Suomalaisten identiteetti \u2013 mist\u00e4 ja miten se on syntynyt?<\/p>\n
Suomalaisen sivistyksen esitaistelijan, Suomen markan ja kieliasetuksen suuren miehen Johan Wilhelm Snellmanin (1806-1881) syntym\u00e4st\u00e4 on kulunut t\u00e4n\u00e4 vuonna 200 vuotta. Snellman oli modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehitt\u00e4j\u00e4, jonka perint\u00f6 on niin vahva, ett\u00e4 se on historian eri vaiheissa kelvannut l\u00e4hes kaikille aatesuunnille. Snellmanin ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia.<\/p>\n
Snellman ei kannattanut koulutusta, vaan sivistyst\u00e4. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n koulussa on opittu jotain vasta silloin, kun k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dsivistysprosessi on koko el\u00e4m\u00e4n kattava vakaumus\u201d. Samaa asiaa tarkoitamme nyky\u00e4\u00e4n elinik\u00e4isell\u00e4 oppimisella. Snellman arvosteli omaa etuaan ajavia kansalaisia ja kauhisteli ihmist\u00e4, joka vain harrasteli henkisi\u00e4 asioita ja jolle yhteiskunnan edut ovat arvokkaita vain silloin, jos niist\u00e4 on itselle hy\u00f6ty\u00e4. Snellman kritisoi opintoja, jotka ovat pelkk\u00e4\u00e4 kurssien p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4ntt\u00e4\u00e4mist\u00e4, tenttien suorittamista ja opintokokonaisuuksien kasaamista. H\u00e4n v\u00e4itti, ett\u00e4 tunneilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vain mielistelem\u00e4ss\u00e4 opettajaa ja opettelemassa h\u00e4nen mielifraasejaan. H\u00e4n pahoittelikin, ett\u00e4 usein se kipin\u00e4, joka nuorukaisella oli oppiin tullessaan, oli kadonnut, ennen kuin h\u00e4n j\u00e4tti koulunsa.<\/p>\n
Snellmania hieman vanhempaa Adolf Iwar Arwidssonia (1791-1858) on kutsuttu Suomen ensimm\u00e4iseksi kansalliseksi her\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi. Juuri h\u00e4nen suuhunsa Snellman pani sanat: ”Ruotsalaisia emme ole, ven\u00e4l\u00e4isiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia.”<\/p>\n
Snellmanin aikalainen Zachris Topelius julkaisi vuonna 1875 Maamme kirjan (Boken om v\u00e5rt land), jota on pidetty merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 suomalaisen identiteetin rakentajana. Se on muokannut yhten\u00e4ist\u00e4 kansallista omaakuvaa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 osa k\u00e4sityksist\u00e4 el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Maamme kirjaa on painettu 3 miljoonaa kappaletta. Se on er\u00e4\u00e4nlainen kodin kansalliskirja. Topeliuksen idea oli valistaa kansaa ja opettaa nuorisolle is\u00e4nmaallisuutta kertomalla Suomen maantieteest\u00e4, ihmisist\u00e4, luonnosta, maisemasta ja menneisyydest\u00e4. Alkuper\u00e4ist\u00e4 teosta muokattiin eri aikoina ja k\u00e4ytettiin kansakouluissa maantiedon ja historian luku- ja oppikirjana toiseen maailmansotaan asti ja viel\u00e4 sen j\u00e4lkeenkin, eli noin 70 vuoden ajan. Mainittakoon, ett\u00e4 nykyisen oppikirjan elinkaari on muutama vuosi.<\/p>\n
Kulttuurimme on perinteisesti ollut hyvin kirjallinen, lukemista on arvostettu, samoin kirjailijoita.\u00a0Suomalaisen kirjallisuuden v\u00e4lityksell\u00e4 olemme saaneet niit\u00e4 yhteisi\u00e4 kokemuksia, jotka ovat muovanneet yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4mme siit\u00e4, keit\u00e4 me olemme,\u00a0 mist\u00e4 me tulemme ja mihin me kuulumme, mik\u00e4 tekee meid\u00e4t suomalaisiksi, mink\u00e4 me kaikki tunnemme omaksemme, ja mist\u00e4 kaikesta saamme yhteiset kokemuksemme ja ymm\u00e4rryksemme.<\/p>\n
