Jäsenkirje 8/2023

Puheenjohtajan palsta

Kuva: Päivi Ikonen

Rehtoribarometrin tulokset julkistetaan 22.9.2023


Viidennen oppilaitosjohtajien työhyvinvointitutkimuksen tulokset julkistetaan syyskuun 22. päivänä Rovaniemellä. Julkistamistilaisuus on osa kansainvälisen rehtorijärjestöjen kattojärjestön ICP:n neuvoston kokoontumista. ICP:n merkitystä tälle Suomessa Rehtoribarometrinä tunnetulle tutkimukselle ei voi kyllin korostaa – saimmehan kipinän tutkimuksen toteuttamiseen melko tarkalleen kuusi vuotta sitten juuri ICP-konferenssin yhteydessä. Nyt ympyrä tavallaan sulkeutuu, kun pääsemme avaamaan viidennen barometrin tuloksia kuudestatoista eri maasta saapuvien kokousvieraidemme kanssa. Tutkimuksen tuloksista kiinnostuneet voivat seurata tapahtumaa Suomen Rehtoreiden Facebook-sivujen livestreamin kautta. Tuloksia ovat avaamassa sekä akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro että professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Rehtoribarometri tiedolla johtamisen työkaluna


Rehtoribarometri on osoittanut voimansa yleissivistävän koulutuksen oppilaitosjohtajan työtodellisuutta syvästi luotaavana, riippumattomana tutkimuksena. Siinä kyselytutkimuksen tuottamia tuloksia on voitu peilata myös fysiologisten mittalaitteiden tuottamaan tutkimustietoon. Ensimmäinen barometri toteutettiin ennen pandemiaa, ja tulokset ovat sen jälkeen valitettavasti osoittaneet vuosi vuodelta heikentyvää kehitystä. Tämäkin tosiasia on ollut välttämätöntä tuoda julki. Koulun merkitys nuorten ikäluokkien oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin yhtenä tärkeimpänä keskipisteenä on kiistaton. Koulun kaikki työntekijät rakentavat oppilaiden ja opiskelijoiden hyvän oppimisympäristön, ja johtamisella on organisaatioiden hyvälle toiminnalle tutkitusti ratkaisevan tärkeä merkitys. Järjestömme tehtävä on ollut tuoda julki oppilaitosjohtajien tilanne, ja huolemme on otettu vakavasti. Olemme kuitenkin hakeneet ikävienkin tulosten uutisoinnissa aina myös toivon ja ratkaisujen näkökulmaa, ja tähän kiinnitämme tämän vuoden tulosten julkistamisessa aiempaakin enemmän huomiota.

Koulussa tapahtuva kiusaaminen puhuttaa – ja syystä

Rehtoribarometritutkimuksen tuloksiin heijastuu se, että koulua koskeva uutisointi, kodin ja koulun vuoropuhelu sekä koulusta käytävä julkinen keskustelu sosiaalisen median alustoilla on kehittynyt epäsuotuisaan suuntaan pidemmän aikaa. Yksi syksyn koulu-uutisoinnissa noussut ilmiö on koulussa tapahtuva kiusaaminen sekä lasten ja nuorten tekemät, jopa rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot. Avoin ja rehellinen keskustelu myös näistä äärimmäisen ikävistä asioista on tärkeää. Vielä tärkeämpää on, millä tavoin tuemme kaikkia niitä tarvittavia toimia, joilla tilanne on käännettävissä parempaan suuntaan. Uuden opetusministerimme Anna-Maja Henrikssonin sanoin: ”Yksinkertaista ratkaisua ei ole, vaan koko yhteiskunnan pitää reagoida: kotien, vanhempien, koulun, sosiaalityöntekijöiden ja meidän kanssaihmisten”. Turvallisen kouluympäristön rakentamiseen tarvitaan osaamista ja johdonmukaista oppilaitoksen turvallisen toimintakulttuurin rakentamista mutta myös riittäviä resursseja ja parhaiden käytänteiden jakamista. Yksi niistä on Ylen hiljattain uutisoima Etelä-Karjalan malli.

Ota uudet järjestön kotisivut haltuun, ja ilmoittaudu Pro Rexiin!

