{"id":4950,"date":"2025-10-15T13:33:39","date_gmt":"2025-10-15T10:33:39","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/?p=4950"},"modified":"2025-10-16T16:15:13","modified_gmt":"2025-10-16T13:15:13","slug":"jasenkirje-9-2025-puheenjohtajisto-tapasi-opetusministerin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/2025\/10\/15\/jasenkirje-9-2025-puheenjohtajisto-tapasi-opetusministerin\/","title":{"rendered":"J\u00e4senkirje 9\/2025 – Puheenjohtajisto tapasi opetusministerin"},"content":{"rendered":"\n

PUHEENJOHTAJAN PALSTA<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

PUHEENJOHTAJISTO TAPASI OPETUSMINISTERIN<\/h2>\n\n\n\n

Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtajisto on k\u00e4ynyt tapaamassa opetusministeri Anders Adlercreutzia. Tapaamisessa keskusteltiin ajankohtaisista koulujen ja oppilaitosten johtamisen ja koulutuksen kysymyksist\u00e4. Lis\u00e4ksi tuotiin esille rehtoreiden n\u00e4kemyksi\u00e4 muun muassa johtamisen ja johtamisosaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 ja rahoituksesta, hyvinvoinnista, pedagogisen johtamisen merkityksest\u00e4 ja johtamisen vaikutuksista oppimistuloksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

TUTKITTU TIETO ON OLEELLISTA KEHITT\u00c4MISESS\u00c4<\/h2>\n\n\n\n

Tulviiko s\u00e4hk\u00f6postisi tutkimuspyynt\u00f6j\u00e4? Kouluja ja oppilaitoksia pyydet\u00e4\u00e4n usein osallistumaan tutkimuksiin, joita tehd\u00e4\u00e4n erilaisia tarkoituksia palvelemaan. Esimerkkein\u00e4 mainittakoon koulutuksen kehitt\u00e4minen ja yhteiskunnalliset muutokset.<\/p>\n\n\n\n

Jossakin vaiheessa voimme jo puhua tutkimuspyynt\u00f6jen ylikuormituksesta. Rehtorilla onkin merkitt\u00e4v\u00e4 rooli poimia ne keskeisimm\u00e4t tutkimukset, joihin osallistutaan \u2013 sen lis\u00e4ksi, mit\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6nantaja on ohjeistanut. Selke\u00e4t tutkimuslupak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tukevat rehtoria. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimustulokset ovat koulun ja oppilaitoksen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 siten, ett\u00e4 niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Muistathan, ett\u00e4 kaikkeen ei tarvitse l\u00e4hte\u00e4 mukaan, vaikka jokainen tutkimus on varmasti arvokas. Priorisointia voi ja pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

YHTEIS\u00d6LLISYYS TUKEE HYVINVOINTIA<\/h2>\n\n\n\n

Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset<\/a><\/strong> osoittavat, ett\u00e4 opettajien ja oppilaiden v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa on tapahtunut my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4, mik\u00e4 on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Oppilaat kokevat aikaisempaa useammin, ett\u00e4 opettajat ovat kiinnostuneita heid\u00e4n kuulumisistaan. My\u00f6s oman mielipiteen ilmaisuun kannustaminen oppitunneilla on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja aiempaa useampi oppilas vastaa oppituntien ty\u00f6rauhan olevan hyv\u00e4. Valitettavana n\u00e4ytt\u00e4ytyy edelleen se, ett\u00e4 vastaajista l\u00e4hes joka kymmenes on edelleen kokenut kiusaamista viikoittain.<\/p>\n\n\n\n

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vain harva nuori noudattaa kaikkia terveellisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja onpa sitten kyse unesta, terveellisist\u00e4 ruokailutottumuksista, mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 vapaa-ajasta, liikunnasta tai yhdess\u00e4olosta. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea.<\/p>\n\n\n\n

Useat tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 liikunta parantaa muistia ja keskittymiskyky\u00e4. Liikunnallisen el\u00e4m\u00e4ntavan edist\u00e4minen kouluissa on tulossa lakis\u00e4\u00e4teiseksi 1.8.2026 lukien. Koulumatkojen ja v\u00e4lituntien lis\u00e4ksi liikkuminen on olennaista my\u00f6s oppitunneilla \u2013 muillakin kuin liikuntatunneilla. Pedagogisen johtamisen merkitys nousee j\u00e4lleen arvoon mittaamattomaan, jotta esimerkiksi toiminnallisia opetusmenetelmi\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n laajalti oppimisessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

TULE MUKAAN SUOMEN REHTORIT RY:N STRATEGIATY\u00d6H\u00d6N<\/h2>\n\n\n\n

SUREn strategiaty\u00f6 on jo k\u00e4ynnistynyt nykytilan arvioinnilla. Pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnitelmaa varten haluamme kuulla, mitk\u00e4 sinun mielest\u00e4si ovat SUREn kolme keskeisint\u00e4 p\u00e4\u00e4tavoitetta. Tulemme kuulemaan j\u00e4seni\u00e4mme ja alueyhdistyksi\u00e4mme viel\u00e4 my\u00f6hemminkin prosessin aikana.  Vastaathan, jos ei nyt ihan maailman niin ainakin Suomen lyhimp\u00e4\u00e4n kyselyyn. T\u00e4st\u00e4 vastaamaan.<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

