Opetushallitus<\/p>\n
Viite: Lausuntopyynt\u00f6 diaarinumero 17\/421\/2015<\/p>\n
Suomen Rehtorit ry kiitt\u00e4\u00e4 mahdollisuudesta antaa lausuntonsa lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (p\u00e4iv\u00e4tty 14.4.2015).<\/p>\n
Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnos<\/strong><\/p>\n Opetushallitus on valmistellut lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisist\u00e4 valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942\/2014) mukaisen lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen nuorten lukiokoulutusta varten. N\u00e4iden perusteiden mukaan laaditut lukion opetussuunnitelmat otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1.8.2016 lukien.<\/p>\n Lukion opetussuunnitelman perusteiden p\u00e4ivitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat nykyiset perusteet, joita kehitet\u00e4\u00e4n edelleen vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Lukion opetussuunnitelman perusteita p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n seuraavien tavoitteiden suuntaisesti:<\/p>\n Esityksen tavoitteiden suuntaviivat ovat kannatettavia. Erityisen kannatettavina uudistuksina n\u00e4hd\u00e4\u00e4n laaja-alaista osaamista kehitt\u00e4v\u00e4n opiskelun vahvistaminen, lukion pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumisen tukeminen, yhdess\u00e4 tekemisen, osaamisen jakamisen ja monipuolisen yhteisty\u00f6n vahvistaminen ja ohjauksen roolin vahvistaminen. Lukiokoulutuksen tulee vastata tulevaisuuden osaamis- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin.<\/p>\n Perusteluonnoksessa on joitakin kohtia, jotka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4.<\/p>\n Opetussuunnitelman rakenne<\/strong><\/p>\n Vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteiden rakenne on s\u00e4ilytetty ennallaan. Rakenteen uudistaminen olisi voimakkaammin viestinyt niit\u00e4 muutostarpeita, joita lukiokoulutuksen kehitt\u00e4misen osalta on olemassa. Opetussuunnitelman perusteiden luonnos mahdollistaa lukiokoulutuksen mittavan uudistamisen, mutta my\u00f6s pit\u00e4ytymisen vanhaan, jolloin on vaarana, ett\u00e4 lukiokoulutus erkanee perusopetuksesta entist\u00e4 enemm\u00e4n eik\u00e4 jatkumoajattelu toteudu, jos nivelvaiheen ylitt\u00e4minen muodostuu entist\u00e4 vaativammaksi opiskelijoille ylitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Perustetekstiin olisi voinut my\u00f6s sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 selke\u00e4mmin ne paikallisessa tai oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4t asiat kuten esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on tehty.<\/p>\n Opetussuunnitelman perusteet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s lukuisan m\u00e4\u00e4r\u00e4n joko opetussuunnitelmaan sis\u00e4llytett\u00e4vi\u00e4 tai erillisi\u00e4 liitteit\u00e4, joista osa on uusia. N\u00e4iden suunnitelmien ajantasaistaminen ja uusien laatiminen on aikataulullisesti vaativa teht\u00e4v\u00e4 kouluille, mik\u00e4li tarkoitus on laajasti ottaa huomioon opiskelijoiden, huoltajien ja koulun muiden yhteisty\u00f6tahojen n\u00e4kemyksi\u00e4. Toivottavaa on, ett\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jille tarjotaan asiaan liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta ja heid\u00e4t ohjeistetaan riitt\u00e4v\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llisesti uusien suunnitelmien laatimiseen.<\/p>\n 2.1 Lukiokoulutuksen teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/p>\n On hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 perusteluonnoksessa korostuu opetusteht\u00e4v\u00e4n ohella kasvatusteht\u00e4v\u00e4, joka nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, kun lukioiden opiskelija-aines on heterogeenisempaa esimerkiksi osaamiseltaan tai etniselt\u00e4 taustaltaan.<\/p>\n Olisiko lukiokoulutuksen teht\u00e4v\u00e4n ja arvoperustan yhteydess\u00e4 voinut tarkastella my\u00f6s opetuksen yleisi\u00e4 tavoitteita ja aihekokonaisuuksia, jolloin ne olisivat kiinte\u00e4mmin sitoutuneet osaksi lukiokoulutuksen perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4?