Puheenjohtajan palsta
Pystyykö Suomi pysäyttämään koulujen ja oppilaiden eriarvoistumisen?
Helsingin Sanomien tammikuisessa Tulevaisuuden koulu & koulutukset erikoisjulkaisussa Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä kyselee jokaisen oppijan sivistyksellisten oikeuksien perään. Hyvinkin sama näkökulma korostui myös omassa haastattelussani samaisessa lehdessä. Koulutuksen tasa-arvon periaatteen onnistunut toteuttaminen on pitkään ollut yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista. Sosioekonominen tausta vaikuttaa tänä päivänä kuitenkin yhä enemmän nuoren opinpolkuun. Vaikka eriytymiskehitys on näkynyt jo pitkään varsin selvästi, siitä keskustellaan edelleen aivan liian vähän. Nuoret tunnistavat omien tosiasiallisten mahdollisuuksiensa rajat ja yhteiskunnallisen luokkajaon meitä aikuisia paljon paremmin. Tilanteen korjaaminen ei ole helppo tehtävä, eikä tasajako ole tässä tilanteessa taktiikkaa. Koulujen sisäiset, koulujen väliset sekä alueelliset erot toisen asteen koulutukseen hakeutumisessa haastavat nyt toden teolla koulutusjärjestelmäämme. Tarvitsemme nyt oikeudenmukaisia ratkaisuja ja rohkeaa päätöksentekoa, ettemme lukitse nuoren tulevaisuutta ennen kuin hän on saanut edes tilaisuuden!
Rehtorikoulutuksen kehittämisen aika on nyt
Rehtoribarometri-tutkimus on tuonut esiin laittamattomasti tiedon oppilaitosjohtajan työn muuttumisesta yhä vaativammaksi 2020-luvulla. Nykymuotoinen rehtorin kelpoisuuden tuottava koulutus ei enää vastaa laajuudeltaan riittävästi kaikkiin niihin haasteisiin, joita tämän päivän koulujen esihenkilöt työssään kohtaavat. Lisääntynyt turvattomuus ja resurssipaineet kuormittavat oppilaitosjohtajia. Niin pedagogiikan, hyvinvoinnin kuin itsensä johtamisen taidoille on tarvetta enemmän kuin koskaan. Näistä tärkeistä teemoista on kirjoitettu lisää Uutismedian tammikuun julkaisussa. Edellinen maamme hallitus loi yleisesti hyväksytyn suunnitelman koulutuksen kehittämisestä, nyt istuvan hallituksen tehtäväksi jää oman hallitusohjelmansa mukaisesti tämän hyvän suunnitelman toimeenpano!
Tekoäly asettaa isoja vaatimuksia myös rehtorille
Rehtoreiden tulisi suhtautua tekoälyyn avoimesti, sillä kehitys on nopeaa ja vaikuttaa merkittävästi aivan kaikkeen myös koulumaailmassa. Tekoäly voi auttaa säästämään aikaa, parantamaan päätöksentekoa ja tukemaan oppilaita yksilöllisesti. Toisaalta tekoäly asettaa myös suuria vaatimuksia johtajalle, näin sanoo ruotsalainen tekoälystrategian neuvonantaja Johan Falk. Edellä esitetty on varmasti jo asiana useaan kertaan kuultua, mutta mistä sitten tukea oman ajattelun kehittämiseen? Millä tavoin tekoälyä voisi hyödyntää erityisesti oman toimialamme, koulutuksen piirissä?! Avuksi näihin kysymyksiin vastaamisessa Johan Falk on julkaissut useita teoksia (AI och skolan, AI in Education, AI för nybörjare), joista ainakin osa on jopa maksutta internetin kautta ladattavissa olevia julkaisuja ja äänikirjoja. Ruotsalaisen sisarjärjestömme Skolledaren joulukuisessa postauksessa Falk antaa myös viisi vinkkiä, millä toimilla lähteä liikkeelle tekoälyn käyttämisessä omassa työssään.
