{"id":1411,"date":"2014-11-13T06:29:23","date_gmt":"2014-11-13T06:29:23","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/?p=1411"},"modified":"2023-08-07T06:48:04","modified_gmt":"2023-08-07T06:48:04","slug":"lausunto-lukiokoulutuksen-rahoituksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/2014\/11\/13\/lausunto-lukiokoulutuksen-rahoituksesta\/","title":{"rendered":"Lausunto lukiokoulutuksen rahoituksesta"},"content":{"rendered":"

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6lle<\/strong><\/p>\n

Lausunnon antaminen lausuntopyynt\u00f6\u00f6n (OKM\/58\/010\/2014) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja opiskelijavalintarekisterist\u00e4, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisterist\u00e4 annetun lain 7 ja 9 \u00a7:n muuttamisesta<\/strong><\/p>\n

Suomen Rehtorit ry kiitt\u00e4\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6t\u00e4 mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta. Suomen Rehtorit ry (SURE) keskittyy lausunnossaan lukiokoulutuksen rahoituksen osuuteen.<\/p>\n

Hallituksen esityksess\u00e4 lukion rahoitus koostuisi kolmesta erilaisesta rahoitusmuodosta: perusrahoitusosuudesta (kokonaisrahoituksesta 49 %), suoritusrahoitusosuudesta (kokonaisrahoituksesta 47 %) ja vaikuttavuusrahoitusosuudesta (kokonaisrahoituksesta 4 %). Suomen Rehtorit ry pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota luonnoksen uudesta laista lukiota koskeviin perusteluihin. Perusteluina on lueteltu yhteiskunnallinen tuloksellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus, joiden k\u00e4sitteellinen avaaminen olisi ollut syyt\u00e4 tehd\u00e4 esityksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

SURE:n mielest\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota luonnoksen uudesta laista lukiota koskevaan tavoitteeseen \u201duudistaa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman p\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaisesti toisen asteen koulutuksenvaltionosuusperusteita ja toteuttaa vuoteen 2017 kohdistuvat valtiontalouden s\u00e4\u00e4st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 johtuvat rahoitukseen kohdistuvat muutokset sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n ennakoitavuutta, l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja selkeytt\u00e4\u201d<\/em>.<\/p>\n

Suomessa nykyisin j\u00e4rjestetty lukiokoulutus on jo nyt hyvin kustannustehokasta ja oppimistuloksiltaan hyv\u00e4\u00e4. Koulutuksen tuloksellisuudelle, l\u00e4p\u00e4isylle, laadulle ja tehokkuudelle asetetut tavoitteet ovat ep\u00e4realistisia. Lukion l\u00e4p\u00e4isyprosentti on eritt\u00e4in korkea; vain noin 4 % keskeytt\u00e4\u00e4 lukio-opinnot. Lukioissa on hyvin ohut hallinto (l\u00e4hinn\u00e4 rehtori ja koulusihteeri, joka monissa lukioissa on yhteinen peruskoulun kanssa).<\/p>\n

 <\/p>\n

SURE haluaa lausunnossaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota seuraaviin alla esitettyihin n\u00e4k\u00f6kohtiin:<\/p>\n

Saavutettavuus<\/h4>\n

On erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rahoitusuudistus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 perusrahoitusosuudessa saavutettavuuskorotuksen, jossa on kolme kriteeri\u00e4: syrj\u00e4isyys, opetuskieli ja alueelliset olosuhteet. Lukiokoulutuksen toteutuminen koko maassa turvaa samalla perusopetuksen p\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 aineenopetusta sek\u00e4 turvaa koulutuksellista tasa-arvoa.<\/p>\n

