Viime viikolla ennen koulumme syyslomaa olin kierroksella uudessa rakennuksessamme tsekkailemassa reklamaatioon johtaneita puutteita. Yhdess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 tapasin pienen silm\u00e4lasip\u00e4isen eppuluokkalaisen py\u00f6rittelem\u00e4ss\u00e4 Rubikin kuutiota. Kysyin h\u00e4nelt\u00e4, miksi h\u00e4nell\u00e4 oli sellainen mukana. Lelup\u00e4iv\u00e4. Jatkokysymyksell\u00e4 selvitin h\u00e4nen taitoaan ratkaista kuutio valmiiksi saakka. Pienen viiveen ja py\u00f6r\u00e4ytyksen j\u00e4lkeen h\u00e4n n\u00e4ytti yht\u00e4 tahkoa, joka oli kokonaan vihre\u00e4. H\u00e4n jatkoi kertomistaan Youtuben ohjeista, jolla kuka vaan pystyy ratkaisemaan kuution arvoituksen. Sanoin h\u00e4nelle, ett\u00e4 olen joskus kokeillut ratkaista kuutiota (ilman ohjeita) onnistumatta siin\u00e4. Onnistuuko silm\u00e4t kiinni? Kyll\u00e4, h\u00e4n vastasi.<\/p>\n\n\n\n
Syksyn aluksi k\u00e4vimme l\u00e4pi opetushenkil\u00f6st\u00f6n vuosittaisen Teht\u00e4v\u00e4n vaativuuden arvioinnin (TVA) prosessin. Opettajien lomakkeessa oli t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 haastavuutta niin oppilasm\u00e4\u00e4riss\u00e4, tuen portaissa, opetusryhmiss\u00e4 ja vastuuteht\u00e4viss\u00e4. Rehtorina tarkistin annettuja suureita ja yritin luoda kuvaa, millaisista opetusryhm\u00e4n oppilaista on kyse. Kaikista haastavimmista oppilaista minulla oli jo kokemuksia jutteluhetkien ja oppilastapaamisten my\u00f6t\u00e4, mutta suurinta osaa reilusta seitsem\u00e4st\u00e4 sadasta oppilaasta en ollut henkil\u00f6kohtaisesti tavannut. Wilman merkinn\u00e4t avasivat joidenkin oppilaiden tilanteita, mutta osa luokkien haastavuudesta j\u00e4i utuiseksi. J\u00e4in pohtimaan silloin ja pohdin edelleen, mik\u00e4 on opettajan opetus- ja kasvatustyylin osuus haastavuuden kokonaisuudessa? Voiko olla niin, ett\u00e4 joku toinen opettaja ei kokisikaan tietty\u00e4 oppilasryhm\u00e4\u00e4 haastavaksi. Onko haastavuus osittain henkil\u00f6kohtainen suure?<\/p>\n\n\n\n
Nykykoulu vaatii oppilailta ja henkil\u00f6kunnalta enemm\u00e4n kuin aiemmin. Informaation lis\u00e4\u00e4ntyminen, digitaalisuus ja priorisointi haastavat meit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n fokuksemme oikeissa asioissa, jos tahdomme pysy\u00e4 vauhdissa mukana. Merkitt\u00e4viksi asioiksi nousevat my\u00f6s asenteemme, tahtomme ja sinnikkyytemme kohdata vaativia teht\u00e4vi\u00e4. Kuinka osaisimme opettaa t\u00e4t\u00e4 kouluissamme? Antaako meid\u00e4n opettajankoulutuksemme valmiuksia uusille opettajille ja kuinka t\u00e4ydennyskoulutus sek\u00e4 koulujemme toimintakulttuurit tukevat t\u00e4t\u00e4. Uskaltavatko opettajat ottaa riskej\u00e4 kokeilemalla uusia opetusmenetelmi\u00e4? Haluavatko koulun aikuiset aidosti itse oppia uutta? Silloin t\u00e4ll\u00f6in pys\u00e4hdyn pohtimaan my\u00f6s omaa suhtautumistani haasteellisiin teht\u00e4viin ja tilanteisiin. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 mukavuuden halu valitettavasti liian usein voittaa tiedon ja taidon n\u00e4l\u00e4n, joka on hiukan itse\u00e4nikin huolestuttavaa. Onko v\u00e4hempikin ponnistelu riitt\u00e4v\u00e4\u00e4? En kai omalla esimerkill\u00e4ni v\u00e4lit\u00e4 alaisiini tai jopa oppilaisiin laimeaa suhtautumista oppimiseen ja uuden kohtaamiseen? Omat suurimmat henkiset palkintoni olen kuitenkin saanut tilanteissa, joissa olen joutunut panostamaan sinnikk\u00e4\u00e4sti uuden taidon oppimiseen tai tietyn suoritteen toteuttamiseen. Viime vuosilta esimerkkein\u00e4 uudet hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4t, koulurakentaminen ja kest\u00e4vyysurheilun suoritukset. Voidaan rehellisesti sanoa, ett\u00e4 ep\u00e4mukavuusalueella tapahtuu paljon oppimista.<\/p>\n\n\n\n