Näen asian samoin, rehtorin kannattaa kokeilla tekoälytyökaluja ja kannustaa tähän myös omaa työyhteisöään. Tekoäly voi myös auttaa keskittymään enemmän pedagogiseen johtamiseen sekä säästää kallisarvosta aikaa rutiininomaisten tehtävien suorittamisessa. Erityisen tärkeää on jatkuvasti päivittää omaa osaamista ja seurata kehitystä, jotta niin koulu kuin rehtori itse pysyy ajan tasalla ja osaisimme hyödyntää tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet työmme helpottamiseksi tehokkaasti.
Terveet tilat – tervehdytetään julkiset rakennukset ja sisäilmasta oireilevat
Koulutilojen kehno kunto ja heikko sisäilma ovat eräitä merkittävimpiä oppilaitosten fyysistä oppimisympäristöä koettelevista haasteista maassamme. Näin ne ovat myös valitettavan tuttuja ongelmia aivan liian monelle rehtorille. Jokainen toimi, jolla tilannetta voisi kääntää paremmaksi, on siksi tärkeä. Yksi arvokas toimi sisäilmaongelmien taklaamiseksi kansallisella tasolla on ollut valtakunnallinen Terveet tilat -toimintamalli. Tämä malli tarjoaa kunnille arvokasta tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivaan ylläpitoon. Mallia on rakennettu laajassa yhteistyössä keskeisten toimijoiden muodostamassa verkostossa. Terveet tilat -toimintamallin avulla voidaan ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia ja luoda terveellisiä ja turvallisia tiloja. Malli korostaa moniammatillista yhteistyötä, oikea-aikaista viestintää ja kuntien välistä tiedonvaihtoa.
Terveet tilat 2028 -ohjelma ja sen mukaista toimintamallia esitellään tarkemmin 30.1.2025 Pikku-Finlandiassa järjestettävässä päätösseminaarissa. Tilaisuus on maksuton osallistujille paikan päällä. Mikä parasta, tapahtumaa on mahdollisuus seurata myös verkossa etäyhteyden kautta. Lisää tietoa Terveet tilat -toimintamallista ja edellä mainitusta seminaarista mallin verkkosivun kautta.
Rehtorit ja resilienssi – kouluyhteisön johtaminen tänään ja huomenna
Kouluyhteisöjen johtaminen vaatii taitoa kehittää koulun toimintakulttuuria, mutta myös kohdata epävarmuutta ja vastoinkäymisiä. Hyvällä johtamisella rakennetaan paitsi hyvää arkea, myös resilienssiä sellaisiin tilanteisiin, joissa koulun kriisinkestävyyttä koetellaan. Ja näitä tilanteitahan nämä viime vuodet ovatkin sitten pitäneet sisällään.
Olemme tämän vuoden EDUCA-messuilla perjantaina Taito-lavalla klo 14.15-14.45 professori Marja Kristiina-Lerkkasen kanssa pureutumassa kysymyksiin resilientin koulun rakentamisesta sekä aikamme oppilaitosjohtamisen haasteista. Tässä samassa osiossa kuulemme myös lisää vuoden 2024 Rehtoribarometrin tuloksista, rehtoreiden työhyvinvoinnista sekä siitä, millaisia taitoja tulevaisuuden koulun johtaminen vaatii. Miten rehtorit voivat olla suunnannäyttäjiä kestävässä kehityksessä? Olen ollut mukana omalla pienellä panoksella keväällä 2025 julkaistavassa Koulun resilienssi kirjan tekemisessä osana laajaa artikkeleiden ja kirjoittajien joukkoa, josta kuulet hiukan lisää myös tässä keskustelussa.
Tule mukaan kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun!
Rehtoribarometri 2024: käänne oppilaitosjohtajien työhyvinvoinnissa on tapahtunut!
