Viikonlopun hiihtolenkill\u00e4 matka ei edennyt viime talven tapaan normaalilla vauhdilla. Alkuvuodesta sairastettu flunssa oli est\u00e4nyt hyv\u00e4n treenaamisen ja liikuntasuoritukset olivat j\u00e4\u00e4neet melko v\u00e4h\u00e4isiksi. Kesken yl\u00e4m\u00e4en kuokkapuhkumisen talvilinnun kime\u00e4 viserrys pys\u00e4ytti ajatukseni hetkeksi. Miksi pit\u00e4\u00e4 niin kovaa menn\u00e4, kun v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin ehtisi. Olisiko syyt\u00e4 vaihtaa hiihtotyyli\/sukset perinteisiksi? Olisinko valmis luopumaan nykyisest\u00e4 ja palaamaan takaisin muutaman vuosikymmenen taakse?<\/p>\n\n\n\n
Medioissa on aika ajoin voimakkaitakin kannanottoja koulutuspoliittisista asioista. Pisa-tulosten heikennytty\u00e4 on ryhdytty kyseenalaistamaan opetuksen nykyisi\u00e4 metodeja ja siin\u00e4 samalla opetuksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4. Isona tarkastelun kohteena on ollut my\u00f6s oppilaiden (ja aikuistenkin) lukutaito sek\u00e4 lukuinnokkuus. Lukumaraton Muumi-kirjojen parissa her\u00e4tti varmaan monet tarkastelemaan omia lukutottumuksia. Tutkimukset ovat selv\u00e4sti osoittaneet, ett\u00e4 kirjojen lukemiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aika on v\u00e4hentynyt. Tilalle on tullut puhelimien yms. kautta helposti saatavissa oleva audiovisuaalinen sis\u00e4lt\u00f6. Liian moni korvaa lukemisen ruudun tuijottelulla ja nopeatempoisella klikkailulla. Mit\u00e4 koulun pit\u00e4isi t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa tehd\u00e4? Erilaisten lukuhankkeiden my\u00f6t\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kiireett\u00f6m\u00e4\u00e4n lukukokemukseen, jota olisi syyt\u00e4 harjoitella jo ihan pienest\u00e4 pit\u00e4en. Uusien eppuluokkalaisten vanhemmille sanon aina, ett\u00e4 lukekaa lapsille. Vaikka lapsi osaisi jo lukea, lukuhetkiss\u00e4 on arvokasta yhdess\u00e4 tekeminen, l\u00e4heisyys ja turvallisuus. Koulussa opettajan \u00e4\u00e4neen lukeminen antaa saman mahdollisuuden kaikille, riippumatta kotitaustasta. Kirjojen tarinoihin uppoutuminen toimii kaikilla ik\u00e4tasoilla ja siksi se ruokkii my\u00f6s mielikuvituksen kehittymist\u00e4. Kun valmista kuvaa ei ole, joudutaan kuvittelemaan henkil\u00f6t ja ymp\u00e4rist\u00f6 omanlaiseksi. Lukeminen siis kannattaa aina!<\/p>\n\n\n\n
Teko\u00e4lyn tulemisen my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n oppilaita pit\u00e4isi pysty\u00e4 opettaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkea olemassa olevaa tietoa niill\u00e4 laitteilla, joita heill\u00e4 on olemassa. Mielest\u00e4ni koulu ei voi ottaa taka-askelia laitteiden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 tai niiden hankinnassa. Olisi outoa, jos emme vastaisi nykyajan haasteeseen. Luonnollisesti kouluissa pit\u00e4isi opettaa medialukutaitoa ja kriittisyytt\u00e4 eri l\u00e4hteist\u00e4 tulevaa tietoa kohtaan. Tiedon saavutettavuus on niin nopeaa ja helppoa, ett\u00e4 harhapoluillekin joskus joudutaan. Opettajille tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 vuosittaiseen koulutuspakettiin (esim. vesot) osioita, joissa teko\u00e4ly ja sen hy\u00f6dynt\u00e4minen tulisivat tutuiksi. Toivottavaa olisi my\u00f6s se, ett\u00e4 opettajat olisivat kiinnostuneita t\u00e4st\u00e4 aihepiirist\u00e4. Ep\u00e4varmuus lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 sille, ett\u00e4 opettaja plokkaa opetuksestaan pois \u00e4lylaitteiden hy\u00f6dynt\u00e4misen. Vaikka kouluissa onkin nyky\u00e4\u00e4n kattavat k\u00e4nnykk\u00e4kiellot, koulujen tulisi edelleen panostaa yhteisk\u00e4ytt\u00f6laitteisiin ja niiden k\u00e4ytt\u00f6koulutuksiin. Liitutaulut ovat korvautuneet \u00e4lyn\u00e4yt\u00f6ill\u00e4 ja opettajilla on omat Chromebookit tai l\u00e4pp\u00e4rit, joilla opetuksen esitystekniikkaa komennetaan. Merkitt\u00e4v\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kalliit laitteet oppilaiden oppimiseen.<\/p>\n\n\n\n
Kev\u00e4t on kouluissa oppikirjatilausten aikaa ja budjettiin annettuja rahoja suunnitellaan k\u00e4ytett\u00e4viksi. Yh\u00e4 enemm\u00e4n opettajat nostavat puheisiin printtikirjojen erinomaisuuden oppimisen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 keskustelussa usein unohdetaan se, ett\u00e4 printtikirjat ovat hinnaltaan kalliimpia kuin s\u00e4hk\u00f6iset ja kuntatalouden kurjistuttua kaikkeen ei ole varaa. Ne kunnat, jotka hankkivat oppilaskohtaisia tietokoneita, sitoutuvat ainakin osittain s\u00e4hk\u00f6iseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Laitteita ei hommata pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tiedon etsint\u00e4\u00e4n, vaan niill\u00e4 tulee olla my\u00f6s muita k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Monet koulut toimivat ns. hybridimallilla. Osassa oppiaineista on printtikirjat ja osa vedet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isesti. Olennaista on, ett\u00e4 panostetaan rahoja siihen, mik\u00e4 olisi oppilaan kannalta merkityksellisemp\u00e4\u00e4. Toissijaisena n\u00e4k\u00f6kulmana tulisi vasta opettajan omat mieltymykset. Opetuksen pit\u00e4\u00e4 uudistua ja siihen k\u00e4ytett\u00e4vien resurssien tulisi olla oikeassa suhteessa tehokkuuden vaatimukseen. Yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 koulujen henkil\u00f6st\u00f6 on joustavaa ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudenkin reunaehdoista.<\/p>\n\n\n\n
