Puheenjohtajan palsta
REHTORIT AIKAANSA EDELLÄ
Syntyvyyden jyrkkä lasku vuoteen 2040 mennessä haastaa perusopetuksen järjestämisen ja kouluverkon suunnittelun. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti työryhmän tarkastelemaan väestökehityksen vaikutuksia perusopetukseen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa 12.3.2026 opetusministeri Anders Adlercreutzille. Median ykkösaiheeksi nousi esitys perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamiseksi yhteisellä katsomusaineella. Moni kysyi heti: Onko muutos viimein käsillä? Tämä jäänee seuraavalle hallituskaudelle pohdittavaksi.
SURE teetti jäsenilleen perusopetuksen kehittämistä koskevan kyselyn vuonna 2017, ja jo tuolloin rehtorit nostivat keskeisenä kehittämiskohteena yhteisen katsomusaineen tarpeen. Tämä tunnistettiin keskeisimmäksi lainsäädäntöä koskevaksi muutostarpeeksi ja nostettiin samalla kolmen tärkeimmän perusopetuksen uudistamistavoitteen joukkoon.
JOHDAMME SUOMEN TULEVAISUUTTA
Samaisen raportin toimenpide-ehdotuksena esitetään, että opettaja- ja rehtorikelpoisuuksien toimivuutta selvitetään nykytilassa ja väestökehityksen näkökulmasta. Tähän kokonaisuuteen liittyvät keskeisesti osaamisen ja kelpoisuuden täydentäminen työuran aikana ja osallistumismahdollisuus kelpoisuuksia tuottavaan täydennyskoulutukseen työn ohessa. Tämän kokonaisuuden edistämiseksi esitetään perustettavaksi erillinen työryhmä valmistelemaan tarvittavan tilannekuvan, selvitykset, arviot ja toimenpide-ehdotukset jatkotyöskentelyä varten. Raportissa mainitaan myös toimijat, jotka ainakin kutsuttaisiin mukaan valmisteluun. SURE ei kuitenkaan sisälly tähän listaan. Vaikka työryhmää ei ole vielä nimetty, olisi SUREn asiantuntemus tärkeä ja opetus- ja kulttuuriministeriölle varmasti hyödyllinen.
Rehtoreiden koulutukseen panostaminen on koulutuspolitiikan vaikuttavimpia päätöksiä. Rehtori on koulun keskeisin toimija, jonka osaaminen heijastuu suoraan opetuksen laatuun, henkilöstön työhyvinvointiin ja oppilaiden yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Johtamistyön vaatimusten kasvaessa on välttämätöntä turvata yliopistotasoinen, vähintään 25 opintopisteen laajuinen johtamiskoulutus sekä pitkäkestoinen, työn ohessa suoritettava täydennyskoulutus työnantajan tukemana. Kyse ei ole yksittäisten rehtoreiden edusta, vaan koko opetuksen kestävyydestä, laadusta ja tulevaisuudesta. Tähän investointi maksaa itsensä takaisin parempana johtamisena, sujuvampana arkena ja vahvempana koulutusjärjestelmänä sekä viime kädessä parempina oppimistuloksina.
MEDIAKUVA REHTORIN JOHTAMISTYÖSTÄ
Viimeaikainen mediakuva rehtorin johtamistyöstä piirtää esiin tehtävän, joka on muuttunut aiempaa vaativammaksi ja kuormittavammaksi. Johtaminen näyttäytyy mediassa jatkuvana paineensietokykynä, jossa vastuut kasautuvat ja odotukset kasvavat samaan aikaan, kun resurssit ja toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa. Rehtorin työ ei enää hahmotu vakaana hallinnollisena tehtävänä, vaan intensiivisenä ja monitasoisena johtamistyönä.
Mediassa korostuu erityisesti muutoksen ja epävarmuuden johtaminen. Rehtori nähdään toimijana, joka joutuu reagoimaan nopeasti lainsäädäntömuutoksiin, yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja koulu- ja oppilaitosyhteisön yhteisön arjen kriiseihin. Johtaminen ei ole ennakoitavaa tai lineaarista, vaan vaatii jatkuvaa sopeutumista ja päätöksentekoa keskeneräisen tiedon varassa. Tämä vahvistaa kuvaa rehtorista jatkuvassa valmiustilassa olevana johtajana.