<\/p>\n 2.2. Arvoperusta<\/strong><\/p>\n Luonnoksen arvoperusta on sekava ja se tarvitsisi perusasteen opetussuunnitelman mukaisesti j\u00e4sent\u00e4\u00e4 selkeiksi kokonaisuuksiksi v\u00e4liotsikoineen. Arvoperusta on kirjoitettu niin abstraktilla tasolla, ett\u00e4 jokainen lukiokoulutusta toteuttava voi tulkita sen omalla tavallaan. Suomalainen sivistysperinne on laveasti m\u00e4\u00e4ritelty. Se tulee muotoilla konkreettisemmin.<\/p>\n Opetussuunnitelmassa on my\u00f6hemmin kuvattu hyvin arvoja, joiden pit\u00e4isi sis\u00e4lty\u00e4 arvoperustaan.<\/p>\n Luvussa Opiskelijan ohjaus ja tukeminen<\/em> mainitaan useampia arvoja, joita ei tarkastella arvoperustan yhteydess\u00e4. Opiskelijan itseluottamuksen, itsearviointitaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen sek\u00e4 tulevaisuuden suunnittelutaitojen kehittymisen ja vahvistumisen pit\u00e4isi olla itsest\u00e4\u00e4nselvyys kaikkien opiskelijoiden kohdalla, ei vain tukea tarvitsevien.<\/p>\n 3.1 Oppimisk\u00e4sitys<\/strong><\/p>\n Opiskelijan oman oppimisprosessin tietoinen tarkastelu osana oppimisprosessia on hyv\u00e4 uudistus. Kannattaisiko my\u00f6s lukion opetussuunnitelmaa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 oppimaan oppimisen taidoilla, motivaatiolla ja itseohjautuvuudella? My\u00f6s lukiolaisen kiinnostuksen kohteet, arvostukset, ty\u00f6skentelytavat, tunteet sek\u00e4 kokemukset ja k\u00e4sitykset itsest\u00e4 oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. My\u00f6s lukiolaisen min\u00e4kuva sek\u00e4 pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita opiskelija asettaa toiminnalleen.<\/p>\n Oppimisk\u00e4sityksen yhteydess\u00e4 voisi korostaa, kuinka ohjaus sek\u00e4 my\u00f6nteinen ja rakentava jatkuva palaute auttavat opiskelijaa suuntaamaan ajatteluaan ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa lukiolaisen luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen, my\u00f6nteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sek\u00e4 oppimista tukevaa ett\u00e4 kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.<\/p>\n 3.2 Opiskeluymp\u00e4rist\u00f6t ja \u2013menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opetussuunnitelmatasolla otetaan kantaa turvallisiin ja terveellisiin opiskeluymp\u00e4rist\u00f6ihin aikana, jolloin keskustelu koulukiinteist\u00f6jen kunnosta k\u00e4y kiivaana, ja lukuisissa kouluissa opiskelijat ja opettajat k\u00e4rsiv\u00e4t muun muassa huonosta sis\u00e4ilmasta.<\/p>\n Opetussuunnitelmassa kannustetaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n digitaalisia opiskeluymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4. Monipuoliseen tietoverkkojen ja muun tieto- ja viestint\u00e4teknologian hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 lukiot ovat hyvin erilaisessa asemassa ja opettajien tieto- ja viestint\u00e4teknologian opetusk\u00e4yt\u00f6n taidoissa on viel\u00e4 puutteita. Kun tiet\u00e4\u00e4 monien kuntien ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien heikon taloudellisen tilanteen, on velvoite, jossa \u201ckaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus tieto- ja viestint\u00e4teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d, vaativa. Paikallisesti monissa lukioissa on linjattu, ett\u00e4 menestyksek\u00e4s opiskelu edellytt\u00e4\u00e4 omien tietoteknisten laitteiden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Kaiken kaikkiaan Opiskeluymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja -menetelmi\u00e4<\/em> tarkastellaan monipuolisesti. Olisiko kuitenkin opiskeluymp\u00e4rist\u00f6k\u00e4sitteen yhteydess\u00e4 voinut korostetummin tarkastella opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden ja yhteis\u00f6llisyyden merkityst\u00e4 oppimisessa ja tiedon prosessoinnissa?