Puheenjohtajan palsta
Yksityisen opetusalan lakot laajenevat
Yksityisen opetusalan työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen kesken ja näkemykset sopimuksen syntymisestä kaukana toisistaan. Kaikkiaan 25 yksityistä oppilaitosta on lakossa maanantaista 13. toukokuuta lähtien neljän päivän ajan. Yksityisen opetusalan kohdalla ongelmana on palkkojen jääminen jälkeen kunta-alan sopimuksen piiriin kuuluvien palkoista, joita on tukemassa muutaman vuoden takainen sopimusratkaisu palkkojen viiden vuoden kehittämisohjelmasta kunta-alalla. Lakon piirissä on yhteensä yli 2000 yksityisen alan työntekijää ympäri maata ja lakko koskettaa kaikkiaan näin noin 35 000 koululaista ja opiskelijaa peruskouluissa ja lukioissa sekä muissa toisen asteen oppilaitoksissa ja musiikkioppilaitoksissa.
Kehysriihi säästi yleissivistävän koulutuksen isommilta leikkauksilta
Huhtikuussa käydyt kehysriihineuvottelut säästivät peruskoulun ja lukiokoulutuksen merkittävämmiltä leikkauksilta. Vaikka yleissivistävä koulutus säästyi pahemmalta, lupaus koulutuksen pitämistä hallituksen erityissuojeluksessa ei kuitenkaan kattanut ammatillista koulutusta, jonne kohdentui 100 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Merkittävää hämmennystä lukiokoulutuksen kohdalle tuo sen sijaan suunnitelma, jonka mukaan lukiokoulutuksesta tulee maksullista sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämän toimen vaikutukset lukioiden hallintoon ovat merkittäviä ja sai heti tuoreeltaan muutamat kaupungit harkitsemaan suunniteltujen leikkausten kompensoimista kaupungin omin varoin. Edessä on joka tapauksessa kiristyvää taloudenpitoa, sillä erilaisia säästötoimia ja verkonkorotuksia hallitus esitti kehysriihessä kaikkia 2,8 miljardin euron edestä.
Sivistyskatsaus
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi hiljattain laajan Sivistyskatsaus 2024 julkaisun. Katsaus julkaistiin nyt toista kertaa ja se kokoaa erittäin paljon kiinnostavaa tietoa OKM:n hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Julkaisu käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä sivistyspalvelujen eriytymisestä Suomessa sekä koulutustason ja vaikkapa kulttuuripalvelujen käytön alueellisia eroja. Sivistyskatsaus -julkaisussa tarkastellaan myös koulutuspolkuja varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä edelleen toiselle asteelle ja korkeakoulutukseen saakka. Siinä rakennetaan myös näkymää koulutustason odotettavissa olevasta tulevaisuuskuvasta nykytiedon varassa. Sivistyskatsauksen tavoitteena on päästä kansallisten koulutusta koskevien kokonaislukujen sisälle ja näyttää toimialamme sisällöllistä ja alueellista moninaisuutta sekä sen merkitystä eri elämänvaiheille.
Katse kohti oppimista!
Kouluissa ja oppilaitoksissa eletään parhaimmillaan arviointien vaihetta. Miten opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan, on erittäin merkityksellinen asia niin yksilön kuin oppilaitoksen kannalta. Niin itsestään selvältä kuin tämän asian pitäisikin tuntua, se ei sitä aina ole. Koulujen tehtäväkenttä on jo luonnostaan laaja ja sillä on helposti taipumus laajeta monien sinänsä tärkeiden asioiden hoitamista varten, joille ei yhteiskunnasta löydy helposti muuta tehtävän hoitajaa. Tämä voi eksyttää huomiomme koulun perinteisestä perustehtävästä, joka koululle on tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden kehittämiseksi annettu.