Topelius rakensi kansallista identiteetti\u00e4 alueellisten luonnehdintojen avulla, jotka perustuvat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirjalliseen aineistoon. H\u00e4nen ansiostaan olemme oppineet monia sanontoja karjalaisista, savolaisista, h\u00e4m\u00e4l\u00e4isist\u00e4 ja pohjalaisista:\u00a0 hidas kuin h\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, viekas kuin savolainen, itsep\u00e4inen kuin pohjalainen, vilkas kuin karjalainen. Suhtautuminen ilonpitoon ja nauruun on my\u00f6s erottava tekij\u00e4. Nauru on karjalaisten ja savolaisten ominaisuus. Sanotaan, ett\u00e4 pohjalaiset h\u00e4\u00e4t ovat yht\u00e4 iloiset kuin karjalaiset hautajaiset. Varsinaissuomalainenkaan ei juuri naura. Runoilija Heli Laaksonen kertoi pit\u00e4neens\u00e4 omasta mielest\u00e4\u00e4n nauruhermoja kutkuttavan luennon, mutta kun kukaan ei nauranut, h\u00e4n rupesi ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n luentonsa hauskuutta. Vasta esityksen loputtua er\u00e4s mies tuli sanomaan: \u201d Kyl niin pal teki mieli nauraa. \u201d<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4 suomalaisten moraalin ja identiteetin\u00a0 s\u00e4\u00e4telij\u00e4 on ollut kirkko ja luterilainen uskonto. Sanotaan, ett\u00e4 Suomi on maailman luterilaisin maa; yli 80 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kuuluu ev.lut.kirkkoon. Kuitenkin vain puolet suomalaisista pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n uskovaisina ja kirkon vaikutus itse suomalaisten el\u00e4m\u00e4ntapaan onkin nyky\u00e4\u00e4n pieni.<\/p>\n
Aivan erityinen suomalaisen identiteetin muovaaja on ollut kielipolitiikka. Suomen kielt\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 alueella k\u00e4ytetty koko tuntemamme historian ajan, mutta sen asema ja arvostus ovat vaihdelleet olosuhteiden mukaan.<\/p>\n
1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 k\u00e4ytiin kiivaita v\u00e4ittelyit\u00e4 suomen kielen asemasta. Sivistyneist\u00f6\u00a0 puhui\u00a0 ruotsia, ranskaa, saksaa ja ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Suomea k\u00e4ytti vain kouluja k\u00e4ym\u00e4t\u00f6n rahvas. Kun korkein opetus ehdotettiin siirrett\u00e4v\u00e4ksi pois Helsingist\u00e4, ministerivaltiosihteeri Armfelt esitti uhkakuvan, ett\u00e4 rakkaassa Suomessamme ei en\u00e4\u00e4 muutaman vuoden kuluttua puhuta muuta kun tuota perkeleen kielt\u00e4, la langue du Perkel\u00e4 \u2013 kuten h\u00e4n ranskankielisess\u00e4 kirjeess\u00e4\u00e4n kirjoitti.<\/p>\n
Sivistysaate synnytti Snellmanissa vaatimuksen suomen kielen aseman kohentamisesta, vaikka Snellman itse ei koskaan kunnolla oppinut suomea. H\u00e4nen\u00a0 aloitteestaan s\u00e4\u00e4dettiin Kieliasetus 30.7.1863, jossa\u00a0 suomen kieli julistettiin ruotsin rinnalla tasavertaiseksi virallisena kielen\u00e4 oikeudessa ja hallinnossa, ja senaatti velvoitettiin huolehtimaan siit\u00e4, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4nkin kahdenkymmenen vuoden kuluttua t\u00e4m\u00e4 asetus saataisiin toteutettua. Niinp\u00e4 sivistyneist\u00f6n oli vaihdettava kielekseen suomi. Vuosisadan loppupuolella yhteist\u00e4 kirjakielt\u00e4 urakoi koko suomenmielinen sivistyneist\u00f6.<\/p>\n
Kieliolot ovat muuttumassa. Viime vuosina niin suomen\u00a0 kuin ruotsinkielenkin toiminta-alue on kaventunut. Ruotsinkielinen v\u00e4hemmist\u00f6 pienenee. Englanti valtaa alaa liike-el\u00e4m\u00e4n ja tieteen kielen\u00e4. Helsingin yliopistossa on valmisteilla kielipoliittinen ohjelma, jossa turvataan perkeleen kielen – jota yh\u00e4 kuulee puhuttavan koko maan alueella –\u00a0 paremmat mahdollisuudet s\u00e4ily\u00e4 tieteen kielen\u00e4 muiden kielten rinnalla. On syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 ruotsinkieliset oppilaitokset ja korkeakoulut vaalivat ruotsin kielt\u00e4 tieteenkin kielen\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4, ilman erillist\u00e4 kielipoliittista ohjelmaa.<\/p>\n
Edesmennyt Veikko Sinisalo sanoi, ett\u00e4 kieli on meid\u00e4n is\u00e4nmaamme. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 suomalaiset tuntevat ja arvostavat \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin koskaan ennen. Kuuluminen laajempaan kulttuuriyhteis\u00f6\u00f6n, EU:hun, on vahvistanut kansallista identiteetti\u00e4mme ja saanut aikaan\u00a0 \u00e4idinkielen vahvan arvostuksen, on se sitten suomi tai ruotsi. Ylioppilaskirjoituksissakin on vain yksi kaikille pakollinen aine ja se on \u00e4idinkieli ja kirjallisuus.<\/p>\n