Perusrahoitus<\/h4>\n

Esitetyll\u00e4 rahoitusuudistuksella ei SURE:n mielest\u00e4 tulla saavuttamaan suuria s\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteita eik\u00e4 lukiokoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4minen toteudu ilman haittavaikutuksia. Perusrahoitusta my\u00f6nnett\u00e4isiin jatkossa vain kolmen vuoden ajaksi opiskelijaa kohden. Lukiolaki antaa lukio-opiskelijalle mahdollisuuden 2-4 vuoden opiskeluaikaan. N\u00e4in kolmen vuoden rahoituksen rajaus on lukiolain hengen vastainen. Lukioajan pitenemiseen nelj\u00e4\u00e4n vuoteen voi olla monia syit\u00e4 – terveystekij\u00e4t, oppimisedellytykset, harrastukset, laaja-alaiset opinnot. Esimerkiksi urheilulukioissa opiskelijat ovat jo urheilu-uralla ja opintojen suorittaminen kolmessa vuodessa ei usein ole mahdollista.<\/p>\n

Rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n muuttamisen yhten\u00e4 tavoitteena on kannustaa lukiokoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 entist\u00e4 tehokkaammin huolehtimaan opiskelijan opintojen suunnittelusta ja jatko-opintovalmiuksista. T\u00e4llainen tavoite edellytt\u00e4isi lis\u00e4panostusta opiskelijoiden henkil\u00f6kohtaiseen opinto-ohjaukseen sek\u00e4 mahdollisuuteen saada erityisopetusta. Lukiota k\u00e4yvien osuus ik\u00e4luokasta on kasvanut, opiskelija-aines on entist\u00e4 heterogeenisemp\u00e4\u00e4. Nyt esitetty rahoitusuudistus ei tule tukemaan lis\u00e4panostuksen toteutumista. Opintoajan selke\u00e4ll\u00e4 rajaamisella tulee olemaan seurauksia, jotka eiv\u00e4t ole yhteiskunnallisesti toivottuja eiv\u00e4tk\u00e4 toteuta nuorisotakuuta sek\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t joidenkin osalta syrj\u00e4ytymiskehityst\u00e4.<\/p>\n

Perusrahoituksen osuuden tulisi olla selke\u00e4sti esitetty\u00e4 suurempi.<\/p>\n

Suoritusrahoitus<\/h4>\n

Suoritusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on l\u00e4hes puolet (47 %). Esitetyn lain 18 \u00a7:ss\u00e4 \u201dsuoritusrahoitusta my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n suoritettujen ylioppilastutkintojen ja lukiolain 7 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyn lukion oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n suoritusm\u00e4\u00e4rien perusteella\u201d <\/em>ja edelleen \u201dValtioneuvoston asetuksella s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n tarkemmin suoritusrahoituksen rahoitusperusteiden kertoimista, laskennasta, keskin\u00e4isest\u00e4 jakautumisesta ja laskentakriteereist\u00e4\u201d<\/em>. Miten rahoituslaskelmissa huomioidaan opiskelija, joka on aloittanut ja suorittanut lukio-opintoja nuorille tarkoitetussa lukiossa, mutta on siirtynyt jossain vaiheessa opintojaan esimerkiksi aikuisten lukiokoulutukseen (huomioituuko perusrahoitusosuudessa)? Syyn\u00e4 siirtymiseen voi olla v\u00e4h\u00e4inen opiskeluvalmius, heikko opintomenestys tai hidas eteneminen opinnoissa esim. terveydellisist\u00e4 syist\u00e4 tai opiskelija on joutunut el\u00e4m\u00e4ntilanteensa vuoksi keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n opintonsa.<\/p>\n

Vaikuttavuusrahoitus<\/h4>\n

Vaikuttavuusrahoitusta my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n opiskelijoiden jatko-opintoihin sijoittumisen, lukio-opintojen keskeytt\u00e4misen v\u00e4hentymisen ja opiskelijahyvinvointikyselyjen pisteytyksen perusteella. Jatko-opintoihin sijoittuminen mittarina ei ole erityisen selke\u00e4. Osa nuorista hakeutuu jatko-opintoihin ulkomaille, mutta t\u00e4m\u00e4 ei tilastoidu. Jatko-opintoihin hakeutumiseen vaikuttavat mm. tarjolla oleva koulutus, paikkakunnan elinkeinorakenne ja vanhempien koulutustausta.<\/p>\n

