Hyvät ylioppilaat. Kun aloititte lukiotaipaleenne kolme vuotta sitten, oli maailma toisenlainen kuin tänään valmistuessanne. Maailmantalouden lamasta ei kukaan tiennyt mitään, maamme kouluissa ei ollut koskaan tapahtunut koulusurmia ja muutama sota ei ollut vielä edes alkanut.
Koulu ja koti ovat yrittäneet kuitenkin parhaansa, vaikka maailma ympärillä muuttuukin. Emme voineet tietää, mitä taitoja tarvitsette tai millaisen todellisuudet tulette valmistuessanne kohtaamaan. Jatko-opiskelupaikkojen opiskelijavalintakriteereistä tiesimme jotakin, mutta kiveen hakattuja totuuksia eivät nekään ole. Yliopistojen yhteishaku saattaa muuttaa hakijamääriä, eikä ammattikorkeakoulujen kasvavalle suosiolle näy loppua.
Olette nyt saavuttaneet yhden merkkipylvään elämässä. Jatkossa tulette todennäköisesti valmistumaan ammattiin, siirtymään työelämään, vaihtamaan ammattia, uudelleenkouluttautumaan ja opiskelemaan työn ohessa uusia taitoja. Nämä kaikki vain mielekkään työn takia tai työpaikan turvaamiseksi muuttuvissa suhdanteissa. Tämän lisäksi ratkaisette sellaisia ongelmia kuin opiskelupaikkaan pääsemisen, asuminen, toimeentulo, parisuhteet ja perheen perustaminen, lasten syntymät ja kasvattamiset iloineen ja suruineen, läheisten ihmisten menetykset ja ystävyyssuhteiden heilahtelut. Listaa voisi jatkaa loputtomiin koko ihmiselon taipaleelta. Merkkipaaluja toisensa jälkeen, joiden saavuttaminen vaatii ponnisteluja, toiset enemmän, toiset vähemmän.
Ponnistukset tähän mennessä on palkittu hohtavilla valkolakeilla ja ylioppilastodistusten puoltoäänillä. Vaikka valkolakki on samanlainen, eroja on nähtävissä todistuksissa. 12-vuotisen koulutaipaleen varrella ovat kiinnostuksen saattaneet opiskelusta viedä muut asiat. Useat teistä olisivat voineet opiskella vielä paremmin, monet olisivat halutessaan saaneet pitkäjännitteisellä työllä parempia arvosanoja kuin nyt. Nuo arvosanat olisivat saattaneet taata pääsyn juuri haluamallenne alalle, kun nyt täytyy tyytyä kakkos- tai kolmosvaihtoehtoon tai välivuoteen, jossa tiedot unohtuvat. Hallitusohjelmassa mainitaan pyrkimys pidentää työuraa, joten keinoja tuoreiden ylioppilaiden suosimiseen opiskelupaikkojen jaossa haetaan kaiken aikaa. Löytyykö keinoja vuoden aikana ratkaisee sen, ovatko tämän kevään ylioppilaat entistä heikommassa asemassa pyrkiessään vuoden kuluttua uudelleen.
Tämän kevään ylioppilaiden tulos oli viimevuotista parempi. Kuten monet ovat MTV3:n uutisoinnista tarkistaneet, on sijoituksemme 417 lukion joukossa noin 260 paikkeilla. Voimakkaat, yli sadan sijan vaihtelut eri vuosina eivät kerro ikäluokkien suurista tiedollisista vaihteluista vaan lukiokoulutuksen tasalaatuisuudesta. Kun kärjen ja hännän noin 30-40 lukiota siivotaan pois, ovat tulokset varsin tasaisia kaikissa lukioissa. Mikäli esimerkiksi pääkaupunkiseudun parhaat, keskitasoiset ja heikot suoritukset yhdistetään, päästään samoihin keskiarvoihin kuin yhden lukion kunnissa. Kaikissa lukioissa yksittäisten opiskelijoiden on mahdollista päästä huippusuorituksiin.
