{"id":1364,"date":"2018-05-07T11:31:09","date_gmt":"2018-05-07T11:31:09","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/?p=1364"},"modified":"2023-08-07T06:47:34","modified_gmt":"2023-08-07T06:47:34","slug":"puhe-syksyn-ylioppilaille-2-kimmo-laitinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/2018\/05\/07\/puhe-syksyn-ylioppilaille-2-kimmo-laitinen\/","title":{"rendered":"Puhe syksyn ylioppilaille 2 Kimmo Laitinen"},"content":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat. Olemme viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monella tavalla kaksinkertaisia juhlia. Toisaalta juhlimme itsen\u00e4isyytt\u00e4, toisaalta kahden uuden ylioppilaan lakittamista. Niin itsen\u00e4isyys kuin ylioppilaatkin ovat meille suomalaisille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja yh\u00e4 enemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, koska niihin on totuttu vuosien mittaan. Ylioppilaita on kuitenkin ollut jo ennen itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ylioppilastutkinto j\u00e4rjestettiin Suomessa ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1852. Tutkinto sai alkunsa Helsingin yliopiston p\u00e4\u00e4sytutkintona, jossa tuli antaa riitt\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 yleissivistyksest\u00e4 ja latinan kielen taidosta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Nykyisin tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko oppilaat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sek\u00e4 lukion tavoitteiden mukaisen riitt\u00e4v\u00e4n kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin. Ylioppilastutkinto pannaan toimeen lukioissa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Hajautetun tutkinnon ansiosta ylioppilaita valmistuu hyvin eri aikaan. Viime kev\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4n syksyn lakkiaisten v\u00e4liss\u00e4kin on koulustamme valmistunut yksi uusi ylioppilas. Muutamia ylioppilastutkinnon jo l\u00e4p\u00e4isseit\u00e4 opiskelijoita opiskelee talven aikana koulussamme saadakseen lukion p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen valmiiksi. P\u00e4\u00e4tt\u00f6todistushan on ylioppilaaksi valmistumisen edellytys, pelkk\u00e4 suoriutuminen tutkinnon pakollisista kokeista ei tee ylioppilasta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Yh\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin olevan valmistumisen siirtyminen vaadittavien lukiokurssien puuttumisen takia. Joissakin oppiaineissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ylioppilastutkinnosta p\u00e4\u00e4see helpommin l\u00e4pi kuin lukion oppim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Mit\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 lukion k\u00e4ymisest\u00e4 on tullut, sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemmin tiedoin ylioppilaaksi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 lukio on yleissivist\u00e4v\u00e4 oppilaitos, jonka tarkoituksena on valmentaa opiskelijoita jatko-opintoihin. Perustaidot, jotka t\u00e4\u00e4ll\u00e4 opitaan t\u00e4smennet\u00e4\u00e4n jatko-opinnoissa tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Lukion valinnaisuudesta ollaan monta mielt\u00e4. Opiskelijan kannalta valinnaisuus voi auttaa opiskelumotivaatiota. Eniten hy\u00f6ty\u00e4 valinnaisuudesta on silloin, kun tiedet\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tulevaisuudelta halutaan. Valtaosalle lukion aloittavista jatko on kuitenkin h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa ja ainevalinnat pohjaavat enemm\u00e4n tunteeseen kuin j\u00e4rkeen. Aineet saatetaan valita kaverin tai opettajan perusteella. Jo se, ett\u00e4 yh\u00e4 useamman opiskelijan valmistuminen lukiosta on kiinni vajaasta kurssim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kertoo, ett\u00e4 kaikki ei ole kunnossa. Onko vastuuta siirretty liikaa opiskelijan harteille tai yrit\u00e4mmek\u00f6 kouluttaa ylioppilaiksi liian suurta joukkoa?