\u201dOma kieli, oma mieli\u201d on t\u00e4m\u00e4n vuoden teema, jolla halutaan ilmaista oman kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkityst\u00e4 nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Teema liittyy Mikael Agricolaan, jonka kuolemasta tuli 9.4.2007 kuluneeksi 450 vuotta.<\/p>\n
Agricolan persoonassa on ripaus salaper\u00e4isyytt\u00e4. H\u00e4nen syntym\u00e4vuottaan ei tarkalleen tiedet\u00e4, mutta ei varmuudella my\u00f6sk\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kotipaikkaansa eik\u00e4 \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on historiallinen henkil\u00f6, jonka ulkoinen hahmo on luotu j\u00e4lkeenp\u00e4in. Agricolasta ei ole olemassa yht\u00e4\u00e4n kuvaa, ja siksi eri taiteilijoilla on ollut vapaat k\u00e4det kuvitella h\u00e4net mink\u00e4 n\u00e4k\u00f6iseksi tahansa. Meille turkulaisille h\u00e4n on tuttu Turun Tuomiokirkon penkereell\u00e4 olevasta patsaasta, jonka on tehnyt kuvanveist\u00e4j\u00e4 Oskari Jauhiainen vuonna 1952.<\/p>\n
Agricola on kiistattomasti Suomen merkkihenkil\u00f6. H\u00e4net tunnemme mm. Suomen kirjakielen is\u00e4n\u00e4. Agricolan kirjoitusty\u00f6t\u00e4 vaikeutti se, ettei suomen kielt\u00e4 ollut koskaan aikaisemmin kirjoitettu. Se oli vain rahvaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 puhekielt\u00e4. H\u00e4n joutui keksim\u00e4\u00e4n lukuisia sanoja itse ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten kukin sana kirjoitetaan. H\u00e4n joutui tekem\u00e4\u00e4n valintoja eri murteiden ilmaisujen v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n itse kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nen kielens\u00e4 mallina oli ensisijaisesti Turun seudun murre, koska Varsinais-Suomi oli ik\u00e4\u00e4n kuin muiden maakuntien \u00e4iti ja siell\u00e4 oli Suomen hiippakunnan piispan istuin.<\/p>\n
Tutkimuksen perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 noin 61 prosenttia Agricolan sanoista el\u00e4\u00e4 edelleen nykyisen yleiskielen sanastossa. Tuttujen sanojen lis\u00e4ksi Agricolan kielest\u00e4 l\u00f6ytyy sanoja, joita ei en\u00e4\u00e4 ole, mutta joiden merkitys pienell\u00e4 pohdiskelulla voidaan arvata, \u00a0esimerkiksi hyp\u00e4re merkitsee kukkulaa, lustitarha paratiisia, luutarha hautausmaata, vertaveli toveria ja syl\u00e4ys syleily\u00e4.<\/p>\n
Agricola teki my\u00f6s ensimm\u00e4inen suomalaisen aapisen\u00a0 ABC-kirjan. Sit\u00e4 painettiin kaikkiaan noin 500 kappaletta, ja se toimi yli sadan vuoden ajan lukemisen oppimateriaalina. Lukijoita ei\u00a0 alussa ollut viel\u00e4 paljoa, eih\u00e4n maamme v\u00e4kilukukaan ollut tuolloin kuin vajaat 300 000 henke\u00e4. Lukemista pel\u00e4ttiin pitk\u00e4\u00e4n. Lukemaan oppimisen sanottiin olevan pahempaa kuin sian teurastaminen ja tunkion luominen. 