Monissa gallupeissa ihmisilt\u00e4 on kysytty, mik\u00e4 on ihmisen paras ik\u00e4. Netist\u00e4 l\u00f6ysin seuraavia kommentteja. Nainen, 32v.\u00a0 \u201dMinusta paras ik\u00e4 on aina nyt. Jos asian jotenkin muuten kokee, ihminen ei el\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. ”Paras ik\u00e4 on se mit\u00e4 juuri el\u00e4t, on jo muistoja riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta silti piisaa haaveita.” ( mies 44v.). Er\u00e4\u00e4n nuoren miehen mielest\u00e4 paras ik\u00e4 on vauvaik\u00e4, \u201dkoska silloin ei tajuu mit\u00e4\u00e4n.\u201d Er\u00e4s 52-vuotias nainen tiivisti ajatuksensa: \u201dIroniaa sekin, ett\u00e4 moni asia j\u00e4i nuorena tekem\u00e4tt\u00e4 ei ollut varaa ja piti hommata jotain fiksua duunia. Nyt olisi varaa, muttei aikaa (kiitos sen fiksun duunin) ja hieman jo pelottaa, ett\u00e4 kohta olisi varaa ja aikaa, muttei en\u00e4\u00e4 tarpeeksi liikuntakyky\u00e4. \u201d<\/p>\n
Olipa ik\u00e4 mik\u00e4 tahansa, ihminen muuttuu koko ajan. My\u00f6nteisen kehityksen voi n\u00e4hd\u00e4 viisauden lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4, persoonallisuuden kehittymisen\u00e4 ja psyykkisen\u00e4 rikastumisena. Ik\u00e4 ei tee ihmisist\u00e4 samanlaisia. Nyky\u00e4\u00e4n ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla tietyn ik\u00e4isen\u00e4. Ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, miten vanheta.<\/p>\n
Ennen nykyteknologiaa vanhoilla ihmisill\u00e4 oli yhteis\u00f6ss\u00e4 se rooli, mik\u00e4 nyt on tiedotusv\u00e4lineill\u00e4. Vanhukset tarjosivat el\u00e4m\u00e4nkokemuksen ja tiedollisen perustan, johon yhteis\u00f6 turvautui.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4nkokemusta ei voi arvostaa ennen kuin sit\u00e4 on itsell\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Murrosik\u00e4 on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, milt\u00e4 nuorista tuntuu. Er\u00e4skin nuori arveli, ett\u00e4 vanhemmalla sukupolvella ei ole yht\u00e4\u00e4n toimivaa aivosolua p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4nkokemuksen my\u00f6t\u00e4\u00a0 suhteellisuudentaju lis\u00e4\u00e4ntyy. Jokainen meist\u00e4 vanhemmista huomaa, ett\u00e4 vaikeisiin asioihin alkaa suhtautua eri tavalla, koska on kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 on kest\u00e4nyt vaikeita tilanteita aikaisemminkin ja todenn\u00e4k\u00f6isesti selvi\u00e4\u00e4 niist\u00e4 tulevaisuudessakin.<\/p>\n
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Parkkinen selvitti joitakin vuosia\u00a0 sitten, kuinka paljon suomalaiset eri-ik\u00e4isin\u00e4 toisaalta saavat yhteiskunnalta ja toisaalta
\nmaksavat yhteiskunnalle. Parkkinen\u00a0 tavallaan kartoitti ihmisen el\u00e4m\u00e4nkaaren taseen. \u00a0\u2013<\/p>\n
<\/p>\n
Syntyess\u00e4\u00e4n suomalainen aiheuttaa yhteiskunnalle noin 20\u00a0000 euron menot. \u00a0Melkoinen velkataakka n. 50- centtiselle miehen- tai naisenalulle! Toisaalta\u00a0 vauvakin alkaa lyhent\u00e4\u00e4 velkaansa eli\u00a0 maksaa veroja k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n vaippoja ja lastenruokia, joihin sis\u00e4ltyy arvonlis\u00e4veroa. Lapsella on my\u00f6s tuloja, sill\u00e4 vanhemmille maksettavaa lapsilis\u00e4\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 lapsen tulona.\u00a0 Parkkinen laskee, ett\u00e4 suomalainen on 24-vuotiaana saanut yhteiskunnalta keskim\u00e4\u00e4rin 170\u00a0000 euroa.<\/p>\n