Vuodesta 2019 lähtien vuosi toisensa jälkeen heikompaan suuntaan kehittyneessä rehtoreiden työhyvinvoinnissa on vihdoinkin tapahtunut käänne kohti parempaa! Vuoden 2024 Rehtoribarometri paljastaa myös työn imun olevan nousussa – tosin pandemiaa edeltävälle tasolle on näiden kummankin osalta vielä paljon matkaa. Keskeisiksi haasteiksi tutkimuksen mukaan nousivat edelleen työn määrä, kiire ja resurssien niukkuus, mutta työn merkityksellisyyden kokemus ja yhteiskunnallinen arvostus ovat rehtoreiden mukaan parantuneet. Saimme viime kevään Rehtoribarometriimme kaikkiaan ennätykselliset lähes 800 vastaajaa. Myös barometrin tulokset kertovat uudenlaisten johtamistaitojen koetusta tarpeesta.
Rehtoribarometri on tätä nykyä tärkeä osa suomalaista laajaa opetus- ja kasvatusalan hyvinvointitutkimusta ja sitä myötä tutkimuksemme tulee saamaan entistä enemmän rahkeita tuloksista viestittämiseen. Viimeisimmän barometrin tulokset julkaisee Helsingin yliopisto vain päivää ennen Educa-messuja torstaina 23.1.2025. Rehtoribarometri tulee saamaan piakkoin myös oman verkkosivunsa, jossa on niin tuloksia vuosien varrelta, kuin tähän mennessä barometrin tutkimusaineistosta syntyneitä tieteellisiä julkaisuja.
Nöyrä kiitos ja kumarrus!
Tämä jäsenkirje päättää omalta osaltani reilun vuosikymmenen taipaleen järjestön viestinnässä. Aloittaessani vuonna 2014 SURE:n järjestön puheenjohtajistossa halusin panostaa erityisesti järjestön viestinnän kehittämiseen. Jokaisen järjestön yksi keskeisimmistä haasteista on, kuinka viestimme asioista ulospäin jäsenillemme, miten kerromme siitä kaikesta mitä järjestö tekee jäsentensä hyväksi? Tämä on ollut mainekyselyjen perusteella haaste myös SURE:lle, ja sitä sen voi uskoa olevan myös vastaisuudessa.
Näiden vuosien aikana, ensin varapuheenjohtajan kynästä -palstalla ja vuodesta 2017 alkaen puheenjohtajan palstalla on ilmestynyt kaikkiaan 121 jäsenkirjettä, joihin kaikkiin olen myös itse kirjoittanut. Myös Rexi-lehti on saanut oman pääkirjoituksensa kaikkiaan 44 kertaa. Varovaisesti arvioiden pelkästään näiden kahden kanavan kautta tekstiä on syntynyt n. 400 liuskaa. Järjestön sisäinen työskentely, lausunnot, verkkosivut, sosiaalinen media sekä Rehtoribarometrin ja pandemian myötä merkittävästi kasvanut uutisointi ovat olleet isoja tehtäväkenttiä. Lisäksi moninaiset kansalliset opetushallinnon työryhmät ja niissä tehty työ ovat vaatineet huomattavaa panosta.
Itse olen kuitenkin nähnyt aivan erityisen tärkeänä juuri tämän viestinnän jäsenistölle, sillä jäseniä varten koko järjestö on olemassa. Näihin kirjoituksiin olen nostanut niin järjestön kuulumisia, kyselyidemme tuloksia, uutisia niin edunvalvonnasta, mutta myös muista ajankohtaisista asioista kuten koulusta, esihenkilötyöstä, oppimisesta ja koulutuksen tulevaisuuden suunnasta. Puheenjohtajan tehtävä on ollut suuri kunnia ja etuoikeus, mutta samalla myös tavattoman opettavainen matka. Tästä, sekä aivan erityisesti vuosikymmenen myötä syntyneestä huikeasta koulutuksen ammattilaisten verkostosta, olen todella kiitollinen. Vuosikokouksen jälkeen SURE:n on hyvä jatkaa tästä eteenpäin, uusinen vastuunkantajien voimin, uusin ideoin!