1690-luvun alun piispantarkastuksen p\u00f6yt\u00e4kirjassa kerrotaan, ett\u00e4 huomattava osa kirkkokansaa juoksi pakokauhun vallassa ulos kirkosta, kun lukutaidon kuulustelu aloitettiin. Laiskat ja huolimattomat lukijat tai ne, jotka eiv\u00e4t jostain syyst\u00e4 edenneet, joutuivat joko jalkapuuhun tai harjoittelemaan kasvotusten piispan kanssa. Agricolan aikana lukemisen ensiaskeleita ottaneet eiv\u00e4t useinkaan olleet vain lapsia vaan aikuisia. Vasta 1600-luvulla alettiin korostaa nimenomaan lasten ja nuorten opettamista. Joissain tapauksissa ik\u00e4loppujen puuttuva lukutaito saatettiin helpommin katsoa l\u00e4pi sormien kuin teinien tapauksessa. Se oli tulevaisuusstrategia aikana, jolloin\u201d uutuus\u201d tarkoitti samaa kuin ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
2<\/p>\n
Kielellinen identiteetti on t\u00e4rke\u00e4 osa ihmisen persoonaa, ja sen merkitys korostuu vieraskielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Ulkomaille muuttaneet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t \u00e4idinkielen merkityksen usein selvemmin kuin ne, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in kaikissa tilanteissa.<\/p>\n
Aikojen kuluessa Suomesta on muuttanut yli 1,3 miljoonaa ihmist\u00e4 maan rajojen ulkopuolelle. Heit\u00e4 ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n on maailmalla t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 arviolta 1,2 miljoonaa. Muuttajat viev\u00e4t mukanaan my\u00f6s oman \u00e4idinkielens\u00e4. Nykyisen k\u00e4sityksen mukaan ulkomaille muuttavan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 \u00e4idinkielt\u00e4, vaikka samalla opiskellaan my\u00f6s uuden kohdemaan kielt\u00e4. On yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen kielt\u00e4 ja kulttuuria opetetaan noin 90 yliopistossa 27 maassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.<\/p>\n
Ulkomaalainen ei aina ymm\u00e4rr\u00e4 vieraan kielen vivahteita ja sanojen monimerkityksisyytt\u00e4 samalla tavalla kuin kielt\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n osaava.<\/p>\n
Mari Manninen kirjoitti er\u00e4\u00e4ss\u00e4 valtalehdess\u00e4 otsikolla Kolmikielinen maa, ett\u00e4 Agricolan teemavuonna on syyt\u00e4 kunnioittaa maahanmuuttajia, sill\u00e4 he t\u00e4st\u00e4 kielest\u00e4 joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n. Suomalaiset eiv\u00e4t nimitt\u00e4in Mannisen mielest\u00e4 puhu oikeaa suomea paitsi esitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n poliisille olevansa vesiselvi\u00e4. Maahanmuuttajan on siis opeteltava my\u00f6s puhekieli. Suomalaisten suussa sanat lyhenev\u00e4t k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. Ulkomaalaiset sanovat, ett\u00e4 me puhumme miten sattuu. Paljon motivaatiota tarvitaan, ett\u00e4 jaksaa opetella kielen eri muodot. Kovin tuskallista on asua Turun murrealueella. Vaikeaa on ulkomaalaisen tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dtosso\u201d kirjoitetaan \u201dole hyv\u00e4\u201d tai ett\u00e4 \u201dOrotiks kaua?\u201d tarkoittaa \u201dAnteeksi, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4styin\u201d\u00a0 \u201dPaljonko kello on?\u201d lausutaan \u201dEi sul ti\u00e4tenk\u00e4 kello o?\u201d.