Isossa kuvassa koulujen toimintakulttuureissa on eroavaisuuksia. Uusien koulurakennusten my\u00f6t\u00e4 on usein helpompi muuttaa toimintakulttuuria kuin totutussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Sitookohan sein\u00e4t my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n ajattelua? S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin olisi syyt\u00e4 tarkistaa kriittisesti oman talon tilanne ja antaa ajatusten tuulettua. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi my\u00f6s visioida muutama vuosi eteenp\u00e4in. Oppilasm\u00e4\u00e4rien v\u00e4hentyess\u00e4 joistain tiloista joudutaan ehk\u00e4 luopumaan ja toisaalla se saattaa n\u00e4ky\u00e4 tilojen t\u00e4yttymisen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti vaikuttaa koulun k\u00e4yt\u00e4nteisiin ja arjen toimintakulttuuriin. Rehtoreilla tulisi olla rohkeutta viljell\u00e4 ajatusta \u201dVaikka t\u00e4n\u00e4\u00e4n menee hyvin, toimintakulttuuria tulee jatkuvasti kehitt\u00e4\u00e4\u201d. Perinteisill\u00e4 menetelmill\u00e4 matka etenee, mutta wassulla edetess\u00e4 n\u00e4kee enemm\u00e4n ja p\u00e4\u00e4see nopeammin perille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viikonlopun hiihtolenkill\u00e4 matka ei edennyt viime talven tapaan normaalilla vauhdilla. Alkuvuodesta sairastettu flunssa oli est\u00e4nyt hyv\u00e4n treenaamisen ja liikuntasuoritukset olivat j\u00e4\u00e4neet melko v\u00e4h\u00e4isiksi. Kesken yl\u00e4m\u00e4en kuokkapuhkumisen talvilinnun kime\u00e4 viserrys pys\u00e4ytti ajatukseni hetkeksi. Miksi pit\u00e4\u00e4 niin kovaa menn\u00e4, kun v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin ehtisi. Olisiko syyt\u00e4 vaihtaa hiihtotyyli\/sukset perinteisiksi? Olisinko valmis luopumaan nykyisest\u00e4 ja palaamaan takaisin muutaman vuosikymmenen taakse? … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5235,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","footnotes":""},"categories":[38,25,48],"tags":[51],"class_list":["post-5234","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-etusivun-uutinen","category-satunnainen-rehtori","tag-blogi"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",651,869,false],"thumbnail":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226-225x300.jpg",225,300,true],"medium_large":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",651,869,false],"large":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",651,869,false],"magazine-cw3":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226-252x336.jpg",252,336,true],"magazine-cw6":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226-522x697.jpg",522,697,true],"magazine-cw9":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",651,869,false],"magazine-cw12":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",651,869,false],"magazine-thumb":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226-72x72.jpg",72,72,true],"magazine-toc":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226-126x126.jpg",126,126,true],"1536x1536":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",651,869,false],"2048x2048":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",651,869,false],"gform-image-choice-sm":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",225,300,false],"gform-image-choice-md":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",300,400,false],"gform-image-choice-lg":["https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2026\/02\/Kuva-250226.jpg",449,600,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Admin","author_link":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/author\/toni-lehtinen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Viikonlopun hiihtolenkill\u00e4 matka ei edennyt viime talven tapaan normaalilla vauhdilla. Alkuvuodesta sairastettu flunssa oli est\u00e4nyt hyv\u00e4n treenaamisen ja liikuntasuoritukset olivat j\u00e4\u00e4neet melko v\u00e4h\u00e4isiksi. Kesken yl\u00e4m\u00e4en kuokkapuhkumisen talvilinnun kime\u00e4 viserrys pys\u00e4ytti ajatukseni hetkeksi. Miksi pit\u00e4\u00e4 niin kovaa menn\u00e4, kun v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin ehtisi. Olisiko syyt\u00e4 vaihtaa hiihtotyyli\/sukset perinteisiksi? Olisinko valmis luopumaan nykyisest\u00e4 ja palaamaan takaisin muutaman vuosikymmenen taakse?…","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5234","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5234"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5236,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5234\/revisions\/5236"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenrehtorit.fi\/web\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}