Opiskelijoiden antama hyvinvointipalautekaan ei ole ristiriidaton rahoitusperuste. Laajojen hyvinvointikyselyjen tulokset voivat olla monella tavalla tulkittavia ja saatuihin tuloksiin voivat vaikuttaa monet sellaiset tekij\u00e4t, joihin yksitt\u00e4inen koulu ei paljoa voi vaikuttaa (esimerkkin\u00e4 koulukiinteist\u00f6n kunto).<\/p>\n

Harkinnanvarainen rahoitus<\/h4>\n

Lakiesityksess\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muun rahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteissa on harkinnanvaraisessa rahoituksessa erityinen koulutusteht\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 mahdollisuus rahoitukseen kohdennettuna kokeiluihin, rakenteelliseen kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 koulutuspoliittisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n hankkeeseen tai tavoitteeseen.<\/p>\n

Aikuisten lukiokoulutus<\/h4>\n

Perusrahoitusosuuden rajaaminen vain kolmeen vuoteen ja suoritusrahoituksen vain ylioppilastutkinnosta ja lukion p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksesta asettavat aikuisten lukiokoulutusta tarjoavat koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ja n\u00e4iden oppilaitosten opiskelijat ep\u00e4tasa-arvoiseen asemaan, koska rahoitusuudistus ei ota huomioon aikuisille tarkoitetun koulutuksen ominaispiirteit\u00e4.<\/p>\n

Monet aikuislukioiden opiskelijat ovat hakeutuneet oppilaitoksiin, koska heid\u00e4n opiskeluvalmiutensa, aikaisempi opintomenestyksens\u00e4 tai ik\u00e4ns\u00e4 eiv\u00e4t mahdollista opiskelua nuorille tarkoitetuissa lukioissa tai he ovat joutuneet el\u00e4m\u00e4ntilanteensa takia keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n opinnot nuorille tarkoitetuissa kouluissa. Lis\u00e4ksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisesteiden takana on usein puutteellinen suomen kielen taito.\u00a0 Tyypillist\u00e4 aikuislukioiden tutkintotavoitteiselle opiskelulle on hidas eteneminen erilaisten rajoitteiden takia tai opintojen keskeytyminen hetkellisesti useamminkin kerran opintojen kuluessa.\u00a0 Monille opiskelijoille aikuislukio on kuitenkin viimeinen realistinen mahdollisuus est\u00e4\u00e4 omalta osaltaan syrj\u00e4ytymiskehitys.<\/p>\n

Aikuislukioiden aineopiskelu on ollut osa nuorisotakuun toteuttamista. Edullisella tavalla on voitu mahdollistaa p\u00e4\u00e4sy jatko-opintoihin niille, joilla muita v\u00e4yli\u00e4 ei ole ollut. Uudessa rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 rahoitus p\u00e4\u00e4ttyy ylioppilastutkinnon jo suorittaneilta. Monille tutkinnon jo tehneille olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 korottamaan tutkinnon tai p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen arvosanoja tai suorittamaan tutkinnon ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 lukiokursseja. Aineopiskelurahoitus tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 entisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lakiesityksen Yleisperustelut -osassa esityksen tavoitteita ja keskeisi\u00e4 ehdotuksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tekstikohdassa mainitaan aikuislukioiden huomioimisesta seuraavaa: \u201dRahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteena on edelleen tunnistaa erilaiset koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4mismuotoihin liittyv\u00e4t erityispiirteet ja mahdollistaa esimerkiksi iltalukioiden ja sis\u00e4oppilaitosten toiminta. Aikuisille tarkoitetun koulutuksen ominaispiirteet otettaisiin uudistuksessa huomioon.\u201d<\/em><\/p>\n

Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon varmistamiseksi perusrahoitusosuus tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 85 %.<\/p>\n

Aikataulu<\/h4>\n

Aikataulu on kire\u00e4 ja on kohtuutonta, ett\u00e4 samanaikaisesti ollaan viem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi monta isoa uudistusta: rahoitus-, rakenne-, tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistus sek\u00e4 ylioppilaskirjoitusten s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen. Tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen opetuksessa ja oppimisessa sek\u00e4 erilaisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen laajeneminen vaativat pedagogisen uudistamisen ja uudelleenajattelun lis\u00e4ksi taloudellista lis\u00e4panostusta.<\/p>\n

Yhteenvetona<\/p>\n