Pessimistit uskovat, että viimeinen suomalainen kuolee vuonna 3004. Globalisaatiokehitys sulattaa kansakunnat toisiinsa. Tulevaisuudessa on vain maailmankansalaisia. Optimistit taas uskovat, ettei meitä suomalaisia mikään tapa. Olemme sisukkaita ja sitkeitä. Suomalaiset säilyvät, sillä ei tänne monikaan halua tulla. Suomi on määritelty Euroopan vierasvihaisimmaksi maaksi. Monen ulkomaalaisen mielestä Suomi on kylmä maa, jossa ihmiset kulkevat kännykkä korvalla matkalla ostamaan uutta kännykkää tai saunaa tai sopimassa tapaamisesta joulupukin kanssa.
Toki herätämme maailmalla kiinnostusta. Ulkoministeriön sivuilla virtual.finland.fi vierailee vuosittain yli kolme miljoonaa Suomesta kiinnostunutta pääasiassa ulkomaalaista kävijää. Ulkomaalaisten erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat revontulet, sauna, Alvar Aalto, Sibelius ja viime aikoina myös koululaitos.
Kaikkien yllätykseksi keskityn puheessani koulutukseen, syystäkin, sillä Suomi on koulutuksen mallimaa. Suomalainen koulutus on onnistunut tuottamaan monipuolista ja tasapainoista osaamista. Siksi meillä on vahva ja tasa-arvoinen sivistyspohja. Maat, jotka ovat parhaita oppimistulosten mittareilla, ovat edistyneimpiä myös tasa-arvon mittareilla. Näitä maita Suomen ohella ovat Kanada, Korea ja Japani. Koulukulttuurin alalla on siis mahdollista yhdistää hyvät oppimistulokset ja koulutuksellinen tasa-arvo. Tutkimukset osoittavat, että meillä on vain vähän ns. heikkoja osaajia. Toisaalta myös huippuosaajia on vähemmän kuin mitä hyvä yleinen osaamistaso antaisi odottaa.
Investoinnit koulutukseen ja kilpailukykyyn tunnustetaan maailmanlaajuisesti tärkeiksi. Siitä huolimatta julkiset investoinnit ovat laskeneet useimmissa Euroopan valtioissa. Tämä on huolestuttavaa, varsinkin kun investointien vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä.
Meillä suomalaisilla onkin vahva ja tasa-arvoinen sivistyspohja. Sen sijaan eurooppalaisten keskimääräinen koulutustaso on puutteellinen.
…….
Jotta Suomi pysyy edelleen koulutuksen mallimaana, on opetustoimelle taattava kunnon resurssit, lahjakkaiden tarpeet on otettava paremmin huomioon ja maahanmuuttajien osaamista on hyödynnettävä.
Koulun toiminnan tärkein kysymys pitää olla: miten hyvin koulu tyydyttää tulevaisuuden vaatimukset, eikä nykyisin vallalla oleva kysymys, miten hyvin koulutoimi tai rehtori on pysynyt budjetissaan.
Olen edennyt melko kauas puheeni aloistuslauseesta. Ideana kuitenkin on ollut korostaa suomalaisten erinomaisuutta koulutuksen ja kilpailukyvyn alalla ja esittää joitakin ajatuksia, jotta tulevaisuudessakin olisimme koulutuksen kärkimaa. Toivottavasti tavoite ei ole kuin horisonttiviiva, joka pakenee etenemisestä huolimatta.
Aloitin puheeni lauseella Viimeinen suomalainen kuolee vuonna 3004. Ennusteiden mukaan hän on nainen, ruotsinkielinen, asuu Närpiössä ja harrastaa kuorolaulua, ei kuitenkaan kirkkokuorolaulua, sillä hän on ajan trendien mukaan muslimi. Viimeinen suomalainen mies on kuollut jo pari sataa vuotta aikaisemmin.
Uskokoon ken tahtoo. Me täällä olemme kuitenkin vahvasti olemassa ja kaiken lisäksi vielä juhlatuulella.