Oma matkani jatkuu tämän hienon ammatin ja rehtorin viran hoidon parissa. Aion kyllä varata hiukan enemmän aikaa uuden oppimiselle, omalle osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiselle mutta myös uudenlaiselle kirjoittamiselle – ja aivan erityisellä varmuudella myös lähimmilleni. Uskon kuitenkin, että nämä monenlaiset toimet koulutuksen, oppilaitosjohtamisen ja koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi tuottavat vielä monia kohtaamisia uusien asioiden merkeissä meidän upean ’surelaisen’ väen kanssa!
Kiitän kaikkia jäsenkirjeen lukijoita ja jäseniämme tämän yhteisen matkan ajalta, menestyksellistä uutta vuotta 2025 – ja ennen kaikkea iloisiin tapaamisiin Educa-messuilla!
Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit
@AnttiIkonen
Historian havinaa
Antin muisteluihin viitaten päätin etsiä Antin ensimmäisen kirjoituksen varapuheenjohtajana ja laittaa sen tänne. Kyseessä on siis SURE:n uutiskirje 1/2014, siis 11 vuoden takaa.
Olemme mukana Pohjoismaiden johtavassa opetus- ja kasvatusalan Educa 2025 -tapahtumassa, joka järjestetään 24.–25.1.2025. Tule käymään osastolla ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista! Löydät meidät osastolta 6e28.
Osoitteessa educamessut.fi löydät lisätietoja tapahtumasta.
!!!Muistathan merkitä rekisteröinnissä ammattiryhmänä rehtori/johtaja (yleissivistävä), tämä kohta sisältää myös johtavat rehtorit, apulais- ja vararehtorit, virka-apulaisrehtorit ja koulunjohtajat!!!
Kohdataan Educa 2025 -tapahtumassa!
Ajankohtaista lukiokoulutuksessa ja yo-tutkinnossa
Suomen Rehtorit ry. ja Ylioppilastutkintolautakunta ovat yhteistyössä järjestäneet tutkinnon toimeenpanoon liittyvää koulutusta vuodesta 1996 lähtien. Koulutusta on nyt uudistettu niin, että siinä tullaan käsittelemään myös lukiokoulutuksen ajankohtaisia aiheita.
Alkuvuodesta 2025 järjestetään 1 koulutustilaisuus verkossa
12.2. klo 12.15–16.15.
Koulutustilaisuuksissa on tällä kertaa tarkoitus pääosin keskittyä digitaalisen tutkinnon ajankohtaisiin kuulumisiin ja rehtorin rooliin. Lisäksi kuulemme lukiokoulutuksen rahoitukseen liittyvistä asioista sekä ajankohtaista asiaa lukiodiplomijärjestämisen uudistamisesta ja Opetushallituksen roolista taito- ja taideaineiden ylioppilastutkinnon kokeiden valmistelun tukena.
Lue lisää
Typerä työ opettajille
Hei opettaja, tässä 7 vinkkiä kuinka typeröit työpäiväsi 🤯
🥵 Panosta kohtuuttomasti ja vertaile itseäsi muihin 🥵
Muista vertailla itseäsi muihin opettajiin ja kasvattaa standardeja sen mukaisesti. Alemmuudentunteen kokeminen Pirkko-Liisan viimeisen päälle rakennetuista oppimateriaaleista ja pedagogista taikatempuista on loistavaa polttoainetta, jonka siivittämänä voit löytää itsesi vielä iltaseitsemältä laminoimasta vain yhdellä tunnilla käytettäviä lippuslappusia.
🤷 Vedä lonkalta.. 🤷
Selkeyden ja hallinnan tunteen välttämiseksi, älä turhia suunnittele. Suunnittelemattomuus ja ovenkahvapedagogiikka johtavat usein siihen, että oppilaat härväävät, kun ohjeet ovat epämääräiset tai suunniteltua tekemistä ei ole. Peiliin katsomisen sijaan rankaise ja syyllistä oppilaita tästä lajityypillisestä käyttäytymisestä.