Samanaikaisesti mediakuva henkilöittää johtamisen vahvasti yksittäiseen rehtoriin. Vastuu koulun toimivuudesta, hyvinvoinnista ja oppimistuloksista liitetään usein suoraan rehtorin toimintaan. Tässä kuvassa on kuitenkin sisäinen ristiriita: samalla kun vastuu keskittyy rehtoriin, mediassa tunnistetaan yhä selvemmin tarve jaetulle johtajuudelle ja yhteisöllisille rakenteille. Johtamisen odotetaan olevan sekä yksilöllistä että jaettua, mutta rakenteellinen tuki ja resurssit eivät aina seuraa tätä odotusta.
Lisäksi mediassa rehtorin rooli asemoituu keskeiseksi hyvinvoinnin, työrauhan ja oppimisen mahdollistajaksi. Rehtori nähdään avainhenkilönä, jonka päätökset ja johtamistapa vaikuttavat suoraan koulun ilmapiiriin, henkilöstön jaksamiseen ja oppilaiden arkeen. Tämä vahvistaa rehtorin työn merkityksellisyyttä, mutta samalla kasvattaa työn emotionaalista ja ammatillista vastuuta.
Kokonaisuutena mediakuva korostaa rehtorin työn vaikuttavuutta, mutta myös sen haavoittuvuutta. Johtaminen näyttäytyy yksilöön kohdistuvina odotuksina tilanteessa, jossa tehtävä edellyttäisi yhä vahvempia rakenteita, tukea ja osaamisen systemaattista vahvistamista. Tämä ristiriita on keskeinen lähtökohta keskustelulle rehtorien työn edellytyksistä, koulutuksesta ja johtamisen tukemisesta.
Jyväskylän yliopiston tutkijat tekevät yhteistyössä Suomen Rehtorit ry:n kanssa Rehtorit ja media -tutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään rehtoreiden kokemuksia ja valmiuksia toimia median kanssa ja tarkastellaan, millä tavoin media ja sosiaalinen media kytkeytyvät rehtorin työhön. Lisäksi selvitetään tuen, ohjauksen ja koulutuksen tarvetta median kanssa toimiessa. Tutkimuksesta saatava tieto on meille arvokasta. Toivomme, että vastaat kyselyyn. Vastauslinkki on lähetetty sähköpostiisi.
HAKIJOITA, HAASTATTELUJA JA HARKINTAA – REKSIN REKRYARKI
Kun kouluun rekrytoidaan opettajia tai muuta henkilöstöä, rehtorin rooli on ratkaiseva. Kyse ei ole vain kelpoisuuksista tai työkokemuksen arvioinnista, vaan osaamisesta ja siitä, millaisia ihmisiä kouluun kutsutaan rakentamaan arkea ja yhteistä toimintakulttuuria. Rehtori vastaa rekrytointiprosessin kokonaisuudesta ja toimii samalla sekä työnantajakuvan rakentajana että koulun edustajana, koulun käyntikorttina – ensimmäisenä kohtaamisena, joka antaa hakijalle kuvan koulun johtamisesta, ilmapiiristä ja arvoista. Hakijoille syntyvä käsitys vaikuttaa myös siihen, ketkä haluavat sitoutua kouluyhteisöön.
Kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön saatavuus ja työssä pysyminen ovat jo jossain määrin johtamishaasteita. Onnistunut rekrytointi tukee opetuksen laatua, työhyvinvointia ja yhteisön pysyvyyttä. Kun valinta on tehty, rehtori huokaa helpotuksesta – hetken. Sitten alkaa seuraava vaihe: perehdytys, tuki ja yhdessä tekeminen. Hyvä valinta voi vahvistaa koko yhteisöä vuosiksi eteenpäin, kun taas epäonnistunut rekrytointi kuormittaa niin henkilöstöä kuin johtamista. Siksi rekrytointi on yksi rehtorin vaikuttavimmista ja vastuullisimmista tehtävistä – päätöksentekoa, jolla rakennetaan koulun ja oppilaitoksen tulevaisuutta.
MITÄ REHTORI JOHTAA JUURI NYT?
Rehtori johtaa samanaikaisesti opetuksen kehittämistä, oppimisen tuen uudistusta ja henkilöstön jaksamista. Arjessa korostuvat rekrytointi ja sitouttaminen, muutosten hallinta sekä työrauhan ja turvallisuuden varmistaminen. Väestökehitys, resurssipaineet ja lainsäädäntömuutokset tekevät rehtorista yhä vahvemmin pedagogisen, henkilöstöä johtavan ja strategisen toimijan – koulun ja oppilaitoksen suunnannäyttäjän keskellä jatkuvaa muutosta.
Aurinkoisia kevätpäiviä!
Päivi Ikola
puheenjohtaja
@paiviikola
Rekryhaasteita? Pätevät tuntiopettajat ja sijaiset lukioon helposti etänä!
Tutorhousen Digiluokka järjestää lukioihin tuntiopettajat ja sijaiset vuosien kokemuksella. Kun sijaistarve iskee, ota yhteyttä: selvitämme mahdollisuuden etäsijaisen saamiseen yhden työpäivän (24h) sisällä!
Etäsijaisuus on helppo ja toimiva tapa järjestää opetusta laadukkaasti silloin, kun opettajaa on muuten hankalaa rekrytoida. Esimerkiksi tänä lukuvuonna olemme hoitaneet sijaisuuksia mm. matematiikkaan ja fysiikkaan, englannin, ruotsin ja saksan kieliin sekä S2-opintoihin.
Tuntiopettajat järjestyvät etänä tarvittaessa koko lukuvuodeksi. Kauttamme onnistuu helposti myös erityisopettajan palvelut esim. 2-3 h / vko. Myös yläkoulun valinnaiskielet ja harvinaisten uskontojen opetus järjestyy Digiluokan avulla.
Varauksia ensi lukuvuoden tuntiopettajuuksiin tehdään parhaillaan. Kysy heti!
Ota yhteyttä: Jukka Oksa, puhelin 0400 909 055, sähköposti jukka.oksa@tutorhouse.fi.
Lue lisää Digiluokan sijaispalvelusta
Abitti2-ohjelmistokoulutuksia opettajien avuksi
Ovatko opettajasi valmiita Abitti2-koejärjestelmän ohjelmistoihin? Tarjoamme kevään aikana koejärjestelmään liittyviä ohjelmistokoulutuksia.
9.4. klo 16:00 – 17:00
MAOL-koulutus: Mittaustulosten analysointi Vernierin Graphical Analysis Pro -ohjelmalla
23.4. klo 17:00 – 18:00
MAOL-koulutus: TI-Nspire CX CAS ExamCalc
5.5. klo 16:00 – 17:00
MAOL-koulutus: Collaboran perusteet
Koulutuksiin voi tutustua sivuillamme: https://maol.fi/koulutus/
Koulutuksen hinta 50 € (MAOL ry:n jäsenet maksutta)
Kannusta opettajiasi osallistumaan!
Save the date! Lisää laadukasta koulutustarjontaa luvassa syyskuun koulutuspäivillämme Jyväskylässä 4.-5.9.2026.
Koulutuspäivät järjestetään yhdessä Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa, joten ohjelmaa on tarjolla matemaattisten aineiden opettajien lisäksi biologian ja maantieteen opettajille sekä opoille.
Onkohan jotain unohtunut?
Suurin osa jäsenmaksuista on jo saapunut järjestön pankkitilille. Muistathan hoitaa jäsenmaksun kuntoon, jotta varmistat vakuutusturvan voimassaolon. Jos sinulla on tapahtunut muutoksia yhteystiedoissa tai jäsenyydessä esim. siirtynyt eläkkeelle, niin ilmoita siitä pikimmiten järjestösihteerille.
Ilmoittaudu mukaan Pohjoisen Suomen Rehtoripäiville!
Johetaan ölövinä – rohkeasti reunalla! Pohjoisen Suomen Rehtori- ja johtajuuspäivät järjestetään Oulussa 15.–16.4.2026.
Tapahtumapaikkana toimii hotelli Lasaretin Aurora-sali.
Katso ohjelma ja ilmoittaudu nyt!
Ilmoittautuminen https://link.webropolsurveys.com/EP/260AACD1BEF61757
Ohjelma https://suomenrehtorit.fi/web/wp-content/uploads/sites/2/2023/08/Pohjoisen-Suomen-rehtoripaivat-Oulu-ohjelma-26022026.pdf
Tilaisuus on maksuton. Osallistujat vastaavat itse omista matka-, majoitus- ja ruokailukustannuksista. Ruokailupaketti ja illallispaketti tilataan ilmoittautumisen yhteydessä. Paketteja ei voi ostaa enää paikan päällä! Suomen Rehtorit ry laskuttaa tilatut paketit.
Tapahtumassa on myös opetusalan näyttely.
Lisätiedot:
Oulun alueen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Meri Aatsinki-Hämäläinen, meri.aatsinki-hamalainen@edu.kempele.fi
Suomen Rehtorit ry:n järjestösihteeri Toni Lehtinen, toni.lehtinen@suomenrehtorit.fi
