e4st\u00e4 joukosta l\u00f6ytyv\u00e4t ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 my\u00f6s suurimmat ep\u00e4onnistujat. L\u00e4ht\u00f6tasosta saatetaan tippua kun el\u00e4m\u00e4 vie mukanaan, eiv\u00e4tk\u00e4 kotiteht\u00e4v\u00e4t kiinnosta.<\/p>\n
<\/p>\n
Perheen tuki on nuorelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 viel\u00e4 lukionkin aikana. Kiinnostus kouluun ja arkip\u00e4iv\u00e4inen keskustelu siit\u00e4 l\u00e4hent\u00e4\u00e4 perhett\u00e4 ja lukiolainen kokee tekev\u00e4ns\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 opiskellessaan. Jos kodit eiv\u00e4t ole kiinnostuneita suoritustasosta j\u00e4\u00e4 opintojen seuranta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koulun ja opiskelijan vastuulle. Kaikki nuoret eiv\u00e4t ole viel\u00e4 kypsi\u00e4 niin suureen vastuuseen ja niit\u00e4 henkisesti kypsempi\u00e4kin tuki ja kiinnostus innostaa. Aivan liian harvoin kodit kuitenkaan ottavat kouluun yhteytt\u00e4, vaikka suoritustaso jaksotodistuksissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huolestuttavalta. Toisaalta yh\u00e4 useammat vanhemmat seuraavat koulun tapahtumia s\u00e4hk\u00f6postilla l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4st\u00e4 viikkotiedotteesta, joten joku muukin perheess\u00e4 saattaa tiet\u00e4\u00e4 samat asiat kuin lukiolaisen ainakin pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4iden kolmen uuden ylioppilaan kanssa kuitenkin ollaan. Jokaisen kohdalla koulu on ainakin yritt\u00e4nyt tehd\u00e4 parhaansa. Opetusta on ollut tarjolla ja edistymist\u00e4 on seurattu. Kaikki oppitunnit eiv\u00e4t varmasti ole olleet huippuhienoja ja joku hieman heikompikin saattaa joukkoon mahtua. Olisimmeko voineet toimia jossakin suhteessa paremmin, olisiko pienemmill\u00e4 opetusryhmill\u00e4 tai lis\u00e4kursseilla voitu auttaa parempiin tuloksiin? Pit\u00e4isik\u00f6 kurin koulussa olla tiukempi vai pit\u00e4isik\u00f6 sallia pojille lakit sis\u00e4tiloissa? Olisiko kouluruoan viel\u00e4 paremmalla maistuvuudella tai paremmin hiekoitetulla pihalla ollut my\u00f6nteinen vaikutus arvosanoihin?<\/p>\n
<\/p>\n
Kun Opetushallitus viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 suoritti kyselytutkimuksena ulkoisen arvioinnin, opiskelijat saivat nimett\u00f6min\u00e4 vastata suureen joukkoon kysymyksi\u00e4 koulun arjesta. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kysyttiin my\u00f6s sit\u00e4, kuinka t\u00e4rkein\u00e4 opiskelijat pitiv\u00e4t kysyttyj\u00e4 asioita. T\u00e4rkeimpien top-nelj\u00e4 oli: Opetuksen taso, oppilaiden kohtelu, matematiikan opetus ja kielten opetus. Parhaiksi arvioitujen k\u00e4rki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koulutilojen siisteytt\u00e4, kuntoa ja turvallisuutta. Oppiaineista parhaaseen kymmenikk\u00f6\u00f6n ylt\u00e4v\u00e4t historia, matematiikka ja kielet. Mitk\u00e4h\u00e4n kysytyist\u00e4 yli viidest\u00e4kymmenest\u00e4 asiasta olivat opiskelijoiden mielest\u00e4 v\u00e4hiten t\u00e4rkeit\u00e4? T\u00e4rkeyslistan h\u00e4nt\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t Vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa asioihin koulussa, kotiin annettujen koulunk\u00e4yntitietojen riitt\u00e4vyys, vanhempainiltojen ja muun yhteydenpidon riitt\u00e4vyys ja p\u00e4ihdevalistus.<\/p>\n
<\/p>\n
Opiskelijat ajattelevat koulun perusteht\u00e4v\u00e4n siis samoin kuin lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 on ajatellut. Koulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on opettaa ja se pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 mahdollisimman hyvin. Ulkoisia puitteita arvostetaan, mutta niiden t\u00e4rkeys ei ole edes samaa suuruusluokkaa kuin opetuksen. Lis\u00e4ksi lukiolaiset haluaisivat pit\u00e4\u00e4 kodit ja vanhemmat ulkopuolella omasta koulunk\u00e4ynnist\u00e4\u00e4n. Jos kysely olisi tehty vanhemmille, olisi opetus varmasti ollut korkealla, mutta ainakin toivon ett\u00e4 tuo joukko olisi nostanut yhteydenpidon koteihin hiukan korkeammalle.<\/p>\n
<\/p>\n