✍️ ..tai pyri absoluuttisen hallintaan ✍️
Tee tuntisuunnitelmat viiden minuutin tarkkuudella niin kuin OKL:ssä harjoiteltiin ja pidä tästä suunnitelmasta kiinni kynsin ja hampain. Tunne riittämättömyyttä ja raivostu, kun lapset eivät kykene taipumaan mestarillisesti luomasi tunnin raameihin.
🙏 Ole jatkuvasti saatavilla 🙏
Tartu jokaiseen tarpeeseen kuin partiolainen. Kysy jokaiselta oppilaalta erikseen, että mitä he haluavat oppia ja laadi heille henkilökohtaiset materiaalit ja kotitehtävät. Eikä sovi unohtaa vanhempia, joille voi viestiä, että olet tavoitettavissa vuorokauden ympäri niin kouluun liittyvissä kuin sen ulkopuolisissa asioissa. Muista pitää Wilma-ilmoitukset päällä puhelimessa jatkuvasti.
🔥 Puske tiedottomasti eteenpäin 🔥
Kun mikään ei onnistu, kiristä armottomasti tahtia ja puske kiireellä maailma valmiiksi. Kun huomaat itsesi ja työyhteisön olevan jaksamisen rajamailla, kannattaa vielä aloittaa suuruudenhullun kevätjuhlanumeron tai leirikoulun valmistelu. Puskeminen voi myös näkyä esimerkiksi siinä, että jos oppilaat eivät ymmärrä jotain, niin viestinnän kirkastamisen sijaan kasvata puheen volyymia – se toimii taatusti!
🙅 Välttele kuin maestro 🙅
Epämiellyttävä tehtävä? Vitkuttele, kunnes voit puskea sen viime tipassa hiki hatussa. Kokeet kannattaa tulostaa vasta edeltävällä tunnilla ja tärkeät tiedotukset lähettää päivän varoajalla.
💪 Pyri tekemään kaikki itse 💪
Älä pyydä kollegoilta apua, se on heikkouden merkki. Äläkä vastuuta oppilaita mistään, kuten luokan siisteydestä. Äläkä missään nimessä käytä opeoppaita ja tekoälyä – sehän olisi huijausta!
Näillä saat työpäiväsi mestaritason typerälle uralle 🏆
Vessi Junalainen
Typerän työn asiantuntija
Typeryyden Akatemia
P.S. Tarvitseeko työporukkasi Vessin ravistelua vesopäivään tai vastaavaan? Kurkkaa Typerän työn valmennukset! 💡
Webinaari 28.1. klo 9–11.30: Oppimistilojen nykytrendit − uutta tutkimustietoa suunnittelun tueksi
Monimuotoistuvat oppimisympäristöt − olipa kyseessä avoimet, kiinteät tai muunneltavat tilat − herättävät runsaasti keskustelua. Millä tavoin erilaisilla suunnittelu- ja akustiikkaratkaisuilla voidaan tukea oppimista, vuorovaikutusta ja pedagogisia tavoitteita?
Oppimisympäristöissä on myös tärkeää ehkäistä häiritsevää melua. Kun ääniympäristön kaoottisuus vähenee, puheen erotettavuus paranee ja samalla ymmärtäminen, tarkkaavaisuus ja keskittyminen paranevat. Lopputuloksena on palkitseva oppimisympäristö, jossa niin opettajat kuin oppilaatkin jaksavat paremmin.
Tule kuulemaan aiheesta Ecophonin webinaariin, jossa perehdytään uusimpaan tutkimustietoon toimivista opetustiloista. Puhujina tutkijat Jenni Radun ja Riikka Alakoski, arkkitehti Mikko Kaira sekä opetustilojen konseptikehittäjä Pauli Pallaskorpi.
Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu mukaan
Lämpimästi tervetuloa!
Muuttuiko työpaikkasi vuoden vaihteessa, jäitkö eläkkeelle, oletko muuttanut?
Muistathan ilmoittaa muuttuvat tiedot toni.lehtinen@surefire.fi. Jäsenmaksut postitetaan helmikuun alussa.