Jos taskunpohjallanne ei tunnu mik\u00e4\u00e4n kilisev\u00e4n eik\u00e4 kahisevan, tilanne selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osa tuosta rahasummasta on tullut ik\u00e4\u00e4n kuin vaihdantatalouden tavalla: pikkulapsi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoitopalveluja ja my\u00f6hemmin lapset ja nuoret k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t koulutuspalveluja . 24-vuotias suomalainen on tuottanut yhteiskunnalle selv\u00e4\u00e4 rahaakin \u2013 ainakin arvonlis\u00e4veroina, usein my\u00f6s tuloverona sek\u00e4 sosiaaliturvamaksuina.<\/p>\n
Parkkisen laskelmien mukaan noin 24-vuotiaana tapahtuu k\u00e4\u00e4nne: suomalainen rupeaa maksamaan yhteiskunnalle enemm\u00e4n kuin h\u00e4n\u00a0 silt\u00e4 saa eli h\u00e4n alkaa maksaa takaisin koulutustaan. Vasta 49-vuotias on maksanut yhteiskunnalle takaisin sen, mit\u00e4 h\u00e4n on saanut. Noin 59 vuoden i\u00e4ss\u00e4 tulovirrat k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t taas niin p\u00e4in, ett\u00e4 yhteiskunta \u201dantaa\u201d keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iselle suomalaiselle enemm\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4 maksaa veroja ja erilaisia maksuja.<\/p>\n
70-vuotiaana puntit ovat j\u00e4lleen tasan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen yhteiskunnan menot kasvavat ja lopputuloksena suomalainen j\u00e4\u00e4 voitolle. Ensisijaisesti se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntynyt v\u00e4est\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon terveyspalveluja. Oli niin tai n\u00e4in, t\u00e4m\u00e4n laskelman mukaan on onni synty\u00e4 suomalaiseksi.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat, milt\u00e4h\u00e4n tulevaisuuden tase n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n
Ihmisten elinik\u00e4 on parantuneen terveydenhoidon ja entist\u00e4 terveellisempien el\u00e4m\u00e4ntapojen ansiosta pidentynyt teollistuneissa maissa viimeisen sadan vuoden aikana jopa 30 vuotta.\u00a0 Elini\u00e4n nousulle ei n\u00e4y loppua. V\u00e4est\u00f6tieteilij\u00e4t sanovat, ett\u00e4 muutaman sadan vuoden sis\u00e4ll\u00e4 tulee ihmisi\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t 140-150-vuotiaiksi.\u00a0 YK:n tilastojen mukaan satavuotiaita arvioidaan olevan maailmassa nyky\u00e4\u00e4n 135 000, mutta jo 50 vuoden kuluttua noin 2,2 miljoonaa.\u00a0 Milt\u00e4h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Parkkisen tapaan tehty laskelma suomalaisen veloista ja saatavista v. 2058?<\/p>\n
Tuossa \u00e4skeisess\u00e4 \u201dtaseessa\u201d suuri osa kansalaisten saamisista muodostui koulutukseen liittyvist\u00e4 palveluista. Perinteiseen el\u00e4m\u00e4nkaareen, jolla ihmisen el\u00e4m\u00e4n eri vaiheita kuvataan, on kuulunut kolmijako: Ensin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n koulut, sitten ollaan ty\u00f6ss\u00e4 ja viimeisen\u00e4 ollaan el\u00e4kkeell\u00e4, vapaalla.<\/p>\n
Turun iltalukiossa\u2013 kuten muissakin aikuislukiossa \u2013 on jo vuosikymmeni\u00e4 tiedetty, ett\u00e4\u00a0 kolmijako on vanhanaikainen. El\u00e4m\u00e4npolut ovat\u00a0 mutkaisia ja kouluttautuminen\u00a0 voi ajoittua moneen eri vaiheeseen: lukion k\u00e4yminen ja ylioppilastutkinnon suorittaminen voi sijoittua ty\u00f6uran rinnalle, monilla jopa el\u00e4keaikaan.\u00a0 Mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 el\u00e4kel\u00e4ist\u00e4 jatkamasta opintojaan viel\u00e4 korkeakouluissakin.<\/p>\n
