PISA-tutkimuksen tulokset vuodelta 2022 julkistettiin 5.12.2023. Suomalaisnuorten menestys tutkimuksessa laski entisestään, ja puhetta peruskoulun tilasta on tämän jälkeen riittänyt. Tulos ei sinänsä tainnut yllättää ketään koulutuksen tilaa seuraavaa. Laskeva osaamisen taso on toki ollut trendi kaikissa OECD-maissa mutta Suomessa vielä muita nopeampaa, eli sijoituksemme tässä PISA-rankingissa on edelleen laskenut. Takana loistava tulevaisuus, kuinka tässä näin pääsi käymään?!
Rakentava kriittinen analyysi on paikallaan
Sananlaskun mukaan sitä niittää, mitä kylvää. Huipulla säilyminen ei ollutkaan sisäänrakennettuna suomalaisen koulutuksen rakenteisiin, vaan meidän kaikkien olisi pitänyt tehdä paljon enemmän töitä korkean tason säilyttämiseksi.
Syyllisiä etsimällä rakas peruskoulumme ei kuitenkaan kehity yhtään parempaan suuntaan. Rakentava kriittinen analyysi sen sijaan on paikallaan, kun sen jälkeen tehdään suunnitelma, miten kurssi käännetään.
Yksin rahalla ei ratkaista kaikkia koulutuksen ongelmia. Ei käy kuitenkaan kiistäminen, että sen puute on yksi keskeinen osatekijä syntyneeseen tilanteeseen. Varoituksen sanoja koulutusleikkauksista on kuultu kaikilta koulutusta puolustavilta tahoilta ja varsin tasaväkisesti myös kulloinkin oppositiossa olevista puolueista.
Kolme tuttua askelta kohti parempaa
Millä keinoin sitten lähdemme taittamaan kehityksen suuntaa? Kestävät ratkaisut ovat meille itse asiassa hyvinkin tuttuja.
Ensimmäiseksi meidän pitää kääntää fokus kohti hyvän oppimisen edistämistä, jos mieli menestyä oppimistulosten tutkimuksessa. Tämän toteuttamiseksi ei tarvita yhtään uutta projektia eikä hanketta, vaan ainoastaan keskittymistä siihen, mihin opettajat ovat koulutuksensa saaneet. Kehitymme siinä, mihin kiinnitämme huomiomme. Tällä hetkellä fokus karkaa kouluissa liian moneen opetuksen ulkopuoliseen touhuun, joista likikään kaikki eivät edistä ensisijaisesti hyvää oppimista. Keep it simple!
Toiseksi meidän pitää ottaa vakavasti tavoite koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä yhteiskunnassamme. Menestyimme aikoinaan PISAssa erityisesti sen ansiosta, että onnistuimme etenkin enemmän tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen edistämisessä. Emme enää.
Kolmanneksi meidän tulee vahvistaa yksittäisten koulujen toimijuutta haasteiden taklaamiseksi. On sanomattakin selvää, että koulu tarvitsee resurssinsa hyvän opetuksen toteuttamiseen. Kahdesta samanlaisesta koulusta parempaan tulokseen kurottaa se, jossa on sitouduttu vahvasti laadukkaan työn tekemiseen. Koulu, jossa kaikki osallistuvat yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen, oppilaista alkaen. Koulu, jonka organisaatio palvelee työntekoa ja jossa on juuri sen rakenteeseen sopivin johtamisjärjestelmä. Koulu, jonka osaavalla johdolla on tehtävään tarvittavat toimintaedellytykset.
Ratkaisun yksi avain on laaja yhteistyö
Koulutus on aivan liian arvokas asia jätettäväksi yksin poliitikoille, eikä PISA-kelkan suuntaa käännetä yhden hallituskauden aikana. Ratkaisun avaimet ovat pitkäjänteisessä peruskoulun kehittämisessä. Tuloksia kyllä syntyy, kun toimeen tartutaan laajassa yhteistyössä kaikkien keskeisten osapuolten ja toimijoiden kanssa. Tämä vaatii meiltä kaikilta vahvaa sitoutumista. Tuhannen taalan kysymys kuuluukin, olemmeko valmiita sitoutumaan.
Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit
@AnttiIkonen