Järjestömme visuaalisen ilmeen uudistaminen on nyt maalissa. Suomen Rehtoreiden uutta visuaalista ilmettä ja ilmavan raikasta tyyliä henkivät sivut on saatu julki. Olethan käynyt jo tutustumassa uusiin sivuihimme osoitteiden www.suomenrehtorit.fi ja  www.finlandsrektorer.fi kautta? Sivuilta löytyy myös linkki järjestön vuosittaiseen pääkoulutustapahtumaan, Pro Rexi -päiviin Helsingissä 23.–24. marraskuuta 2023.

Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit
@AnttiIkonen

Koulun toimintakulttuuri ja arki tutuksi vanhemmille

Lapsen siirtyessä päiväkodista kouluun, alakoulusta yläkouluun ja edelleen toiselle asteelle vanhempien tiedon tarve on suurta. Nivelvaiheeseen liittyvät muutokset lapsen arjessa heijastuvat monin tavoin myös koteihin: opettajat, oppiaineet, oppilaitoksen toimintakulttuuri ja tavoitteet sekä odotukset lapsen ja kotien suuntaan ovat perheille vieraita. Myös kasvatukselliset haasteet voivat herättää kysymyksiä, kun lapsen oppimisympäristö ja kaveripiiri vaihtuvat. Riittävä tieto ja ymmärrys oman lapsen kouluarjesta tukee vanhempaa kasvatustyössä. Siksi kodin ja koulun väliseen viestintään on hyvä kiinnittää erityistä huomiota nivelvaiheissa.

Suomen Vanhempainliiton Tervetuloa-oppaat tarjoavat tukea kodin ja koulun yhteiseen kasvatustehtävään. Vanhemmille suunnatuista oppaista on saatavilla myös useita eri kieliversioita monikulttuuristen koulujen tueksi. Tutustu ja vinkkaa sisällöistämme kotiväelle esimerkiksi toivottaessasi heidät tervetulleiksi vanhempainiltaan! https://vanhempainliitto.fi/opettajille/tervetuloa-oppaat/

Reksiturva- Turvallisuuskulttuurin johtaminen oppilaitoksessa

SuosittuTampereen yliopiston täydennyskoulutus Reksiturva- Turvallisuuskulttuurin johtaminen oppilaitoksessa (5 op) on jälleen tarjolla. Koulutus tarkastelee asiantuntijaluennoilla koulun fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja pedagogista turvallisuutta johtamisen ja pedagogiikan näkökulmasta.  Luot kahden asiantuntijan konsultaatiolla oppimisyhteisösi turvallisuutta vahvistavan käytännön tai vahvistat jo hyväksi havaittuja koulusi turvallisuuskäytäntöjä.  Webinaareista koostuva koulutus soveltuu myös aiheesta kiinnostuneille opettajille. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja osallistujalle maksuton. Tutustu sisältöihin ja aikatauluun: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/reksiturva-turvallisuuskulttuurin-johtaminen-oppilaitoksessa .  

Mitä voit poimia tehdastyöstä omaan tietotyöhön?

Lue mielenkiintoinen blogikirjoitus Mitä voit poimia tehdastyöstä omaan tietotyöhön? (flow-akatemia.fi)

Jos et halua, että ihmiset eivät arvostele tekemisiäsi, älä tee mitään

Arvostelu ei aina tunnu hyvältä. Kaikki kritiikki ei ole perusteltua. Mutta kohtuutonkin kritiikki on parempi vaihtoehto kuin se, että ketään ei kiinnosta.
Jos teet mitä tahansa, sinua arvioidaan, arvostellaan ja arvotetaan. Jos haluat välttää kritiikin, on turvallisinta olla tekemättä mitään. Samalla toki luovut mahdollisuudesta oppia, kasvaa ja tehdä mitään merkittävää – isossa tai pienessä skaalassa. Mitä useammin saat kritiikkiä (rakentavaa tai raatelevaa), sitä useammin voit yrittää parantaa omaa tekemistäsi.
Palautetta voi haalia myös proaktiivisesti, jotta oppiminen vauhdittuisi. (Trainers Housen uutiskirje 11.9.2023)