Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 15.4.1921. Oppivelvollisuuden hyväksyminen oli parlamentaarisen pitkäaikaisen työskentelyn tulos. Kun laki astui voimaan, ei juurikaan ilmennyt yleistä innostusta. Näkyvimpiä seurauksia oli kuntien menojen huomattava kasvu. Kunnat ryhtyivät kuitenkin toteuttamaan oppivelvollisuutta lain päätösten mukaisesti.
Muutama poiminta oppivelvollisuuslaista alkuperäisen tekstin mukaan:
– Suomen kansalaisten lapset ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan, ja astuu oppivelvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyksessä. Oppivelvollisuudesta ovat toistaiseksi vapautetut: lähimmästä kansakoulusta viittä kilometriä kauempana asuvat lapset niissä kunnissa, joiden keskimääräinen asukasluku neliömetriä kohti ei nouse kolmeen; sekä tylsämieliset lapset, joista säädetään erikseen.
– Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta yhdessä opetettako yläkansakoulussa, älköön useampaa kuin neljääkymmentä alakansakoulussa.
– Opettaja saa seuraavat luontaisedut: miesopettaja kolme ja naisopettaja kaksi huonetta ja keittiön käsittävän asunnon, pilkotut polttopuut ja valon sekä navetan, rehu- ja puuvajan, saunan, kellarin, aitan ja kaivon; lisäksi ainakin yhdelle lehmälle riittävän laitumen sekä sitä paitsi koulun läheisyydessä vähintään puolen hehtaaria viljeltyä maata. Rahapalkkaa saa opettaja 6,000 markkaa vuodessa.
_______________________________
Tämän kevään (2003) yhtenä ylioppilasaineen otsikkona oli: Kaikki minulle heti! Otsikossa arveltiin, että tämä olisi nykynuorison tunnuslause. Tommy Tabermann on käsitellyt samaa asiaa runossaan Mullehetikaikkinyt!
Viekää takaisin
tämä annos
En mä tätä tilannut
Mä tilasin
Onnea ja Menestystä, Valtaa,
ison annoksen
kaikilla lisukkeilla, Ihailua
Sen nimi on
Mullehetikaikkinyt,
sen annoksen
Viekää takakisin tämä annos!
Mulle kuuluu jotakin
suurempaa ja parempaa,
jotakin kivaa,
jotakin vaan
En mä tätä tilannut,
ei tämä maistu mulle
Mä en missään nimessä tilannut
Työtä, Nöytyyttä, Vaivaa
enkä tällaista pientä ja hidasta
Mähän tilasin
Onne ja Menestystä, Valtaa
ison annoksen
eikö kuulu?
Mulle kuuluu juuri sellainen,
Mullehetikaikkinyt,
mulle kuuluu tuoda
juuri sitä mitä mä haluan
sillä muuten mä en ehkä
viitsi enää ollenkaan
ja miten suu sitten pannaan
jos mä en enää viitsi?
_____________
Kaikki varmasti haluavat samaan päämäärään, osaavaan ja sivistyneeseen yhteiskuntaan, mutta keinot eivät kohtaa. Vanhoissa rakenteissa ei pystytä joustamaan, saatikka keskustelemaan. Tulee mieleen Krylovin eläinsatu Joutsen, hauki ja rapu
Vaikka kuinka olisi voimia
Ei ilman yhteistyötä voi toimia,
Sillä yksissä tuumin löytyy apu.
Kerran joutsen ja hauki ja rapu
Kävivät kuormaa kiskomaan
Hiki hatussa, kuten sanotaan.
Vaan kuorma ei liikahda paikaltaan.
Kun joutsen veti pilviin ja hauki alas veteen
Ja rapu taakse, niin mikäs eteen?
Kuka teki oikein, väärin meni keltä?
Kukapa sitä sanomaan.
Kuorma oli näyttänyt kevyeltä
mutta on yhä paikallaan.
__________________
Jos etsit todella onnellista ihmistä
Löydät hänet rakentamassa venettä,
Säveltämässä sinfoniaa,
Opettamassa lastaan,
Kasvattamassa daalioita puutarhassa tai
Etsimässä dinosauruksen munia Gobin erämaassa.
Hän ei pyri tietoisesti onneen onnen itsensä vuoksi.
Hän on todennut olevansa onnellinen eläessään
24 täyttä tuntia vuorokaudessa.
- Beran Wolfe
__________________
Hyvänä esimerkkinä yrittämisestä kerrotaan tarinaa Thomas Edisonista. Kerran Edisonia haastatteli tavallista pisteliäämpi toimittaja. Toimittaja kysyi häneltä, miltä tuntui epäonnistua tuhansia kertoja hehkulamppua keksittäessä. Toimittaja oli saanut vihiä siitä, että toimimattomia prototyyppejä oli kertynyt valtava määrä. Edison vastasi: “En ole epäonnistunut kertaakaan. Päin vastoin, olen täysin onnistuneesti eliminoinut 10 000 huonoa tapaa valmistaa hehkulamppuja.”
_________________
Kuuluisa ateenalainen valtiomies ja lainsäätäjä Solon sääti vuonna 600 eKr maailman ensimmäisen oppivelvollisuuslain, sillä hän määräsi vapaiden kansalaisten pojat opiskelemaan lukemista, uimista, kirjoittamista, matematiikkaa ja musiikkia. Oli luontevaa koota kylän pojat samaan tilaan opiskelemaan opetettavaan aineeseen perehtyneiden henkilöiden johdolla. Syntyi opettajan ammatti, oppiaineet ja erillinen koulurakennus, didaskaleion. Yleissivistävä koulutusjärjestelmämme sai näin alkunsa ja on siis 2618 vuotta vanha. Oppimiskäsitys, menetelmät ja välineet ovat toki kehittyneet Solonin ajoista, vaikka paljon on vielä samaa. Edelleenkin oppiainekeskeisyys pirstoo ajan pieniin erillisiin jaksoihin ja eriyttää sisällöt, joten kokonaiskuva hämärtyy. Eräs oppilas oli kuulemma vasta peruskoulun viidennellä luokalla oivaltanut, että terveystiedossa, kotitaloudessa ja kemiassa käsitellyt vitamiinit ovat niitä samoja vitamiineja koko ajan.
__________________________
Benjamin Franklin oivalsi oppimisen ytimen eli ymmärtämisen, joka usein syntyy yhdessä tekemisen ja kokemisen kautta. Hän sanoi: Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin muistan. Ota minut mukaan, niin ymmärrän.
______________________
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen eräässä julkaisussa arvellaan, että vuonna 2030 meillä ei enää ole kunnallista koululaitosta, vaan on kotikouluja, yksityisiä kouluja, uskonnollisia kouluja ja muita aatteellisia kouluja. Lukukausimaksut tulevat ja vain ne koulut, joilla on sponsoreita, pärjäävät. Opetus on siirtynyt verkkoon. Ne lapset, joiden vanhemmilla on varaa maksaa, saavat lähiopetusta, josta tulee luksusta. Opettajaksi haluavia ei ole, on opettajapula. Koulun henkilökuntaan kuuluu mm. keikkaopettajia ja oppimisen kuntovalmentajia. Vanhemmat, isovanhemmat ja eläkeläiset toimivat koulutettuina apuopettajina. Yksityinen omaopettaja, joka seuraa lapsen kehitystä aina ylioppilaskokeisiin asti, on vain varakkaimmilla. Varsinaista suomalaista koulutusjärjestelmää ei ole, vaan olemme siirtyneet yleiseurooppalaiseen opetus- ja tutkintojärjestelmiin. Pisa-vuodet ovat pelkkä muisto. Oppimisessa korostuu jatkuvan kilpailun ohella viihtyminen ja viihdyttävyys. Ihmisten oppimiskyky on tallella, vaikkakin kovalla koetuksella.