<\/p>\n 3.3 Toimintakulttuuri<\/strong><\/p>\n Koulun toimintakulttuuria tarkastellaan nelj\u00e4n eri teeman n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teemat ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja opetusty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta ajankohtaisia. On hyv\u00e4, ett\u00e4 ne nostetaan n\u00e4kyv\u00e4ksi yhteis\u00f6n kaikessa toiminnassa ja tavassa kohdata toinen toisensa. Toimintakulttuurin toteutuminen teemojen kautta muodostaa jatkumon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, vaikka lukion luonnoksessa toimintakulttuuria tarkastellaan suppeammin ja tarkastelun\u00e4k\u00f6kulmia on muutama v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n My\u00f6s pedagogisen johtajuuden n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen oppivan yhteis\u00f6n yhteydess\u00e4 haastaa rehtoreita ja korostaa n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 tavalla johtajuuden merkityst\u00e4 koulun toimintakulttuurissa.<\/p>\n Ohjauksen ja opiskeluhuollon vastuuttaminen selke\u00e4sti koko kouluyhteis\u00f6lle on hyv\u00e4 asia.<\/p>\n Vaikka kielitietoisuus ei lingvistisen\u00e4 termin\u00e4 ole uusi, ei sit\u00e4 aikaisemmin ole k\u00e4ytetty opetussuunnitelman yleisess\u00e4 osassa. K\u00e4site synnytt\u00e4nee paikallisella tasolla keskustelua kielen ja ajattelun merkityksest\u00e4 oppimisessa. On hyv\u00e4, ett\u00e4 jokainen opettaja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oman oppiaineensa kielen opettajana.<\/p>\n Perusopetuksen toimintakulttuuriosiossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toiminnan kehitt\u00e4misen perusedellytyksen\u00e4 ratkaisukeskeiset toimintatavat. Ne olisi syyt\u00e4 kirjata n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s lukion opetussuunnitelmaan.<\/p>\n 3.4 Opintojen rakenne<\/strong><\/p>\n Opintojen rakenne on p\u00e4ivitetty hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla vastaamaan nykytilannetta lukioissa, jossa eri oppiaineiden kurssien lis\u00e4ksi on muutakin toimintaa.<\/p>\n 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet<\/strong><\/p>\n Luvun otsikointiin toivotaan laaja-alaisempaa n\u00e4k\u00f6kulmaa, koska lukiokoulutuksessa on muutakin toimintaa kuin opetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vastaava otsikko on \u201dOpetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet<\/em>\u201d. Perusasteen opetussuunnitelmassa on painopiste jo muutettu oppimisen suuntaan.<\/p>\n 5.2. Aihekokonaisuudet<\/strong><\/p>\n Koska opetussuunnitelman rakennetta ei ole p\u00e4ivitetty, on olemassa vaara, ett\u00e4 aihekokonaisuudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t toteutumatta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Luonnoksessa ne m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4viksi kasvatus- ja koulutushaasteiksi, ajankohtaisiksi arvokannanotoiksi, oppiainerajat ylitt\u00e4viksi teemoiksi ja laaja-alaisiksi osaamisalueiksi. Mit\u00e4 ne ovat? Luonnoksen mukaisesti niit\u00e4 t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa – paikallisessako?<\/p>\n Tekstin mukaan aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa, mutta kuitenkaan ne eiv\u00e4t sis\u00e4lly opetuksen keskeisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin. Voisiko aihekokonaisuudet liitt\u00e4\u00e4 perusasteen mukaisesti laaja-alaisiksi osaamisalueiksi, jolloin ne korostaisivat tietojen sijaan opiskeltavia taitoja. Asetukseen kirjatut tavoitteet voisi kirjoittaa auki my\u00f6s opetussuunnitelmassa, sill\u00e4 ne m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t koko lukiokoulutusta ja ovat nyt jo mukana opintojen rakenteessakin, mik\u00e4 on hyv\u00e4 asia.<\/p>\n 5.22 Teemaopinnot<\/strong><\/p>\n Teemaopinnot eheytt\u00e4v\u00e4t opetusta ja kehitt\u00e4v\u00e4t opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 oppiainetta laajempia kokonaisuuksia. On hyv\u00e4, ett\u00e4 teemaopinnoissa korostetaan taitoja, ty\u00f6skentelyn tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opetussuunnitelman perusteista ei k\u00e4y ilmi, muodostavatko teemaopinnot yhten\u00e4isen opintokokonaisuuden vai ovatko kurssit itsen\u00e4isi\u00e4 kokonaisuuksia. My\u00f6s teemaopintojen arviointi j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi. Voiko teemaopinnoista saada hyl\u00e4tyn arvosanan?<\/p>\n 5.23 Lukiodiplomit<\/strong><\/p>\n Lukiodiplomit tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden arvioida lukio-opintojen aikana karttunutta osaamistaan ja vahvuuksiaan jatko-opintojen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lukiodiplomeja on mahdollista suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, k\u00e4sity\u00f6ss\u00e4, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.