PUHELINTEN TILALLE PELEJ\u00c4 JA MUKAVAA YHDESS\u00c4OLOA VAI TAISTELUA UUSISTA RAJOISTA?<\/h2>\n\n\n\n

Puhelinten ja mobiililaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskeva laki on her\u00e4tt\u00e4nyt monenlaisia reaktioita koulussa. Yleisesti ottaen laki on otettu vastaan positiivisesti, sill\u00e4 sen tavoitteena on parantaa koulujen ty\u00f6rauhaa ja auttaa oppilaita keskittym\u00e4\u00e4n opetukseen. Kovin yksityiskohtaisesti vaikutuksia ei voi viel\u00e4 arvioida edes yksitt\u00e4isen koulun tasolla, koska aikaa on mennyt vasta tovi. Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ja koulut vaikuttavat kuitenkin tarttuneen Opetushallituksen suositukseen rajoittaa oppilaiden puhelinten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s opetuksettomana aikana. Toki k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat varmasti kovin kirjavia ja parhaita ratkaisuja etsit\u00e4\u00e4n viel\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n puhelinoperaattorin tekem\u00e4n vertailun mukaan<\/strong><\/a> mobiilidataa on k\u00e4ytetty koulujen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 syksyll\u00e4 2025 jopa puolet v\u00e4hemm\u00e4n kuin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vertailussa tarkasteltiin useiden kymmenien koulujen l\u00e4hialueita ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

KOLLEGOILTA KUULTUA<\/h2>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly Intiassa<\/em><\/p>\n\n\n\n

Intiassa on tehty merkitt\u00e4vi\u00e4 koulutusuudistuksia. Erityisesti osana vuoden 2020 National Education Policy -uudistusta Intian opetusministeri\u00f6 on edist\u00e4nyt teko\u00e4lyn opetusta. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 digi- ja teko\u00e4lylukutaitoja alkaen kolmannelta vuosiluokalta, jolloin oppilaat ovat noin 8-vuotiaita. Teko\u00e4ly sis\u00e4ltyy kansalliseen opetussuunnitelmaan, ja se on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti erillinen oppiaine, vaikka ihan kaikkialla ei se viel\u00e4 n\u00e4in toteudukaan. Opettajille tarjotaan koulutusta niin teko\u00e4lyn perusteista kuin sen pedagogisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4kin. Teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s oppimisen tuen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rehtorin rekrytointi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa<\/em><\/p>\n\n\n\n

Rehtorin rekrytointi vaihtelee eri puolilla Australiaa. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti rehtorilta ei edellytet\u00e4 maisterin tutkintoa, vaikka monella rehtorilla se on. Valintaperusteena ovat johtamisvalmiudet, ja valinnassa noudatetaan meritokratiaa. Joissakin osavaltioissa johtajuusvalmennuksen suorittaminen on pakollista. Australiassa johtamisen painopistekin on toisenlainen kuin Suomessa. Siin\u00e4 miss\u00e4 meill\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n pedagogiseen johtamiseen ja hallintoon, Australiassa strateginen johtaminen ja yhteis\u00f6johtaminen ovat keskeisi\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 niin sanottu kouluneuvosto on mukana valinnassa. Mik\u00e4li kyse on julkisesta koulusta, ei kouluneuvoston j\u00e4senin\u00e4 ole huoltajia.<\/p>\n\n\n\n

Uuden-Seelannin prosessi on taas omanlaisensa. Uudessa-Seelannissa ei rehtorilta edellytet\u00e4 ylemp\u00e4\u00e4 korkeakoulututkintoa. Valintaperusteena ovat hakijan potentiaali ja yhteis\u00f6llisyys. Suomessa prosessi alkaa kelpoisuudesta ja ty\u00f6kokemuksesta. Nykyisen rehtorin tuki vaaditaan hakemukselle. Ensin rehtoriksi mieliv\u00e4 harjoittelee kaksi vuotta siin\u00e4 koulussa, jonka rehtoriksi hakee. T\u00e4m\u00e4 on niin sanottu koulutettu polku rehtoriksi, johon valitaan tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 kokeneita opettajia vuosittain. Harjoitteluakaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita, jos on oman alueen \u201dkasvatti\u201d tai omaa varteenotettavia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi merkitt\u00e4v\u00e4n urheilutaustan. Rekrytointiprosessissa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja usein hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4nkin ulkopuolista tukea, kuten asiantuntijatahoja. Koulun hallitus, johon kuuluu my\u00f6s huoltajia, valitsee rehtorin.<\/p>\n\n\n\n

Milt\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kuulostavat?<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen rekrytointiprosessin etuna on sen l\u00e4pin\u00e4kyvyys ja selke\u00e4t, m\u00e4\u00e4ritellyt kelpoisuusvaatimukset. Kaikki hakijat arvioidaan samoilla kriteereill\u00e4, prosessi on avoin ja tasapuolinen.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4rik\u00e4st\u00e4 syksy\u00e4!
P\u00e4ivi Ikola
puheenjohtaja
@paiviikola<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Turvallisuus kouluissa ja oppilaitoksissa vaatii toimenpiteit\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

 Oppilaitosturvallisuus on asia, joka vaatii koulujen johdolta ja my\u00f6s kuntien opetustoimen johdolta jatkuvaa aktiivista kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ja toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

 Viime aikoina katalysaattoreina turvallisuusohjeiden uudistamiselle ovat olleet:<\/p>\n\n\n\n