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Lukiostamme valmistuvista p\u00e4\u00e4see jonkinlaisiin jatko-opintoihin noin 60 % Luvussa ovat mukana kaikki koulutussektorit. Vaikka ylit\u00e4mme niin valtakunnalliset kuin alueellisetkin tilastot ei tulosta voi pit\u00e4\u00e4 kuin v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Miten sitten tulosta voitaisiin parantaa? Taannoisen P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen ylioppilaiden jatko-opiskelua koskevan selvityksen perusteella n\u00e4ytt\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 jatko-opiskelupaikan saaminen ei vaadi lukion huippuosaamista kuin muutamille halutuimmille aloille. Huipputuloksia ylioppilaskokeissa kirjoittavien lukioiden opiskelijat eiv\u00e4t siis muodosta yliopistojen opiskelijoiden enemmist\u00f6\u00e4. Valtaosa opiskelupaikoista menee t\u00e4ysin tavallisten lukioiden opiskelijoille. Syyn\u00e4 lienee se, ettei ole l\u00e4hdetty tavoittelemaan kuuta taivaalta. J\u00e4rkev\u00e4 ja kaikkia ammattialoja arvostava opinto-ohjaus on t\u00e4rkein edellytys nuorten sijoittumiselle yhteiskuntaan. Valinnaisuus ei ole peikko, joka hajottaa kaiken keskittymisen opiskeluun. Se antaa mahdollisuuden hankkia tietoja ja taitoja joita opiskelija uskoo tarvitsevansa. Mit\u00e4 vahvempi n\u00e4kemys nuorella on tulevaisuudesta, sit\u00e4 paremmin h\u00e4n kykenee ottamaan hy\u00f6dyn irti opiskelun tarjoamista mahdollisuuksista. Opiskelu on motivoitua ja p\u00e4\u00e4sy jatko-opintoihin on varmempaa.<\/p>\n<p>Olemme jo usean vuoden ajan kysyneet kirjallisesti jokaiselta opiskelijalta, miksi h\u00e4n valitsi opiskelupaikaksi Hollolan lukion. Useat vastaukset ovat samansuuntaisia. Koulu oli l\u00e4hell\u00e4, kaveritkin meniv\u00e4t sinne ja se on kuulemma ihan hyv\u00e4 lukio. Yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n vastauksessa ei ole l\u00e4hdetty pohtimaan miksi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n lukio on tullut valittua. Joissakin mainitaan lukion antavan lis\u00e4\u00e4 miettimisaikaa tulevaisuuden suhteen. Kuinka paljon tuota miettimisaikaa oikein tarvitaan? Eik\u00f6 p\u00e4iv\u00e4koti-ik\u00e4isen toive l\u00e4\u00e4k\u00e4rinhoitajasta tai lakaisukoneenkuljettajasta ole riitt\u00e4v\u00e4? Milloin on liian aikaista tai my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 tehd\u00e4 valinta ammatin suhteen?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 kyse ei olekaan siit\u00e4, mik\u00e4 on oikea aika\u00a0 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Kyse on paremminkin siit\u00e4, ettei kukaan oikein uskalla ottaa nyky-yhteiskunnassa vastuuta vaikeista asioista. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoa v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n viimeiseen asti. Vanhemmat antavat mieluummin nuorten itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kotiintuloajoista, tupakoinnista ja alkoholink\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kuin ottavat itse vastuuta kasvatuksen perusasioista. Lasten ja nuorten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on poistettu rajoja ja annettu vapautta. Tarkoituksena on ollut osoittaa luottamusta ja rakkautta, mutta lopputulos onkin ollut turvattomuutta ja hyl\u00e4tyksi tulemisen tunnetta. Osa nuorista hakee hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 kodin ja koulun sijasta ensisijaisesti kaveriporukasta. Hyv\u00e4ksytyn\u00a0 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen normi saattaa siis kieroutua yhteiskunnan asettamasta. Saadakseen turvallisuuden tunteen edes ik\u00e4istens\u00e4 joukosta on nuoren k\u00e4ytt\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 joukon mukaisesti. Jos ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen vaatii yhteiskunnan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomista on vaarallinen kierre valmis. Opiskelu laiminly\u00f6d\u00e4\u00e4n ja aika kuluu t\u00f6hrien ja tuhoten ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kodin tulee kantaa vastuu kasvatusty\u00f6st\u00e4. Koulu auttaa kotien kasvatusty\u00f6t\u00e4 omalta osaltaan. Koulu asettaa omat rajansa hyv\u00e4ksytylle k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle antaakseen kaikille opiskelijoille turvallisuutta. Hyv\u00e4n kasvatuksen antama malli lis\u00e4\u00e4 niin yksil\u00f6n kuin yhteiskunnankin turvallisuutta. Oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n peruspilarit luodaan kotona. Jos asiat sis\u00e4istet\u00e4\u00e4n jo pienen\u00e4, niin niiden soveltaminen on aikuisi\u00e4ss\u00e4 helpompaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Olemme kaikki oman el\u00e4m\u00e4mme pituisella matkalla, jossa eteen tulee valintoja ja vastuun ottamista. Saatamme tehd\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in tarkasteltuna v\u00e4\u00e4ri\u00e4kin valintoja, mutta jossittelu j\u00e4lkik\u00e4teen on turhaa. Valintoja tehdess\u00e4mme meill\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 oma kokemusmaailmamme joka kehittyy niin oikeiden kuin v\u00e4\u00e4rienkin ratkaisujen kautta. Lapsen ja nuoren kokemukset ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, mutta niit\u00e4 ei pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4tell\u00e4. Aikuisen teht\u00e4v\u00e4 on tukea ja ohjata nuorta el\u00e4m\u00e4n valintojen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Valintaa ei pid\u00e4 pel\u00e4t\u00e4. My\u00f6s v\u00e4\u00e4rist\u00e4 valinnoista voi oppia ja monet asiat voidaan korjata my\u00f6hemmin. Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aina my\u00f6s pettymyksi\u00e4 ja surua jotta sen hyvi\u00e4 puolia osaa arvostaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Olen huono antamaan el\u00e4m\u00e4nohjeita uusille ylioppilaille. Yht\u00e4 huono kuin kuka tahansa. Toivoisin kuitenkin, ett\u00e4 teette el\u00e4m\u00e4ss\u00e4nne rohkeita valintoja mutta kannatte my\u00f6s itse vastuun tekemisist\u00e4nne. Puntaroikaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mutta \u00e4lk\u00e4\u00e4 pakoilko niiden tekemist\u00e4. Etsik\u00e4\u00e4 mieluummin paikka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin kuin muiden ohjailemana. Kantakaa vastuu my\u00f6s v\u00e4\u00e4rist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Onnea matkaan el\u00e4m\u00e4nne maantielle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat. Olemme viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monella tavalla kaksinkertaisia juhlia. Toisaalta juhlimme itsen\u00e4isyytt\u00e4, toisaalta kahden uuden ylioppilaan lakittamista. Niin itsen\u00e4isyys kuin ylioppilaatkin ovat meille suomalaisille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja yh\u00e4 enemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, koska niihin on totuttu vuosien mittaan. Ylioppilaita on kuitenkin ollut jo ennen itsen\u00e4isyytt\u00e4. &nbsp; Ylioppilastutkinto j\u00e4rjestettiin Suomessa ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1852. Tutkinto sai alkunsa &#8230; <a title=\"Puhe syksyn ylioppilaille 2 Kimmo Laitinen\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/2018\/05\/07\/puhe-syksyn-ylioppilaille-2-kimmo-laitinen\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Puhe syksyn ylioppilaille 2 Kimmo Laitinen\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1364","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat l\u00e4sn\u00e4olijat. Olemme viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 monella tavalla kaksinkertaisia juhlia. Toisaalta juhlimme itsen\u00e4isyytt\u00e4, toisaalta kahden uuden ylioppilaan lakittamista. Niin itsen\u00e4isyys kuin ylioppilaatkin ovat meille suomalaisille t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja yh\u00e4 enemm\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, koska niihin on totuttu vuosien mittaan. Ylioppilaita on kuitenkin ollut jo ennen itsen\u00e4isyytt\u00e4. &nbsp; Ylioppilastutkinto j\u00e4rjestettiin Suomessa ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1852. Tutkinto sai alkunsa&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1364"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2026,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1364\/revisions\/2026"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}