<\/p>\n Opetussuunnitelmassa on luettavissa vahva yritt\u00e4jyyskasvatuksen n\u00e4k\u00f6kulma mm. aihekokonaisuuksissa. T\u00e4m\u00e4n takia ihmetytt\u00e4\u00e4, miksi yritt\u00e4jyyskasvatuksen lukiodiplomia ei olisi mahdollista sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 opetussuunnitelman perusteisiin.<\/p>\n Lukiodiplomit t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t lukion p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia, ett\u00e4 lukiodiplomin suorittaminen huomioitaisiin jatko-opiskeluihin hakeuduttaessa.<\/p>\n 6.1. Arvioinnin tavoitteet <\/strong><\/p>\n On hyv\u00e4 asia, ett\u00e4 Lukiolain 17 \u00a7 1 momentin n\u00e4k\u00f6kulma arvioinnin kannustavasta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 mainitaan my\u00f6s opetussuunnitelmassa. Opintojen aikainen arviointi ja taitojen, ty\u00f6nteon ja vaivann\u00e4\u00f6n huomioiminen osana oppimisprosessia on my\u00f6nteist\u00e4. Arvioinnin yhteydess\u00e4 oppimisen k\u00e4sitett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 paikallisesti tarkastelemaan riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaisesti. Koska luonnostekstiss\u00e4 ei oteta kovin painokkaasti kantaa monipuolisten arviointimenetelmien k\u00e4ytt\u00e4misen puolesta, on vaara, ett\u00e4 koekeskeisyys s\u00e4ilyy arvioinnin keskeisen\u00e4 perusteena lukiokoulutuksessa, vaikka tavoitteen tulee olla p\u00e4invastainen.<\/p>\n 6.2.2 Itsen\u00e4isesti suoritettu kurssi <\/strong><\/p>\n Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarkemmin itsen\u00e4isesti opiskeltaviksi edellytett\u00e4vist\u00e4 opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista. Kuntien taloudellinen ahdinko on valitettavasti johtanut siihen, ett\u00e4 itsen\u00e4isesti opiskeltavista kursseista on tullut s\u00e4\u00e4st\u00f6keino, jolla leikataan opetuksen kustannuksia. Opetussuunnitelmatasolla olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin valtakunnallisesti ne reunaehdot, joilla itsen\u00e4isesti opiskeltavia kursseja voidaan toteuttaa.<\/p>\n 6.2.3 Suullisen kielitaidon oppimisen arviointi<\/strong><\/p>\n Suullisen kielitaidon arvioinnin liitt\u00e4minen opetussuunnitelmaan on hyv\u00e4 uudistus. Suullisesta kielitaidosta annetaan erillinen todistus p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen liitteen\u00e4. Voiko kurssin kuuluvan kokeen suorittaa k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 suullisen kielitaidon kurssia ja voiko hyv\u00e4ksytysti suoritetusta kurssista saada todistuksen, jos opiskelija jostain syyst\u00e4 keskeytt\u00e4\u00e4 lukio-opinnot, mutta on suorittanut kyseisen kurssin?<\/p>\n 6.2.4 Opinnoissa edistyminen<\/strong><\/p>\n Opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat, ett\u00e4 koulut voivat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oppiaineisiin etenemisesteit\u00e4, mik\u00e4li hyl\u00e4ttyj\u00e4 arvosanoja on liikaa. Etenemisesteen k\u00e4ytt\u00e4minen asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan alueellisesti sek\u00e4 oppiaineittain. Tarvitaanko etenemisestett\u00e4, koska p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvioinnin yhteydess\u00e4 kuitenkin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 verran hyl\u00e4ttyj\u00e4 arvosanoja oppiaineessa voi olla?<\/p>\n Mahdollisuus uusia hyv\u00e4ksytysti suoritettu kurssi on hyv\u00e4 asia, joka normittaa, ett\u00e4 opiskelijoille on annettava mahdollisuus korottaa yksitt\u00e4isi\u00e4, hyv\u00e4ksytysti suoritettuja kurssiarvosanoja.