Olen itse seurannut mielenkiinnolla kuluneen kevään aikana ilmiöitä, joissa oppiaineestaan innostuneet opettajat ovat keskittäneet pedagogisen intohimonsa juuri koulun ydintehtävään: oppimiseen, innostumiseen, ponnisteluun tavoitteiden saavuttamiseksi sekä opettajan pedagogisesti viisaaseen toimintaan näiden prosessien tukemiseksi. Yhdessä tapauksessa tyrnäväläinen koulu on onnistunut omilla toimillaan parantamaan pitkäkestoisesti koulun matemaattisen osaamisen tasoa. Toisessa esimerkissä tiktokkaava opettaja taas on saanut nuoria innostumaan pikavideoidensa avulla matematiikasta ja tartuttanut näillä myös oman innostuksensa. Esimerkkejä löytyy varmasti paljon enemmänkin, mutta ovat mielestäni juuri sitä, mitä suomalainen koulu tarvitsee nyt erityisen paljon: huomion kiinnittämistä oppimiseen ja pedagogiikan kehittämiseen tämän päivän toimintaympäristössä!
Rehtoribarometri 2024 tutkimus käynnissä – voimia lukuvuoden viimeistelyyn!
Peruskoulujen ja lukioiden rehtorit ovat hiljattain saaneet Opetushallituksesta linkin Rehtoribarometri 2024 kyselytutkimukseen, sekä pääjohtaja Minna Kelhän pyynnön välittää kysely edelleen oman oppilaitoksen apulaisrehtorille. Rehtoribarometriin vastattuasi saat oman henkilökohtaisen palauteen oman työhyvinvointisi tilasta. Tänä keväänä myös fysiologisia mittalaitteita on lähdössä jakoon tutkimuksemme kohderyhmälle. Toivon sinulta tässä kalleinta pääomaasi, eli aikaasi: vastaamalla edistät kokonaiskuvan muodostamista oppilaitosjohtajien tilanteesta maassamme hyvinvointikysymysten lisäksi myös useisiin muihin ajankohtaisiin teemoihin. Autat vastaamalla näin suoraan itseäsi, mutta merkittävällä tavalla myös koko ammattikuntaamme maassamme. Voit vastata kyselyyn myös osissa, vastaamaan pääset suoraan myös oheisen linkin kautta.
Toivotan paljon voimia kaikille oppilaitosjohtajille lukuvuoden viimeisiin, vaativiin kouluviikkoihin!
Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit
@AnttiIkonen
Mitä toivot Kodin ja Koulun Päivältä?
Kodin ja Koulun yhteistä tapahtumaa ollaan uudistamassa. Suomen Vanhempainliitto yhteistyökumppaneineen haluaa kuulla kehittämisen avuksi rehtoreiden kokemuksia ja toiveita päivän järjestämisestä ja materiaaleista. Voit vastata lyhyeen kyselyyn täällä.
Tämän vuoden tapahtuman ilmoittautuminen on avoinna osoitteessa https://kodinjakoulunpaiva.fi/. Ilmoittautuessa voi tilata Kodin ja Koulun Päivän tuotepaketin. Paketteja on rajoitettu määrä, toimi nopeasti!
Kodin ja Koulun Päivän verkkosivustolta löytyy myös uusi lukemisaiheinen ideapankki. Miten olisi satunaamiaiset, yhteistyö paikallisen kirjaston kanssa kirjaston monikielisen kirjatarjonnan esittelemisessä tai innostuisivatko oppilaat ideoimaan kirjoista vanhemmille lavashow’n?
Rehtorina voit myös haastaa vanhemmat rakentamaan luokkaan kännykkävapaata lukupistettä yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa.
Kodin ja Koulun Päivä – Innostavia ideoita yhdessä tekemiseen!
Miten arvioida peruskoulun yhtenäisyyttä?
Yhä useampi peruskoulu toimii 1–9 luokkien yhtenäiskouluna saman katon alla, mutta kehittämistyötä tarvitaan kaikissa peruskouluissa. Yhtenäisempi peruskoulu – kirja on tarkoitettu peruskoulun yhtenäisyyden kehittämisen tiekartaksi ja kompassiksi. Siinä on myös arviointimatriisi, jonka avulla havaitset onnistumiset ja kohteet, joita kannattaa vielä kehittää.