Opetusministeri Henna Virkkunen otti eilen kantaa Kangasniemen lukion vilppiepäilyihin ja pohdiskeli ylioppilaskirjoitusten tulosten nostavan oppilaiden lisäksi myös opettajien paineita koulun menestymiseen. Vilppi ja sen yrittäminen ovat kuitenkin moraalisesti väärin, vaikka niitä puolusteltaisiin millä tavoin tahansa. Suren tapahtumassa niitä nuoria, jotka nyt tahtomattaan syyllistetään vaikka olisivat olleet rehellisesti valmiita testaamaan osaamisensa tuhansien muiden nuorten kanssa. 7 laudaturia, 2 eximiaa ja 2 magnaa kuulostaa tuloksena 11 oppilaan ryhmässä ja 24 ylioppilaan lukiossa harvinaisen hyvältä tulokselta. Pienet lukiot ovat kuitenkin pystyneet usein treenaamaan ryhmänsä huippuvireeseen, jopa turvautumatta kiellettyihin keinoihin.
Hollolan lukioon ovet ovat avoinna kaikille halukkaille, jos keskiarvo peruskoulusta on yli 7. Suurin osa alle 7,5 keskiarvolla tulijoista kuitenkin keskeyttää lukio-opiskelun ja hakeutuu yleensä ammatilliseen koulutukseen. Tänään lakitettiin 65 uutta ylioppilasta, kun ensisijaisija hakijoita vuonna 2007 oli 79, aloittajia suurin piirtein saman verran. Reilu 20 opiskelijaa on siis jäänyt matkalle. Kun opiskelijoiden keskeyttämiseen johtaneita taustoja selvittää, on selkeästi suurin syy heikko koulumenestys. Kielet ja matemaattiset aineet ovat yleisiä ongelmia, mukaan liittyvät myös reaaliaineet. Keskeyttäjät ovat tulokeskiarvoiltaan heikoimpia, eli kun opiskelu ei ole liiemmin kiinnostanut peruskoulussa, niin lukiossa tuota innostusta on vielä vaikeampi löytää.
Tiukkenevan kuntatalouden puristuksessa me virkamiehet joudumme miettimään keinoja taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan. Kun lukion ylläpito ei ole kunnan lakisääteinen velvollisuus, on kunnanvaltuutettujen noin joka neljäs vuosi asetettava lukio vaakakuppiin taloudellisten velvoitteiden ja ylimääräisen kunnallisen palvelun tuottamisen suhteen. Ellei valtuusto tätä puntarointia tee jokaisen ylimääräisen euron kohdalla, on syytä miettiä seuraavissa kunnallisvaaleissa ketkä on syytä laittaa vaihtoon. Koulut ovat viime vuosiin saakka olleet varsin pysyviä. Lasten väheneminen on ajanut sulkemaan kyläkouluja tai yhdistämään oppilaitoksia, tehokkuus koulutuksessa ajaa pienten yksiköiden ohitse. Keväällä julkaistussa maakunnallisessa lukioverkkoselvityksessä ehdotetaankin maakunnallista lukiokoulutuksen ylläpitäjää. Tuo ylläpitäjä voisi olla joko Lahden uusi kaupunki tai Päijät- Hämeen koulutuskonserni. Selvitys suosittaa, että yhteisen ylläpitäjän malliin siirryttäisiin kuntaliitosneuvotteluiden lopputuloksesta huolimatta.
Ylläpitäjä ei ole lukiokoulutukselle tai muullekaan yhteiskunnan palveluille mikään ongelma. Jo nyt tulipalot sammutetaan, kadut aurataan ja sairaita hoidetaan yhteistyössä koko maakunnan alueella. Jokaisen kunnan ei tarvitse enää vastata yksinään kaikkien palveluiden tuottamisesta. Laatua ja kustannustehokkuutta voidaan toki arvostella, mutta muutokset saattavat johtaa myös parempaan suuntaan. Kärkölän sivistystoimi organisoidaan nykyisin Hollolasta ja opettajat ovat Hollolan palkkalistoilla. Yhteistyö on toiminut ensimmäisenä vuotenaan mutkattomasti, eikä tavallinen kärköläläinen ole huomannut mitään eroa. Opettajat, henkilökunta ja tilat ovat samoja kuin ennenkin, erityisopetukseen ja oppilaan tukitoimiin panostetaan kuitenkin entistä enemmän.
