{"id":1366,"date":"2018-05-07T11:28:43","date_gmt":"2018-05-07T11:28:43","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/?p=1366"},"modified":"2023-08-07T06:47:34","modified_gmt":"2023-08-07T06:47:34","slug":"puhe-kevaan-ylioppilaille-2003-kimmo-laitinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/2018\/05\/07\/puhe-kevaan-ylioppilaille-2003-kimmo-laitinen\/","title":{"rendered":"Puhe kev\u00e4\u00e4n ylioppilaille 2003 Kimmo Laitinen"},"content":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat kuulijat.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Olemme saaneet maahamme j\u00e4lleen noin 31 000 uutta valkolakkia. Saavutus on hieno ja ainutkertainen kokemus n\u00e4ille nuorille. Kukaan ei saa ylioppilaslakkia kahta kertaa, vaan se on yht\u00e4 ainutkertainen kuin syntym\u00e4 tai kuolema ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sama henkil\u00f6 voi suorittaa jopa useita tohtorintutkintoja eri tieteenaloilta, mutta ylioppilaaksi valmistuu vain kerran.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4kin tilaisuudessa on kyse ainutkertaisesta tapahtumasta. Kuten syntym\u00e4\u00e4n ja kuolemaan, liittyy t\u00e4h\u00e4nkin tapahtumaan suuria tunteita. Monet j\u00e4iv\u00e4t mielest\u00e4\u00e4n pisteen p\u00e4\u00e4h\u00e4n heille kuuluvasta arvosanasta, toiset taas eiv\u00e4t l\u00e4p\u00e4isseet tutkintoa laisinkaan tai p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistus ei valmistunut ajoissa. Kodeille ja sukulaisille lakitus on uuden el\u00e4m\u00e4nvaiheen alkua, meille opettajille se merkitsee yhden ik\u00e4luokan poistumista koulun vaikutuspiirist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Opetusministeri Tuula Haatainen on tuoreessa kannanotossaan esitt\u00e4nyt yliopistojen sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syj\u00e4rjestelm\u00e4n muuttamista uusia ylioppilaita suosivaan suuntaan. Samassa yhteydess\u00e4 on keskusteltu my\u00f6s yliopistojen toiveesta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ylioppilaskirjoitusten tuloksia vaikuttavampana osana sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4sykriteerist\u00f6\u00e4. Kumpikin muutos on nykyj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n verrattuna askel kohti merkityksellisemp\u00e4\u00e4 lukio-opiskelua ja tasa-arvoa. Yliopistojen p\u00e4\u00e4sykokeisiin valmentamisesta on tullut suurta liiketoimintaa, vaikka hyvin suoritetun lukion pit\u00e4isi taata jatko-opintokelpoisuus yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Alueellinen ja taloudellinen tasa-arvo ei siis t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toteudu, vaikka lukiolaiset saavat kaikkialla samanlaiset valmiudet ja osallistuvat tutkinnossa samoihin kokeisiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Hallituskauden ohjelmaan on sis\u00e4llytetty my\u00f6s huoli suurten ik\u00e4luokkien ty\u00f6panoksen korvaamisesta uusilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4. Opetusministeri Haataisen mukaan ammatillinen koulutus ei kiehdo opiskelijoita riitt\u00e4v\u00e4n paljon, vaan liian suuri joukko valitsee peruskoulun j\u00e4lkeen lukion. H\u00e4n ehdottaa l\u00e4\u00e4kkeeksi esimerkiksi lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteisty\u00f6t\u00e4, jossa opintoihin voisi sis\u00e4lty\u00e4 osia molemmista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Uuden opetusministerin ensimm\u00e4inen linjapuheenvuoro maamme koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n tulevista kehityssuunnista on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ryhdik\u00e4s. Pari kuukautta sitten Haataiselle itselleenkin yll\u00e4tyksen\u00e4 tullut ministerisalkku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo nyt varsin suuren joukon kent\u00e4lt\u00e4 tulleita toiveita. Mit\u00e4\u00e4n suuria yll\u00e4tyksi\u00e4 tai suurta keskustelua aiheuttavia asioita ei linjaukseen sis\u00e4lly. Mielenkiintoisia ovatkin juuri painopisteet, jotka hallituskauden alussa nostetaan esiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Jos ministerin esitt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia peilaa menneisyyteen, huomaa yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Kun ylioppilastutkinto vuonna 1852 j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa modernissa muodossaan, oli se juuri p\u00e4\u00e4sykoe yliopistoon. Tutkinnon suorittamisen sai aloittaa vasta kun kokelas oli l\u00e4p\u00e4issyt lukion loppukokeet eli saanut p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen. Yleisimmin tuolloinkin hyl\u00e4ttiin kokelaita kielten takia. Pakkolatina nimitt\u00e4in poistettiin vasta kahdeksan vuotta my\u00f6hemmin. Vuonna 1871 tutkinnossa piti osoittaa tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 taitoa kolmessa vieraassa kieless\u00e4 eli latinassa, kreikassa ja saksassa. N\u00e4ist\u00e4 tosin yksi tai kaksi kielt\u00e4 voitiin vaihtaa ven\u00e4j\u00e4n tai ranskan kieleen. V\u00e4hiten hylk\u00e4\u00e4misi\u00e4 eli repulsioita tuli matematiikassa, luonnonhistoriassa, raamattutiedossa, psykologiassa ja logiikassa. Uskoisin tuon tutkinnon l\u00e4p\u00e4isyn olevan vaikeaa my\u00f6s t\u00e4lle ylioppilasjoukolle. Kuten tarkkaavainen kuulija huomasi, ei tutkintoon sis\u00e4ltynyt monien pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ruotsin kielen koetta. Se puuttui tietenkin siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 koko tutkinto, kuten yliopisto-opetuskin oli ruotsinkielist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat kuulijat. &nbsp; Olemme saaneet maahamme j\u00e4lleen noin 31 000 uutta valkolakkia. Saavutus on hieno ja ainutkertainen kokemus n\u00e4ille nuorille. Kukaan ei saa ylioppilaslakkia kahta kertaa, vaan se on yht\u00e4 ainutkertainen kuin syntym\u00e4 tai kuolema ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sama henkil\u00f6 voi suorittaa jopa useita tohtorintutkintoja eri tieteenaloilta, mutta ylioppilaaksi valmistuu vain kerran. &nbsp; T\u00e4ss\u00e4kin &#8230; <a title=\"Puhe kev\u00e4\u00e4n ylioppilaille 2003 Kimmo Laitinen\" class=\"read-more\" href=\"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/2018\/05\/07\/puhe-kevaan-ylioppilaille-2003-kimmo-laitinen\/\" aria-label=\"Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta Puhe kev\u00e4\u00e4n ylioppilaille 2003 Kimmo Laitinen\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1366","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Hyv\u00e4t ylioppilaat, arvoisat kuulijat. &nbsp; Olemme saaneet maahamme j\u00e4lleen noin 31 000 uutta valkolakkia. Saavutus on hieno ja ainutkertainen kokemus n\u00e4ille nuorille. Kukaan ei saa ylioppilaslakkia kahta kertaa, vaan se on yht\u00e4 ainutkertainen kuin syntym\u00e4 tai kuolema ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sama henkil\u00f6 voi suorittaa jopa useita tohtorintutkintoja eri tieteenaloilta, mutta ylioppilaaksi valmistuu vain kerran. &nbsp; T\u00e4ss\u00e4kin&hellip;","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1366"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2028,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1366\/revisions\/2028"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}