Teiss\u00e4 kohta lakitettavissa on perinteisen koulutuspolun kulkeneita, on teit\u00e4, jotka olette hakeneet ensin el\u00e4m\u00e4nkokemusta ja \u2013viisautta ja vasta varttuneempina suoritatte\u00a0 lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon tai teit\u00e4, jotka tulette suomalaisen koulutuksen piiriin muita v\u00e4yli\u00e4 pitkin. T\u00e4m\u00e4 kirjavuus on rikkautta, josta aikuislukiot ovat ylpeit\u00e4. Meill\u00e4 ei i\u00e4ll\u00e4 ole merkityst\u00e4.\u00a0 Kouluyhteis\u00f6mme on ollut \u2013 niin uskallan toivoa \u2013 teille opiskelijoille innostava ja kannustava oppimisen paikka. T\u00e4st\u00e4 osoitan kiitokset opettajille, opinto-ohjaajalle ja muulle henkil\u00f6kunnalle. Uskon, ett\u00e4 rehtorikollegani p\u00e4iv\u00e4lukioista voivat osoittaa samat kiitokset omalle ty\u00f6yhteis\u00f6lleen.
\nAloitin puheeni muutamalla kommentilla siit\u00e4, mik\u00e4 on paras ik\u00e4. Mutta mik\u00e4 on paras ik\u00e4 koulutukseen?<\/p>\n
Paras ik\u00e4 koulutukseen on t\u00e4ss\u00e4 ja nyt \u2013 jokaiselle ajallaan. El\u00e4m\u00e4n kulkuun pit\u00e4isi suhtautua kuten Nalle Puh: Kysymykseen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai mist\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 eniten, Nalle Puh vastaa n\u00e4in:<\/p>\n
–\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Vaikka Hunajan sy\u00f6minen on todella mukavaa, sit\u00e4 ennen on hetki, joka on viel\u00e4 parempi.<\/p>\n
Arvoisat abiturientit! Teill\u00e4 on k\u00e4sill\u00e4 tuo sit\u00e4 ennen hetki, hetki ennen unelmienne t\u00e4yttymyst\u00e4, valkolakin p\u00e4\u00e4h\u00e4n painamista. Koska hetki sit\u00e4 ennen on parasta, nautimme siit\u00e4\u00a0 viel\u00e4 hetken ja kuuntelemme X:n musiikkiesityst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Monissa gallupeissa ihmisilt\u00e4 on kysytty, mik\u00e4 on ihmisen paras ik\u00e4. Netist\u00e4 l\u00f6ysin seuraavia kommentteja. Nainen, 32v.\u00a0 \u201dMinusta paras ik\u00e4 on aina nyt. Jos asian jotenkin muuten kokee, ihminen ei el\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. ”Paras ik\u00e4 on se mit\u00e4 juuri el\u00e4t, on jo muistoja riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta silti piisaa haaveita.” ( mies 44v.). Er\u00e4\u00e4n nuoren miehen mielest\u00e4 paras … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1378","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Monissa gallupeissa ihmisilt\u00e4 on kysytty, mik\u00e4 on ihmisen paras ik\u00e4. Netist\u00e4 l\u00f6ysin seuraavia kommentteja. Nainen, 32v.\u00a0 \u201dMinusta paras ik\u00e4 on aina nyt. Jos asian jotenkin muuten kokee, ihminen ei el\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. ”Paras ik\u00e4 on se mit\u00e4 juuri el\u00e4t, on jo muistoja riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta silti piisaa haaveita.” ( mies 44v.). Er\u00e4\u00e4n nuoren miehen mielest\u00e4 paras…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1378","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1378"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2040,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1378\/revisions\/2040"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}