Tässä vaiheessa puhetta siirrytään yleensä elämänohjeisiin ja ylioppilaiden tulevaisuuteen. En ole kovin hyvä ennustaja, enkä usko sen olevan edes mahdollista kovin pitkällä aikavälillä. Muutamia selkeitä ongelmia tulevaisuus varmaankin tuo tullessaan ja niihin toivon teidän, uudet ylioppilaat, löytävän tulevaisuudessa vastauksen itsenne ja tulevien sukupolvien takia.
Maailman ekologinen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Kulutamme enemmän kuin maapallo kestää. Ilmastonmuutos näyttää yhä selvemmältä, vesien rehevöitymisen havaitsee Itämerestä tai kotijärvestä ja luonnon monimuotoisuus vähenee. Energiantuotanto, liikenne ja ravinto kuormittavat ilmakehää ja ympäristöä alati kasvavalla nopeudella samalla kun maailman väkiluku ja kuluttajien määrä kasvaa. Toivon joukostanne löytyvän tulevaisuuden tutkijoita, vaikuttajia ja päättäjiä, jotka pysäyttävät vaarallisen kehityksen.
Tällä hetkellä maailmassa on käynnissä lähes 30 aseellista selkkausta, sisällissotaa tai valtioiden välistä sotaa. Valtaosa sodista käydään kehittyvissä maissa, joissa aiheutuu suunnattomia inhimillisiä kärsimyksiä. Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Martti Ahtisaarelle ensimmäisenä suomalaisena. Toivon, että joukostanne löytyy henkilöitä, jotka edesauttavat rauhaa ja pienentävät inhimillistä kärsimystä, jota ihmiset toisilleen aiheuttavat.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti kaikkia maailman maita sikainfluenssasta. Myös minulle tuli koulutoimistosta ohjeet maailmanlaajuisen pandemian varalta. On todennäköistä, että vaarallisia ja tappavia epidemioita syntyy tulevaisuudessa. Onneksi meillä kuitenkin on teidät, uudet isänmaan ja maailman toivot, jotka tulevaisuudessa varmasti ratkaisevat muuntuvien virusten aiheuttamat ongelmat.
Sikainfluenssa on kuitenkin pientä, kun sitä verrataan elämän muihin vaaroihin. Ihmisiä kuolee vuosittain noin 5 miljoonaa tupakan aiheuttamiin sairauksiin, AIDS, alkoholi, huumeet, liikenneonnettomuudet, sydän ja verisuonisairaudet, syöpä, liikenneonnettomuudet, hukkumiset, perheväkivalta, pahoinpitelyt, raiskaukset, köyhyys, aliravitsemus, itsemurhat, tulipalot ja lukemattomat muut ongelmat odottavat ratkaisijoitaan teistä. Aikaisemmat ikäluokat ovat kyllä yrittäneet parhaansa, mutta tehtävää on jäänyt teillekin.
Ongelmat, jotka teidät elämässä haastavat ovat todellisia. Ne eivät ole kenenkään toisen ongelmia, ne ovat meidän kaikkien ihmisten yhteisiä ongelmia, jotka on ratkaistava jos aiomme jatkaa elämäämme yhtenä lajina maapallolla. Nämä eivät ole kysymyksiä, joita on esitetty kurssikokeessa tai ylioppilaskirjoitusten jokerikysymyksissä, näihin kysymyksiin eivät tärpit pure, eikä vastausta voi googlettaa netistä. Ongelmat ratkeavat ainoastaan ihmiskunnan yhteisin ponnistuksin.
Vaikka saittekin äsken päättötodistuksen lukiosta se on vasta alkua. Teistä jokainen voi kouluttautua ammattiin, josta on hyötyä yhteisissä ponnisteluissamme kohti tulevaisuutta. Riittää kun jokainen tekee parhaansa ja käyttää kykyjään koko maailman tilan parantamiseen. Kannattaa kuitenkin aloittaa pienin askelin ja läheltä. Pitäkää huolta itsestänne, terveydestänne ja jaksamisestanne. Pienet muutokset elämäntavoissa jo nuorena parantavat elämää myöhemmin. Seuraavaksi kannattaa välittää aidosti myös toisista ihmisistä, hanki ystäviä jotka kaikki pitävät toisistaan huolta ja tukevat elämän kolhuissa ja kannustavat menestyksen hetkellä. Älä hylkää ystäviäsi, niin hekään eivät hylkää sinua.
Toivon ja uskon, että te todellakin olette isänmaan toivojen lisäksi ihmiskunnan toivoja.