Kun etsit\u00e4\u00e4n asioita, joita on ensimm\u00e4isen\u00e4 parannettava, on katsottava kumpaakin ulottuvuutta. Ei ole mielek\u00e4st\u00e4 parantaa asiaa, joka ei ole kenellek\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4. Jos sen sijaan t\u00e4rke\u00e4 asia on pieless\u00e4 on siihen puututtava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Viime kev\u00e4\u00e4n tutkimuksen j\u00e4lkeen n\u00e4it\u00e4 asioita on muutettu mahdollisuuksien rajoissa ja kev\u00e4\u00e4n itsearvioinnissa sitten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, onko kehittymist\u00e4 edellisvuoteen tapahtunut.<\/p>\n
<\/p>\n
Opiskelijoiden mielest\u00e4 teemme siis varsin hyvin heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 asioita.\u00a0 Useita vuosia sitten asetimme p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi olla hyv\u00e4 yleislukio. Tuo visio oli ehk\u00e4 aika vaatimaton, mutta emme halunneet asettaa saavuttamatonta tavoitetta. Kaikilla mittareilla arvioituina olemme tuon vision jo saavuttaneet ja lis\u00e4ksi tied\u00e4mme tarkkaan, mihin huomio on keskitett\u00e4v\u00e4 jatkossa.\u00a0 Pit\u00e4isik\u00f6 visiota siirt\u00e4\u00e4 kauemmaksi, pyrki\u00e4 viel\u00e4 parempaan, vai pyrki\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyiset asemat? Kuntien rahatilanne kiristyy ja mekin joudumme v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n opetusta s\u00e4\u00e4st\u00f6paineissa. Ensi vuonna lukiossa on noin puoli opettajaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin kuluvana lukuvuonna. Opetuksen v\u00e4hentyminen ja tulosten yht\u00e4aikainen parantaminen on yht\u00e4l\u00f6, joka vaikuttaa mahdottomalta, mutta uskon siihen p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisella kehitt\u00e4misell\u00e4 ja hyv\u00e4n ammattitaidon omaavilla opettajilla.\u00a0 T\u00e4rkein opiskeluun vaikuttava tekij\u00e4 on kuitenkin opiskelija itse. Emme voi opiskella ja oppia opiskelijan itsens\u00e4 puolesta. Voimme tarjota vain hyv\u00e4n opetuksen ja edellytykset oppimiselle, mutta oppimiseen tarvittava ty\u00f6 on jokaisen teht\u00e4v\u00e4 itse.<\/p>\n
<\/p>\n
Arvoisat uudet ylioppilaat. Olette tehneet riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 valkolakkiin. Takana on niin ep\u00e4onnistumisia kuin iloisiakin hetki\u00e4. Nyt t\u00e4h\u00e4n saavutukseen vaadittu ty\u00f6 on tehty ja edess\u00e4 ovat isommat haasteet. Kohdatkaa maailma avoimin mielin ja innolla uutta oppien. Virheist\u00e4 ei saa lannistua, vaan niist\u00e4 on opittava. Onnea ja menestyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvoisat uudet ylioppilaat, hyv\u00e4 juhlayleis\u00f6. Olemme j\u00e4lleen saaneet kolme uutta ylioppilasta, joiden uutuuttaan hohtavat valkolakit sopivat itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in hyvin. Ylioppilaita on aina sanottu is\u00e4nmaan toivoiksi ja maamme kulttuurihistoria yli 150 vuoden ajalta kietoutuu monin tavoin ylioppilaisiin ja akateemiseen maailmaan. Kun Keisarillinen Aleksanterin yliopisto Helsingiss\u00e4 viel\u00e4 j\u00e4rjesti ylioppilaskokeet p\u00e4\u00e4sykokeenaan, oli tilanne samankaltainen kuin nytkin. Ennen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1363","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Arvoisat uudet ylioppilaat, hyv\u00e4 juhlayleis\u00f6. Olemme j\u00e4lleen saaneet kolme uutta ylioppilasta, joiden uutuuttaan hohtavat valkolakit sopivat itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in hyvin. Ylioppilaita on aina sanottu is\u00e4nmaan toivoiksi ja maamme kulttuurihistoria yli 150 vuoden ajalta kietoutuu monin tavoin ylioppilaisiin ja akateemiseen maailmaan. Kun Keisarillinen Aleksanterin yliopisto Helsingiss\u00e4 viel\u00e4 j\u00e4rjesti ylioppilaskokeet p\u00e4\u00e4sykokeenaan, oli tilanne samankaltainen kuin nytkin. Ennen…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1363","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1363"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1363\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2025,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1363\/revisions\/2025"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1363"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1363"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1363"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}