<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/p>\n Lukion opetussuunnitelmaan tehdyt muutokset, joilla pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan tulevaisuuden osaamis-, koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin, ovat oikeansuuntaiset. Oppiaineiden oppimistavoitteisiin tehdyt p\u00e4ivitykset ovat pieni\u00e4, mik\u00e4 toivottavasti viestii siit\u00e4, ett\u00e4 paikallisesti teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n pedagogiikkaan ja taitoihin. Uutena opintokokonaisuutena perusteissa esitet\u00e4\u00e4n teemaopintojen kokonaisuus sek\u00e4 taiteiden v\u00e4liset kurssit. Oppiainerajat ylitt\u00e4v\u00e4 opintokokonaisuus on kannatettava uudistus, samoin taideaineiden aseman vahvistaminen lukiokoulutuksessa, vaikka tuntijaossa se ei n\u00e4yk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Perusteluonnoksessa on muutamia kohtia, joissa opetussuunnitelmaty\u00f6lle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei n\u00e4y riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti.<\/p>\n Aihekokonaisuudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t luonnoksessa edelleen irralliseksi kokonaisuudeksi, eiv\u00e4tk\u00e4 ne riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti yhdisty oppiaineiden sis\u00e4lt\u00f6ihin ja tavoitteisiin sen enemp\u00e4\u00e4 kuin lukiokoulutuksen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Oppimisk\u00e4sityksen ja koulun toimintakulttuuriin yhteydess\u00e4 todetaan arvostaminen ja my\u00f6nteisen palautteen merkitys nuoren oppijan kasvun ja kehityksen tukemisessa. Ratkaisukeskeinen pedagogiikka voisi voimakkaammin n\u00e4ky\u00e4 luonnostekstiss\u00e4.<\/p>\n Opiskeluymp\u00e4rist\u00f6jen k\u00e4sittely sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 p\u00e4ivityksi\u00e4 mm. digitaaliset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t, mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s opiskelijoiden ja koko kouluyhteis\u00f6n sosiaalisten suhteiden merkitys osana opiskeluymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n Arvioinnin painopistett\u00e4 on siirrett\u00e4v\u00e4 tietojen sijasta yh\u00e4 enemm\u00e4n koko oppimisprosessin ja taitojen arvioimisen suuntaan. Osaamisperustaisen arvioinnin tulee olla realistista, mutta opiskelijan opiskelua kannustavaa.<\/p>\n Helsingiss\u00e4 6.5.2015<\/p>\n Riikka Lindroos Opetushallitus Viite: Lausuntopyynt\u00f6 diaarinumero 17\/421\/2015 Suomen Rehtorit ry kiitt\u00e4\u00e4 mahdollisuudesta antaa lausuntonsa lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (p\u00e4iv\u00e4tty 14.4.2015). Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnos Opetushallitus on valmistellut lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisist\u00e4 valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942\/2014) mukaisen lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen nuorten lukiokoulutusta varten. N\u00e4iden perusteiden mukaan laaditut lukion opetussuunnitelmat otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1.8.2016 lukien. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[25,28],"tags":[],"class_list":["post-1408","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-etusivun-uutinen","category-lausunnot-2015"],"uagb_featured_image_src":{"full":false,"thumbnail":false,"medium":false,"medium_large":false,"large":false,"magazine-cw3":false,"magazine-cw6":false,"magazine-cw9":false,"magazine-cw12":false,"magazine-thumb":false,"magazine-toc":false,"1536x1536":false,"2048x2048":false,"gform-image-choice-sm":false,"gform-image-choice-md":false,"gform-image-choice-lg":false},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Opetushallitus Viite: Lausuntopyynt\u00f6 diaarinumero 17\/421\/2015 Suomen Rehtorit ry kiitt\u00e4\u00e4 mahdollisuudesta antaa lausuntonsa lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (p\u00e4iv\u00e4tty 14.4.2015). Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnos Opetushallitus on valmistellut lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisist\u00e4 valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942\/2014) mukaisen lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen nuorten lukiokoulutusta varten. N\u00e4iden perusteiden mukaan laaditut lukion opetussuunnitelmat otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1.8.2016 lukien.…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1408"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2075,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1408\/revisions\/2075"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\npuheenjohtaja
\nSuomen Rehtorit ry
\nFinlands Rektorer rf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"