Asia: Suomen Rehtorit ry:n lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi 2020
Viite: Lausuntopyyntönne 17.10.2019 klo 12.00
Teema:
1. Perustaitojen varmistaminen jokaiselle peruskoulun jättävälle nuorelle.
2. Puutteellisten perustaitojen ja jatko-opintovalmiuden yhteys nuorten syrjäytymiseen ja toisen asteen opiskelun keskeytymiseen.
3. Perusopetuksen laadun varmistamisen, oppilaiden tuen riittävyyden ja opettajien perus- ja jatkokoulutuksen kehittämisen nykyvaiheet.
4. Perustaitojen puutteen vaikutus toisen asteen koulutuksessa.
Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi valtion vuoden 2020 budjettiesityksestä.
Oppilaan perustaitojen varmistamisessa kaikille peruskoulun päättäville nuorille on haasteena heikon motivaation omaavat oppilaat ja oppimis- tai opiskelutaidoiltaan heikot oppilaat. Lisäksi kasvavana ryhmänä kyseisessä ongelmakentässä ovat äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat oppilaat, joiden kielitaito ei ole kehittynyt tarpeeksi hyväksi, jotta he kykenisivät omaksumaan oppisisältöjä.
Rehtorin näkökulmasta avainasemassa kyseisten haasteiden ratkaisemisessa ovat:
1. Riittävä resursointi oppilaan tuen eri muotoihin koko perusopetuksen ajan. Näitä ovat mm. oppilashuollon palvelut, erityisopetuksen eri muodot (esim. rinnakkaisopettajuus, JOPO, omankielinen tukiopetus, kulttuuritulkkaus).
2. Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien osalta suurin haaste on opettajien kielitietoisuuden lisääminen. Ennen kuin jokaisen aineen opettaja kokee olevansa myös suomen kielen opettaja omassa aineessaan, asia ei kehity. Tarvitaan tähän teemaan liittyvää laajaa täydennyskoulutusta opettajille ja rehtoreille. Asiaan liittyen on jo tietoa mm. DivED –hankkeen tuottamana.
3. Lukiokoulutuksen läpäiseminen on hyvin vaikeaa, jos perusopetuksen aikana ei ole kyennyt omaksumaan riittäviä opiskelutaitoja tai riittävää akateemista kielitaitoa. Lukioissa tarvitaankin jo nykyään lisääntyvissä määrin yksilöllistä opiskelijaohjausta ja erilaisia erityistukimuotoja.
Suomen Rehtorit ry näkee hyvänä, että talouden suunnitelmassa on kohdennettu rahaa oppilashuollon palveluihin. Varatut summat eivät kuitenkaan riitä kattamaan em. haasteita.
Peruskoulun laadun takaamisessa tärkeänä asiana on rehtorin osaaminen ja sen kehittyminen. Rehtori on koulussa se henkilö, joka määrittelee resurssien ja työn kohdentumisen. Jotta perusopetuksen laatu voidaan taata, tulee koulujen johdon osata toimia alati monitahoisemmassa kouluympäristössä.
Tämä edellyttää rehtoreiden koulutusjärjestelmän kehittämistä. Asiantuntijaorganisaation johtamiseen opitaan ja johtajuuteen kasvetaan. Suomen Rehtorit ry lausuu huolensa siitä, että koulujen johdon kouluttaminen ei ole maassamme kenenkään vastuulla. Tästä johtuu myös se, että rehtoreiden uran aikana vaadittavaa jatkuvaa oppimista ei tueta.
Suomen Rehtorit ry lausuu erityisen tyytyväisyytensä siitä, että hallitusohjelmaan on kirjattu: ”Tuetaan koulujen johtamisjärjestelmien ja osaamisen kehittämistä. Sitoudutaan perusopetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoitukseen sekä opetussuunnitelman toimeenpanoon.”
Samalla joudumme kuitenkin pettyneenä toteamaan, että tämän tavoitteen toteuttamiseen ei ole budjetoitu rahaa. Hyvin monet tahot ja tulevaisuusfoorumit (ks. liite) hallitusohjelman lisäksi ilmaisevat kantanaan, että koulun johtaminen on avainasemassa koulujen kehittämisessä ja että koulujen johtajia tulee tukea niin osaamisessa kuin jaksamisessa. Tämän asian täytäntöönpano ei kuitenkaan näytä olevan käytännössä kunnolla kenenkään vastuulla.
Rehtoreiden kelpoisuusvaatimukset on määritelty väljästi (ks. liite). Opetushallitus on antanut suositukset rehtorin kelpoisuusvaatimuksen täyttävän koulutuksen sisällöksi, mutta kukin koulutuksen toteuttaja viimekädessä määrittelee, mitä kelpoisuuteen vaadittavat sisältävät. Rehtoriksi ryhtyvä opettaja joutuu monesti koulun johtamisen haasteiden eteen ilman riittävää peruskoulutusta. Lisäksi työhön ryhtyessään rehtorin saama työhön perehdyttäminen on hyvin vaihtelevaa. Kaikki tämä vaarantaa rehtorin työssäjaksamista. Jaksamisensa kanssa painiva rehtori ei pysty toteuttamaan ajan vaatimaa muutosjohtamista. Suomalaisen yleissivistävän koulutuksen esimiesten työhyvinvointia selvitetään parhaillaan Helsingin yliopiston ja kansainvälisen tutkijayhteisön välisessä yhteistyössä, jota tukevavat maassamme niin Opetushallitus kuin Opetusalan ammattijärjestö OAJ.
Rehtoria tulee tukea eri tavoin hänen uransa eri vaiheissa. Johtajuuteen kasvetaan (ks. liite). Hyvän johtajuuden saavuttamiseksi tulee rehtorin saada hyvä peruskoulutus, hyvä työhöntulokoulutus ja riittävä tuki muutosjohtamisosaamisen kehittämisessä. Edelliseltä hallituskaudelta on käynnissä hyviä hankkeita teemaan liittyen (Kajo/Jyväskylän yliopisto, Arktori/Lapin yliopisto, EduLeaders/Helsingin yliopisto ja KOPETI JO/Åbo Akademi). Näiden hankkeiden tuloksia tulisi hyödyntää rehtorikoulutuksen kokonaisuutta suunniteltaessa.
Suomen Rehtorit ry esittää seuraavia toimenpiteitä huomioitaviksi TAE 2020 liittyen:
1. Rehtoreiden peruskoulutuksen tulee olla kattava ja systemaattinen. Tämän järjestelmän kehittämiseen tulee nimetä vastuutaho ja siihen tulee osoittaa rahoitus.
2. Rehtorin kelpoisuusvaatimuksia tulee täsmentää siten, että ne täyttävät yliopiston aineopinnoilta vaadittavan laajuuden.
3. Uuden rehtorin aloittaessa, tulee hänelle taata selkeä mentorointituki ja työhöntulokoulutus. Tämän järjestelmän kehittämiseen ja mahdollistamiseen tulee osoittaa rahoitus.
4. Kokeneempien rehtoreiden muutosjohtamisen koulutukseen tulee osoittaa rahoitus, jos halutaan että hallitusohjelman koulujen kehittämistavoitteet toteutuvat.
Helsingissä 16.10.2019
Antti Ikonen
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf