Pessimistit uskovat, ett\u00e4 viimeinen suomalainen kuolee vuonna 3004. Globalisaatiokehitys sulattaa kansakunnat toisiinsa. Tulevaisuudessa on vain maailmankansalaisia. Optimistit taas uskovat, ettei meit\u00e4 suomalaisia mik\u00e4\u00e4n tapa. Olemme sisukkaita ja sitkeit\u00e4. Suomalaiset s\u00e4ilyv\u00e4t, sill\u00e4 ei t\u00e4nne monikaan halua tulla.\u00a0 Suomi on m\u00e4\u00e4ritelty Euroopan vierasvihaisimmaksi maaksi. Monen ulkomaalaisen mielest\u00e4 Suomi on kylm\u00e4 maa, jossa ihmiset kulkevat k\u00e4nnykk\u00e4 korvalla matkalla ostamaan uutta k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4 tai saunaa tai sopimassa tapaamisesta joulupukin kanssa.<\/p>\n
Toki her\u00e4t\u00e4mme maailmalla kiinnostusta. Ulkoministeri\u00f6n sivuilla virtual.finland.fi vierailee vuosittain yli kolme miljoonaa Suomesta kiinnostunutta p\u00e4\u00e4asiassa ulkomaalaista k\u00e4vij\u00e4\u00e4. Ulkomaalaisten erityisi\u00e4 mielenkiinnon kohteita ovat revontulet, sauna, Alvar Aalto, Sibelius ja viime aikoina my\u00f6s koululaitos.<\/p>\n
Kaikkien yll\u00e4tykseksi keskityn puheessani koulutukseen, syyst\u00e4kin, sill\u00e4 Suomi on koulutuksen mallimaa. Suomalainen koulutus on onnistunut tuottamaan monipuolista ja tasapainoista osaamista. Siksi meill\u00e4\u00a0 on vahva ja tasa-arvoinen sivistyspohja. Maat, jotka ovat parhaita oppimistulosten mittareilla, ovat edistyneimpi\u00e4 my\u00f6s tasa-arvon mittareilla. N\u00e4it\u00e4 maita Suomen ohella ovat Kanada, Korea ja Japani. Koulukulttuurin alalla on siis mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 hyv\u00e4t oppimistulokset ja koulutuksellinen tasa-arvo. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 meill\u00e4 on vain v\u00e4h\u00e4n ns. heikkoja osaajia. Toisaalta my\u00f6s huippuosaajia on v\u00e4hemm\u00e4n kuin mit\u00e4 hyv\u00e4 yleinen osaamistaso antaisi odottaa.<\/p>\n
Investoinnit koulutukseen ja kilpailukykyyn\u00a0 tunnustetaan maailmanlaajuisesti t\u00e4rkeiksi. Siit\u00e4 huolimatta julkiset investoinnit ovat laskeneet useimmissa Euroopan valtioissa. T\u00e4m\u00e4 on huolestuttavaa, varsinkin kun investointien vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t vasta vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Meill\u00e4 suomalaisilla onkin vahva ja tasa-arvoinen sivistyspohja. Sen sijaan eurooppalaisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen koulutustaso on\u00a0 puutteellinen.<\/p>\n
\u2026\u2026.<\/p>\n
Jotta Suomi pysyy edelleen koulutuksen mallimaana, on opetustoimelle\u00a0 taattava kunnon resurssit, lahjakkaiden tarpeet on otettava paremmin huomioon ja maahanmuuttajien osaamista on hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n
Koulun toiminnan t\u00e4rkein kysymys pit\u00e4\u00e4 olla: miten hyvin koulu tyydytt\u00e4\u00e4 tulevaisuuden vaatimukset, eik\u00e4\u00a0 nykyisin vallalla oleva kysymys, miten hyvin koulutoimi tai rehtori on pysynyt budjetissaan.<\/p>\n
Olen edennyt melko kauas puheeni aloistuslauseesta. Ideana kuitenkin on ollut korostaa suomalaisten erinomaisuutta koulutuksen ja kilpailukyvyn alalla ja esitt\u00e4\u00e4 joitakin ajatuksia, jotta tulevaisuudessakin olisimme koulutuksen k\u00e4rkimaa. Toivottavasti tavoite ei ole kuin horisonttiviiva, joka pakenee etenemisest\u00e4 huolimatta.<\/p>\n
Aloitin puheeni lauseella Viimeinen suomalainen kuolee vuonna 3004. Ennusteiden mukaan h\u00e4n on nainen, ruotsinkielinen, asuu N\u00e4rpi\u00f6ss\u00e4 ja harrastaa kuorolaulua, ei kuitenkaan kirkkokuorolaulua, sill\u00e4 h\u00e4n on ajan trendien mukaan muslimi. Viimeinen suomalainen mies on kuollut jo pari sataa vuotta aikaisemmin.<\/p>\n
Uskokoon ken tahtoo. Me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olemme kuitenkin vahvasti olemassa ja kaiken lis\u00e4ksi viel\u00e4 juhlatuulella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pessimistit uskovat, ett\u00e4 viimeinen suomalainen kuolee vuonna 3004. Globalisaatiokehitys sulattaa kansakunnat toisiinsa. Tulevaisuudessa on vain maailmankansalaisia. Optimistit taas uskovat, ettei meit\u00e4 suomalaisia mik\u00e4\u00e4n tapa. Olemme sisukkaita ja sitkeit\u00e4. Suomalaiset s\u00e4ilyv\u00e4t, sill\u00e4 ei t\u00e4nne monikaan halua tulla.\u00a0 Suomi on m\u00e4\u00e4ritelty Euroopan vierasvihaisimmaksi maaksi. Monen ulkomaalaisen mielest\u00e4 Suomi on kylm\u00e4 maa, jossa ihmiset kulkevat k\u00e4nnykk\u00e4 korvalla matkalla … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1380","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Pessimistit uskovat, ett\u00e4 viimeinen suomalainen kuolee vuonna 3004. Globalisaatiokehitys sulattaa kansakunnat toisiinsa. Tulevaisuudessa on vain maailmankansalaisia. Optimistit taas uskovat, ettei meit\u00e4 suomalaisia mik\u00e4\u00e4n tapa. Olemme sisukkaita ja sitkeit\u00e4. Suomalaiset s\u00e4ilyv\u00e4t, sill\u00e4 ei t\u00e4nne monikaan halua tulla.\u00a0 Suomi on m\u00e4\u00e4ritelty Euroopan vierasvihaisimmaksi maaksi. Monen ulkomaalaisen mielest\u00e4 Suomi on kylm\u00e4 maa, jossa ihmiset kulkevat k\u00e4nnykk\u00e4 korvalla matkalla…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1380"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1380\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2042,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1380\/revisions\/2042"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}