Yleisesti on todettu, ett\u00e4 viestint\u00e4 on vaikea laji. Hyv\u00e4n viestinn\u00e4n tunnusmerkkej\u00e4 ovat oikea-aikaisuus, saavutettavuus ja t\u00e4sm\u00e4llisyys. El\u00e4mme yhteiskunnassa, joka perustuu nopeaan viestint\u00e4\u00e4n niin ty\u00f6paikoilla kuin vapaa-aikanakin. Lapsemme ja lapsenlapsemme omaksuvat aina vaan uusia keinoja viesti\u00e4, ainakin s\u00e4hk\u00f6isesti. Tied\u00e4mmek\u00f6 itse asiassa edes kaikkia niit\u00e4 kanavia, joissa teksti ja kuva\/videot liikkuvat henkil\u00f6lt\u00e4 toiselle. Olemmeko itse siirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kasvokkain viestint\u00e4\u00e4 taka-alalle? Kirjoitin viime viikolla koulumme henkil\u00f6st\u00f6lle tarkoitetussa osavuosikatsauksessa (nelj\u00e4 kertaa vuodessa) lukuvuoden ensimm\u00e4isen nelj\u00e4nneksen asioista. Yhten\u00e4 nostona oli henkil\u00f6st\u00f6n keskin\u00e4inen kohtaaminen ja sen vaikutus hyvinvointiin. Arjen keskell\u00e4 meid\u00e4n tulisi riitt\u00e4v\u00e4sti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aikaa kuulumisten vaihtoon ja huolienkin puhumiseen toisillemme. Vaikka koulumme toimintakulttuuri perustuu 5\u201310 aikuisten tiimeihin, toistemme kuuleminen ei ole itsest\u00e4\u00e4n selvyys. Olemme helposti liian kiireisi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viemme kanssa ja emme aina huomaa ty\u00f6kaveria huolinensa. Olemmeko itse valmiita pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n
Viime lukuvuonna sain palautetta er\u00e4\u00e4lt\u00e4 huoltajalta siit\u00e4, ett\u00e4 Wilma -viestini ovat liian pitki\u00e4. Ei niit\u00e4 kuulemma jaksa kukaan lukea. Viestint\u00e4strategiani on sellainen, ett\u00e4 kokoan useampia asioita yhteen viestiin, jotta reksiviestej\u00e4 ei olisi liian monia. Opettajat viestiv\u00e4t arjen asioita viikoittain, mutta minun viestini ilmestyv\u00e4t harvemmin ja k\u00e4sittelev\u00e4t yleisempi\u00e4 asioita. Olen kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 joskus miettinyt, mill\u00e4 innokkuudella huoltajat lukevat viestej\u00e4ni. Koen kuitenkin velvollisuudekseni viesti\u00e4 erilaisista asioista kaikille, vaikka nelj\u00e4n eri talon asiat eiv\u00e4t suoranaisesti koskisikaan kaikkia huoltajia. Joskus tulee palautetta, ett\u00e4 viesti tulee liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja joskus kysymys, milloin jostakin asiasta on viestitetty. Viestint\u00e4teht\u00e4v\u00e4 on siis haasteellinen ja k\u00e4yn itsekseni kyseisen teht\u00e4v\u00e4n vaativuuden arviointia. Arviointia teen jo kirjoitusvaiheessa, kun valitsen oikeita sanoja ja lauseita viesteihini. Arvioinnin aika on viimeist\u00e4\u00e4n silloin, kun saan palautetta kirjoituksistani. Onneksi joskus palaute tulee muuttuneessa toiminnassa tai jopa kehitysehdotuksina. Ne voivat tulla joko huoltajilta tai henkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4, koska isommat viestit jaan kaikille. Vapaaseen kirjoitukseen laitan aina my\u00f6s osan itse\u00e4ni ajatusten muodossa. Toiveeni on, ett\u00e4 kirjoitukseni koskettaisivat lukijaa joko informatiivisesti tai emotionaalisesti. Jos 1337 vastaanottajasta edes 50 % kokisivat n\u00e4in, en ole viestint\u00e4teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4ni pahasti ep\u00e4onnistunut. Jatkan siis valitsemallani tiell\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime viikolla ennen koulumme syyslomaa olin kierroksella uudessa rakennuksessamme tsekkailemassa reklamaatioon johtaneita puutteita. Yhdess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 tapasin pienen silm\u00e4lasip\u00e4isen eppuluokkalaisen py\u00f6rittelem\u00e4ss\u00e4 Rubikin kuutiota. Kysyin h\u00e4nelt\u00e4, miksi h\u00e4nell\u00e4 oli sellainen mukana. Lelup\u00e4iv\u00e4. Jatkokysymyksell\u00e4 selvitin h\u00e4nen taitoaan ratkaista kuutio valmiiksi saakka. Pienen viiveen ja py\u00f6r\u00e4ytyksen j\u00e4lkeen h\u00e4n n\u00e4ytti yht\u00e4 tahkoa, joka oli kokonaan vihre\u00e4. H\u00e4n jatkoi kertomistaan Youtuben … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":3723,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[48],"tags":[51],"class_list":["post-3722","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-satunnainen-rehtori","tag-blogi"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",686,914,false],"thumbnail":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva-225x300.jpg",225,300,true],"medium_large":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",686,914,false],"large":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",686,914,false],"magazine-cw3":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva-252x336.jpg",252,336,true],"magazine-cw6":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva-522x695.jpg",522,695,true],"magazine-cw9":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",686,914,false],"magazine-cw12":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",686,914,false],"magazine-thumb":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva-72x72.jpg",72,72,true],"magazine-toc":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva-126x126.jpg",126,126,true],"1536x1536":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",686,914,false],"2048x2048":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",686,914,false],"gform-image-choice-sm":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",225,300,false],"gform-image-choice-md":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",300,400,false],"gform-image-choice-lg":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/10\/TVA-kuva.jpg",450,600,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Viime viikolla ennen koulumme syyslomaa olin kierroksella uudessa rakennuksessamme tsekkailemassa reklamaatioon johtaneita puutteita. Yhdess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 tapasin pienen silm\u00e4lasip\u00e4isen eppuluokkalaisen py\u00f6rittelem\u00e4ss\u00e4 Rubikin kuutiota. Kysyin h\u00e4nelt\u00e4, miksi h\u00e4nell\u00e4 oli sellainen mukana. Lelup\u00e4iv\u00e4. Jatkokysymyksell\u00e4 selvitin h\u00e4nen taitoaan ratkaista kuutio valmiiksi saakka. Pienen viiveen ja py\u00f6r\u00e4ytyksen j\u00e4lkeen h\u00e4n n\u00e4ytti yht\u00e4 tahkoa, joka oli kokonaan vihre\u00e4. H\u00e4n jatkoi kertomistaan Youtuben…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3722","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3722"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3722\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3725,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3722\/revisions\/3725"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3723"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3722"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3722"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3722"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}