Suomalaisuudesta ja suomalaisesta identiteetist\u00e4 on erityisesti EU:iin liittymisen yhteydess\u00e4 keskusteltu koko vuosikymmenen ajan. Kansallismielisyys on noussut EU:n my\u00f6t\u00e4. 1900 luvun lopulla, Eskon Ahon p\u00e4\u00e4ministerikautena, perustettiin ty\u00f6ryhm\u00e4 arvioimaan Suomen henkist\u00e4 tilaa ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli mm. selvitt\u00e4\u00e4, paljonko menneisyytt\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 nykyisyydess\u00e4. Lopputulos oli paljon. Postmodernin p\u00e4rskeist\u00e4 kuoriutui n\u00e4kyviin\u00a0 kerroksia, jotka eiv\u00e4t meist\u00e4 l\u00e4hde ainakaan kulumalla. Kansalliset erikoispiirteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vain voimistuvan. Samalla kun kohtaamme muita kulttuureita, pohdimme omaa identiteetti\u00e4mme. Ajan hengen mukaista on, ett\u00e4 menneisyys kiinnostaa. On monia, joiden mielest\u00e4 saksalaisen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n Paciuksen Maamme \u2013laulu alkaa tuntua vieraammalta kuin Sibeliuksen Finlandia- hymni, joka sekin on vaihtumassa\u00a0\u00a0 Hard Rock\u00a0 Hallelujaksi.\u00a0 Nokian ja Muumien j\u00e4lkeen Lordi\u00a0 vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa voitto Euroviisuissa nostaa Suomi-kuvaa ja kansallista itsetuntoa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n
Snellmanilaista perint\u00f6\u00e4 on terve kansallinen itsetunto ja ylpeys kansallisista juurista. Jos Snellman el\u00e4isi, h\u00e4n tekisi aktiivista EU-politiikkaa, h\u00e4n olisi tyytyv\u00e4inen Suomen viimeaikoina saamasta my\u00f6nteisest\u00e4 julkisuudesta, joka huipentui valtalehden otsikoinnissa Suomi, melkein liian hyv\u00e4 ollakseen totta. Snellman ehk\u00e4 sanoisi:<\/p>\n
Ruotsalaisia emme ole, ven\u00e4l\u00e4isiksi emme halua, me olemme suomalaisia Euroopassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalaisten identiteetti \u2013 mist\u00e4 ja miten se on syntynyt? Suomalaisen sivistyksen esitaistelijan, Suomen markan ja kieliasetuksen suuren miehen Johan Wilhelm Snellmanin (1806-1881) syntym\u00e4st\u00e4 on kulunut t\u00e4n\u00e4 vuonna 200 vuotta. Snellman oli modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehitt\u00e4j\u00e4, jonka perint\u00f6 on niin vahva, ett\u00e4 se on historian eri vaiheissa kelvannut l\u00e4hes kaikille aatesuunnille. Snellmanin ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[39,40],"tags":[],"class_list":["post-1382","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheita-juhlayleisolle","category-puhepankki"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Suomalaisten identiteetti \u2013 mist\u00e4 ja miten se on syntynyt? Suomalaisen sivistyksen esitaistelijan, Suomen markan ja kieliasetuksen suuren miehen Johan Wilhelm Snellmanin (1806-1881) syntym\u00e4st\u00e4 on kulunut t\u00e4n\u00e4 vuonna 200 vuotta. Snellman oli modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehitt\u00e4j\u00e4, jonka perint\u00f6 on niin vahva, ett\u00e4 se on historian eri vaiheissa kelvannut l\u00e4hes kaikille aatesuunnille. Snellmanin ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia.…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1382","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1382"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1382\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2044,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1382\/revisions\/2044"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1382"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1382"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1382"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}