Kirjan tekijät Peter Johnson, Kimmo Tanttu, Mari Heikkinen ja Hanna Maunumäki ovat kokeneita peruskoulun rehtoreita ja koulun kehittäjiä. Peruskoulun 50-vuotista menestystarinaa on syytä juhlia ja samalla muistaa, että jatkuva kehittäminen on laadun tae. Tehdään yhdessä jokaisesta peruskoulusta oppilaille entistä turvallisempi kasvuyhteisö, hyvinvoinnin lähde ja iloisen oppimisen paikka.
Keskustelu jatkuu Yhtenäisempi peruskoulu Facebook-ryhmässä . Tervetuloa mukaan!
Katso OPPIVA-verkoston juttu: https://oppivaverkosto.fi/yhtenaisyys-tasoittaa-peruskoulun-oppilaan-polkua/
Kirjaa on saatavana edullisesti kustantajan sivuilta painettuna tai e-kirjana.
Pro Rexin ohjelma alkaa valmistua
Pro Rexi 2024 monipuolinen ohjelma alkaa valmistua ja saamme sen julkaistua vielä ennen kesälomia. Tänä vuonna kokeilemme uutta konseptia eli aloitamme jo keskiviikkoiltana muutamilla esityksillä ja Get Together – tilaisuudella.
Koulutuskyselyn tulokset antoivat meille sysäyksen laittaa kokonaan uusiksi jo tehdyt alustavat suunnitelmat ohjelman sisällöstä. Te kerroitte mitä tarvitsette ja haluatte. Kiitos vastauksistanne! Me pyrimme nyt vastaamaan teidän huutoonne!
Ensimmäiset kiinnitykset puhujiksi on jo tehty. Mukaan ovat lupautuneet Saara Remes ja Heini Harve-Rytsälä.
Pyyntö kyselyn välittämisestä oppilaille!
Tutkimusyhteistyömme Jyväskylän yliopiston kanssa jatkuu. Tutkijoilla on haasteita saada vastauksia oppilailta. Jos voit auttaa, niin katso alla viesti ja jaa se eteenpäin joko suoraan oppilaille tai opettajien kautta. Kiitos avustasi.
The survey targets high secondary school students (Grades 9, 10 and 11) and it takes a maximum of 5 minutes to fulfill. Below is a brief description of the research:
”My name is Ayaz Karimov and I work as a Doctoral Researcher at the University of Jyvaskyla. Currently, we conduct research in Finland, Estonia, and Azerbaijan to understand the adoption of educational technology. The aim of this research is to understand how students use online educational platforms and their gamification features. It takes only 4-5 minutes to complete the survey and data will be collected anonymously.
– Survey in Finnish: https://forms.gle/GU5YvR63da8XMeG37
– Survey in Swedish: https://forms.gle/oa2wMBLZ5GkKXXALA
Thank you for your participation and for contributing to our research efforts. If you have any questions, you can contact me by sending an email to akarimov@jyu.fi.”
Rehtori, joko teidän koulussanne jaetaan Kympin todistus jokaiselle oppilaalle?
Kouluarvosanat ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole ihmisarvon mittari. UNICEFin Kympin todistus muistuttaa, että jokainen lapsi on ihmisenä kympin arvoinen.
Kympin todistuksessa oppilas saa pelkkiä kymppejä. Nämä arvosanat korostavat esimerkiksi lapsen ihmisarvoa, persoonaa sekä oppimisoikeuden tärkeyttä. Todistuksen kääntöpuolella kerrotaan lapsen oikeuksista.
Todistuksesta löytyy ala- ja yläkouluille suunnatut versiot suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, romanikielellä sekä englanniksi.
Muistutetaan lapsia ja heidän kotijoukkojaan siitä, että jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on, kouluarvosanoistaan riippumatta!
Lue lisää ja lataa todistus: https://www.unicef.fi/koulut/kympin-todistus/