Asia: VNS 2/2019 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020—2023
Viite: Lausuntopyyntönne 17.10.2019 klo 12.00
Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi vuoden 2020 budjettiesityksestä. Jaoston määrittelemistä teemoissa lausuntomme keskittyy yleissivistävään koulutukseen, jossa Suomen Rehtorit ry:n jäsenistö työskentelee.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle on talouden suunnitelmassa yleissivistävälle puolelle osoitettu rahoitusta moneen tarpeelliseen asiaan.
1. Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen vahvistamiseen on osoitettu perusopetukseen ja toiselle asteelle. (10 milj. / 2021, 20 milj./2022 ja 29 milj. /2023). Tämä rahoitus tulee tarpeeseen niin perusasteella kuin lukiossakin. Erityisesti lukiot tarvitsevat lisäystä tällä puolella. Suomen Rehtorit ry näkee lisärahoituksen hyväksi aluksi kyseisten alueiden kehittämiseksi, mutta esim. lisääntynyttä erityisopetuksen tarpeeseen tämä rahoitus ei tuo helpotusta.
2. Maksuttomiin harrastusmahdollisuuksiin talouden suunnitelmassa on varattu erillistä rahoitusta. Rahoituksen määrä on pieni koko maan tarpeeseen. Kerhotoiminnan lisääminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta se tuottaa myös uutta työtä rehtoreille, jotka ovat vastuussa koulukiinteistön käytöstä. Myös tämä asia tulisi huomioida uutta järjestelmää luotaessa.
3. Kertaluontaisena lisäpanostuksena talouden suunnitelmaan on kirjattu kohdennus perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan 180 milj. Kuten aiemmissa lausumissa Suomen Rehtorit ry on todennut, edellyttää ko. laadun parantaminen myös rehtoreiden osaamiseen panostamista. Suomalaisten rehtoreiden perus-, työhöntulo- ja jatkokoulutukseen tulee luoda systemaattinen järjestelmä.
4. Korotettuun oppivelvollisuuteen kohdennetaan ko. suunnitelmassa merkittävästi rahoitusta. Tästä rahoituksesta tulee kohdentaa myös selkeä osuus lukioiden tukipalvelujen kehittämiseen (mm. oppilaanohjaus, erityisopetus ja yksilöllinen tuki.)
5. Lukiokoulutuksen yksikköhintoihin kohdennetaan 7,5 miljoonaa. Tämä on tervetullut apu lukioille, joissa nykyisellään opiskellaan erittäin suurissa opiskelijaryhmissä. Lisäksi lukioille kohdennetaan rahoitusta yo-kirjoitusten uusintakertojen mukanaan tuomaan lisätyöhön. Tämä on hyvä asia, sillä uusintakertojen vapauttaminen on lisännyt lukioiden opettajien ja rehtoreiden työtä merkittävästi.
Kokonaisuutena katsottuna talouden suunnitelman kohdennukset ovat suuntautuneet yleissivistävän koulutuksen osalta tarpeellisiin kohteisiin. Tämä on hyvä suunta, kun pyritään kohti leikkausten edeltänyttä tasoa. Paljon on kuitenkin vielä rahoituksessa edelleen vajetta. Koulussa kasvavan erityisen tuen tarvetta rahoitus ei merkittävästi huomioi.
Helsingissä 16.10.2019
Antti Ikonen
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf