Mitä yhteistä on Paavo Nurmella ja suomalaisella koululaitoksella? Suomalaiset opettajat ja oppilaat ovat juosseet Suomen maailmankartalle siinä missä aikoinaan Paavo Nurmi. Suomalaiselle koululaitokselle voitaisiin myöntää myös matkailun edistämispalkinto, sillä tuhannet pyhiinvaeltajat ovat käyneet meillä etsimässä hyvän koulutuksen salaisuutta.
On helppoa yhtyä saksalaisten lehtien otsikoihin: Kaikki tiet vievät Suomeen, Koe Suomi – ymmärrä Pisatutkimus, Esikuvana Suomi, Suomi on huippu. Osaamistamme viedään nyt maailmalle. Mutta miten me säilytämme etumatkan muihin, kun jo paikallaan pysyminenkin vaatii työtä ja muutosta? Vaarana on, että pakahdumme erinomaisuuteemme ja jämähdämme paikoillemme.
Asemamme koulutuksen mallimaana järkkyy, ellei meillä ole entistä suuremmassa määrin rohkeutta ennakoida tulevaisuuden vaatimuksia ja olla mukana muutoksessa.
Kaakkois-Aasian maat ovat jo käytännössä pitkälti saavuttaneet länsimaat osaamisessa ja uuden teknologian käytössä. Suomelle ja Euroopalle on iso haaste löytää uusi osaamisen alue, jolla menestyä. Muuten meistä tulee maailman vanhainkoti.
Tanskalainen tulevaisuustutkija Rolf Jensen väittää, että tietoyhteiskunta ei ole enää tulossa, vaan menossa. Tilalle on tullut Dream Society, tarinointiyhteiskunta. Se korostaa elämyksiä, tunteita ja arvoja, jotka korvaavat järkeen, tietoon ja tekniikkaan perustuvan nyky-yhteiskuntamme.
Tulevaisuuden yhteiskunnassa eivät siis enää insinöörit dominoi, vaan tarinankertojat nousevat heidän tilalleen. Nykyajan poliitikot taitavat jo olla näitä tarinankertojia.
Tietokoneita on jo opittu käyttämään yhtä hyvin kuin kuntosalin laitteita. Nyt halutaan painottaa sosiaalisia, moraalisia ja uskonnollisia arvoja. Jensenin mielestä esimerkiksi lakimiehet, opettajat, psykiatrit ja kääntäjät voidaan helposti korvata tekoaälyä käyttävillä koneilla. (Onneksi ei sentään rehtoreita!)
Tarinointiyhteiskunta nostaa esiin uusia ammattiryhmiä. Strategistit, nykyiset mainosmiehet, tarjoilevat yrityksille, tuotteille ja palveluille tarinoita ja imagoja. Webkauppias myy tavaraa virtuaalisesti. Koska tavaraa ei voi kosketella, on siihen liitettävä elämyksiä, tietoja ja pelejä tai tarina. Jensen on sitä mieltä, että mennyt maailma puhutteli järkeä, tuleva sydäntä.
Ennakoiko uuden yhteiskunnan tuloa esimerkiksi se, että elämän ymmärtämisen ja selittämisen markkinat ovat hyvässä nousussa: on erilaisia terapiaryhmiä, energiakerhoja, japanilaista mystiikkaa ja kaupustelevia lahkoja, joissa hyödynnetään luonnontieteiden moniselitteisyydestä poikivia ns. rajatieteitä. Elämysmarkkinointia enemmän tai vähemmän tarjoavat monet plagioidut televisioformaatitkin: Kaunotar ja nörtti, Idols, Suomen Robinsson, Vaimot vaihtoon, Sillä silmällä.
Maailmalla Suomi esittäytyy huippuosaajien ja kulttuurisankarien maana. Osaamisen lisäksi saavutimme viime vuonna monta ykkössijaa lajeissa, joilla on merkitystä Suomen tulevaisuuden ja elinkyvyn kannalta. Suomi komeili kärkisijoilla niin Maailman talousfoorumin kilpailukykytilastossa kuin selvityksessä vähiten korruptoituneista maista. Suomi hyvinvointivaltiona oli kärjessä myös tilastoissa, joissa vertailtiin perheille myönnettyjä tukia, naisten osallistumista työelämään sekä sukupuolten tasa-arvoa. Suomalainen aikuiskasvatuksen organisointi, aikuiskasvatuspalvelusten kattavuus, tasa-arvoisuus, koulutuksen laadukkuus sekä korkea osallistumisprosentti ovat huippuluokkaa.
Osallistumisprosenttia olette tekin, hyvät abiturientit, nostamassa.
Myös suomalaisen kulttuurielämän eloisuus ja idearikkaus – siis luovuus- saivat monissa maissa runsaasti huomiota. Muotoilu ja arkkitehtuuri keräsivät kehuja, samoin klassisen musiikkitaivaan kirkkaimmat tähtemme, kuten Esa-Pekka Salonen, Osmo Vänskä ja Soile Isokoski. Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittanut kirjailija Kari Hotakainen sai runsaasti julkisuutta naapurimaissamme. Ohjaaja Aki Kaurismäen elokuvat olivat esillä useiden maiden festivaali- ym. uutisoinnissa. Uutta oli suomalaisrokkareiden rynnistys parrasvaloihin lähes kaikilla mantereilla. Suomalainen rock näkyi ja kuului. Niin HIM ja The Rasmus kuin Nightwish ja Apocalyptica nousivat suosituiksi idoleiksi. Myös eksoottinen eukonkanto näkyi uutisissa aina Etelä-Afrikkaa myöten. Muita maailmalla noteerattuja suomalaisia kuriositeettilajeja olivat kännykänheitto, itikantappo ja ilmakitaran soitto.
Monet ovat yrittäneet selitellä, mistä johtuu suomalaisten älykkyys, energisyys ja luovuus. Meksikon televisiouutisissa huomioitiin Nightwishin Meksikon keikka ja kerrottiin, ettei Suomessa ole kuin kaksi tuntia päivänvaloa päivittäin, ja siksi suomalaisten täytyy keksiä puuhaa pimeäksi ajaksi. Musiikin tekeminen on yksi vaihtoehto, toinen on läksyjen luku. Itävallan lehdistössä Pohjolan jumalten ”melankolisten melodioiden” salaisuudeksi arveltiin niin ikään pitkää ja pimeää talvea.
Kun ulkomailta tulevan suitsutuksen jälkeen kuuntelee kotimaan uutisia tai oman kotikapungin tapahtumia, voisi luulla, että sivistyselämämme on pikemminkin kriisissä, kuin menestyksen onnelassa. Opettajainkoulutusta supistetaan, yliopistoja karsitaan, määrärahoja pienennetään, kouluja lakkautetaan, opettajia kiusataan, virkamiehiä kierrätetään, tulospalkkaukseen siirrytään. Kunnissa koetaan, että valtio nostaa jatkuvasti koulujen tulostavotteita ja lisää tehtäviä, mutta ei anna rahaa niiden totteuttamiseen. Koulut joutuvat vastaamaan sellaisiinkin haasteisiin, joiden perimmäiset syyt ovat yhteiskunnallisia.
Meille jää liian helposti päälle ruikuttajan rooli. On järkeenkäypää, että oppilasmäärän vähetessä on karsittava kouluja. Jos korkeakoulututkinnot ovat vaarassa mennä alennusmyyntiin, on nostettava rimaa. Jos ja kun tehdään tulosta, on siitä palkittava. Yhtä hyvin päättäjien kuin kouluväenkin on hyväksyttävä se, että maailma muuttuu – juuri nyt.
On selvää, että vain ne menestyvät, jotka erottuvat, eikä nykyään ei enää erotuta laadulla, sillä laatu on itsestäänselvyys. On kirjoitettava se tarina – luovasti, muita kopioimatta.