\n3<\/p>\n
Kun katsoo suomalaista almanakkaa, havaitsee my\u00f6s kulttuurimme kirjallisen luonteen. Vakiintuneita liputusp\u00e4ivi\u00e4 ovat J.L. Runebergin p\u00e4iv\u00e4 (5.2.), Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin p\u00e4iv\u00e4 (28.2.), Mikael Agricolan ja suomen kielen p\u00e4iv\u00e4 (9.4.) ,Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden p\u00e4iv\u00e4 (10.10.\u00a0), J.V. Snellmanin ja suomalaisuuden p\u00e4iv\u00e4 (12.5.) sek\u00e4 Ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4, Svenska Dagen (6.11.).<\/p>\n
Turun kaupungin uusi, kaunis ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen kirjastotalo on tuorein esimerkki kulttuurin kirjallisesta luonteesta. Kirjastonjohtaja Per\u00e4l\u00e4 kiitti kaupungin p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kirjasto n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja tarpeellisena, laajassa mieless\u00e4 kirjallisena investointina , vaikka viestint\u00e4tekniikan kehitys antaisi mahdollisuuden muihinkin ratkaisuihin.<\/p>\n
Suomen kielen kehitys, sen aseman vahvistuminen ja lukutaidon saavuttaminen Suomessa oli hidasta. Mutta nyt me olemme maailman parhaimpia lukijoita. Kirjailija, filosofi Martti Lindqvistin mielest\u00e4 \u00e4idinkieli on se sanallinen maailma, joka meiss\u00e4 on alkuper\u00e4isin. Se ei ole vain tietty kieli, vaan my\u00f6s murre, puhumisen tapa sek\u00e4 muistojen ja sanontojen maailma. Ihmisen pit\u00e4isi saada uskoa, rakastaa, sairastaa ja kuolla omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Agricolan merkitys kaikille suomalaisille, mukaan lukien ulkosuomalaiset ja uussuomalaiset on ollut suuri. Saamme k\u00e4yd\u00e4 koulua, seurata tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 ja vaikuttaa omiin asioihimme yhteiskunnassa omalla \u00e4idinkielell\u00e4mme.\u00a0 Agricolan juhlavuoden iskulause Oma kieli \u2013 oma mieli on osuva. Oma kieli ja kulttuuri on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 niin yhtenev\u00e4ss\u00e4 Euroopassa kuin globalisoituvassa maailmassakin.<\/p>\n
Ehk\u00e4 maisteri Mikael haaveili koko kansan lukutaidosta ja suomenkielisest\u00e4 kirjallisuudesta. Jos h\u00e4n voisi nyt arvioida tilannetta, h\u00e4n saattaisi olla tyytyv\u00e4inen. P\u00e4\u00e4t\u00e4n puheeni Agricolan sanoihin, joilla h\u00e4n perusteli lukemisen ihanuutta:\u00a0 Sill\u00e4 joka mielell\u00e4\u00e4n lukee \/ on hallussaan taikakeino \/ muuttaa ik\u00e4v\u00e4t hetket, \/ joita kaikkien osalle tulee, \/ nautinnon hetkiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
\u201dOma kieli, oma mieli\u201d on t\u00e4m\u00e4n vuoden teema, jolla halutaan ilmaista oman kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkityst\u00e4 nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Teema liittyy Mikael Agricolaan, jonka kuolemasta tuli 9.4.2007 kuluneeksi 450 vuotta. Agricolan persoonassa on ripaus salaper\u00e4isyytt\u00e4. H\u00e4nen syntym\u00e4vuottaan ei tarkalleen tiedet\u00e4, mutta ei varmuudella my\u00f6sk\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kotipaikkaansa eik\u00e4 \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on historiallinen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1375","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"\u201dOma kieli, oma mieli\u201d on t\u00e4m\u00e4n vuoden teema, jolla halutaan ilmaista oman kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkityst\u00e4 nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Teema liittyy Mikael Agricolaan, jonka kuolemasta tuli 9.4.2007 kuluneeksi 450 vuotta. Agricolan persoonassa on ripaus salaper\u00e4isyytt\u00e4. H\u00e4nen syntym\u00e4vuottaan ei tarkalleen tiedet\u00e4, mutta ei varmuudella my\u00f6sk\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kotipaikkaansa eik\u00e4 \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on historiallinen…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1375","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1375"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2037,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1375\/revisions\/2037"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1375"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1375"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}