Puheenjohtajan palsta
VIIMEISIÄ VIEDÄÄN
Rehtorin työ toukokuun viimeisinä viikkoina on samaan aikaan koulun arjen pyörittämistä ja seuraavan lukuvuoden valmistelua – usein samoilla tunneilla, samoilla ihmisillä ja saman kalenterin sisällä. Siksi aika tuntuu poikkeuksellisen kuormittavalta: työ ei ”vain” kasaannu, vaan moni iso asia osuu päällekkäin.
Arviointi, lukuvuoden päättyminen ja siirtymävaiheet nostavat esiin tilanteita, joissa pienikin epäselvyys voi muuttua nopeasti ongelmaksi. Silloin korostuvat esimerkiksi arvioinnin oikeudenmukaisuus, päätösten perustelut ja tuen jatkumot. Samaan aikaan pyörivät erilaiset tapahtumat, retket ja päättäjäiset, ja poissaolot lisääntyvät – juuri silloin, kun työrauhaa tarvittaisiin eniten.
Toukokuu paljastaa rakenteellisen ongelman – ei yksittäisten rehtorien ajanhallinnan puutetta. Sama ajankohta pakkaa yhteen tuntikehyksen ja työnjaon viimeistelyn, rekrytoinnit, perehdytyksen suunnittelun ja talouden loppukirin. Päälle tulevat vielä lukuvuoden pedagogiset päätökset ja selvittelyt. Tässä ei ole kyse siitä, osaako rehtori priorisoida, vaan siitä, millaiset reunaehdot työlle on tehty. Rehtorin työtä ei voi hoitaa laadukkaasti, jos järjestelmä olettaa, että vaativimmat asiat tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.
Toukokuun viimeiset viikot ovat aina kiireisiä, mutta niiden ei pitäisi olla kestämättömiä. Jos haluamme kouluihin vakautta, oppimisen tukeen jatkuvuutta ja henkilöstölle realistiset mahdollisuudet onnistua, meidän on puhuttava myös työkuorman rakenteista. Rehtorin työ ei ole pelkkää “venymistä”. Se on asiantuntijajohtamista, joka tarvitsee toimivat aikataulut, riittävät resurssit ja selkeät toimintatavat.
KUVAAMINEN, JULKAISEMINEN JA JAKAMINEN – TIETOSUOJA ARJESSA
Kevään juhlat ja retket nostavat esiin yhden yhä useammin rehtorin pöydälle tulevan kysymyksen: mitä saa kuvata ja mitä saa julkaista. Koulun arki on täynnä tärkeitä hetkiä, ja on ymmärrettävää, että huoltajat ja henkilöstö haluavat tallentaa niitä. Silti kuvaamisen ja erityisesti kuvien jakamisen käytännöt on pidettävä selkeinä: koulun järjestämissä tilaisuuksissa on hyvä muistuttaa, että omiin albumeihin kuvaaminen ei ole sama asia kuin kuvien julkaiseminen somessa tai jakaminen laajoille ryhmille. Rehtorin kannalta tärkeintä on, että henkilöstöllä on yhtenäiset pelisäännöt, viestintä koteihin on ennakoivaa ja koulun omissa julkaisuissa toimitaan aina suunnitellusti ja sovituilla luvilla. Selkeät ohjeet vähentävät ristiriitoja, suojaavat oppilaita ja henkilöstöä – ja ennen kaikkea säästävät aikaa siinä vaiheessa, kun kevät on muutenkin täynnä.
MIKÄ KELPOISUUS MIHIN?
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistaminen herättää edelleen paljon keskustelua. Vaikka lukuvuosi ei ole vielä päättynyt, rehtori on jo ratkonut pitkään, miten erityisluokkien oppilaiden opetus saadaan järjestettyä kelpoisuusasetuksen edellyttämällä tavalla ilman, että erityisluokanopettajan opetustuntimäärä uhkaa opettajan hyvinvointia, tai miten saadaan käytännössä hoidettua oppilaan oppiaineen opetus, josta yli puolet tulee toteuttaa pienryhmässä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa verkkosivuillaan oppimisen ja koulunkäynnin tuesta usein kysyttyihin kysymyksiin.
PERUSOPETUS KUNTOON – TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ KEINOT
Perusopetuksen oppimistuloskehitystä tarkastelleen työryhmän loppuraportti julkaistiin 29.4.2026. Työryhmä on esittänyt toimenpide-ehdotuksia muun muassa johtamiseen, perusopetuksen rahoitukseen, lainsäädäntöön, opetussuunnitelmaan, opetushenkilöstöön, pedagogiikkaan, oppilaiden oppimisedellytysten parantamiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Johtamista on kuvattu luvuissa 3.5 ja 5.1.5.
JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS
Jäsenmäärämme kehitys viimeisen 15 vuoden aikana kertoo kokonaisuutena melko vakaasta, mutta loivasti laskeneesta tilanteesta. Vuonna 2011 jäseniä oli 1201 ja vuonna 2025 jäsenmäärä oli 1164, eli laskua on 37 jäsentä (-3,1 %), vaikka vuoden 2024 jäsenmäärään 1137 verrattuna kasvu on ollut komea (+2,4 %). Matkan varrella on nähty myös selvä huippu: parhaimmillaan jäsenmäärä on noussut 1332:een. Kokonaiskuvassa tämä tarkoittaa, että kiinnostus ja sitoutuminen ovat säilyneet vahvoina, mutta meidän on silti syytä katsoa eteenpäin: jäsenpito ja uusien jäsenten tavoittaminen vaativat jatkuvaa, suunnitelmallista työtä.
VÄHEMMÄN KOULUJA, ENEMMÄN JOHDETTAVAA
Jäsenmäärän pitkän aikavälin loivaa laskua on myös syytä tarkastella suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Suomen peruskoulu- ja lukioverkko ovat samaan aikaan harventuneet selvästi: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 peruskouluja oli 2709 ja lukioita 388, kun taas vuoden 2025 lopussa peruskouluja oli 1922 (-29,1 %) ja lukioita 327 (-15,7 %). OPH:n raportin Peruskoulut ja lukiot 2011 – 2040, Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisen nykytila mukaan yksinkertaisen mallinnuksen mukaan esitetään kuitenkin skenaario siitä, että aikaisempaa kehitystä mukaileva kehityskulku voisi vuoteen 2040 mennessä päätyä noin 1 560 peruskouluun ja 280 lukioon. Tämä kehitys näkyy kunnissa koulujen yhdistämisinä, yksikkökoon kasvuna ja johtamistehtävien monimutkaistumisena. Kun koulujen määrä vähenee ja yksiköt kasvavat, myös rehtoreiden työnkuvat muuttuvat – ja samalla järjestäytymisen tarve ei vähene vaan pikemminkin korostuu. Siksi jäsenkehityksen tulkinnassa on olennaista huomata: loiva jäsenmäärän lasku on tapahtunut aikana, jolloin koko koulukenttä on supistunut ja rakenteet ovat tiivistyneet.
YKSI REHTORI EI ENÄÄ RIITÄ
Kun jäsenmäärää tarkastelee muuttuneen toimintaympäristön valossa, huomioon tulee ottaa myös johtamisen rakenteiden muutos. Rehtori on säilynyt perusnimikkeenä sekä perusopetuksessa että lukioissa, mutta viimeisen 15 vuoden aikana rehtorin rinnalle on kunnissa yleistynyt aiempaa useammin apulais- ja varajohtamisen nimikkeitä ja rooleja. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi apulaisrehtorin ja virka-apulaisrehtorin tehtävien lisääntymisenä sekä vararehtori- ja varajohtajaratkaisuina, joilla turvataan arjen johtaminen ja päätöksenteko suurissa tai useassa toimipisteessä toimivissa yksiköissä. Nimikkeistö ei ole kaikkialla yhtenäinen, mutta suunta on selvä: kouluverkkoa tiivistettäessä ja yksikkökokojen kasvaessa johtaminen jakautuu useammalle – ja samalla johtamistyön resursoinnin ja selkeyden merkitys korostuu.
VERKOSTO KANTAA
Edellä kerrottuun verrattuna voimme toisaalta olla tyytyväisiä jäsenmääräämme, mutta kuten jo peruskoulujen ja lukioidenkin kokonaismäärä 2249 antaa suuntaa, että meillä on tavoittamatta vielä todella paljon yleissivistävässä koulutuksessa työskenteleviä potentiaalisia jäseniä. Kutsu siis kollegasi mukaan toimintaamme ja muista myös elokuussa johtamistehtävissä aloittavat henkilöt.
Jäseneksi pääsee liittymään suoraan verkkosivujemme etusivun alalaidasta. Toivotamme kaikki tervetulleeksi joukkoomme!
Tämä työ näkyy ja tuntuu kouluissa joka päivä – kiitos siitä, että pidätte arjen kasassa ja suunnan kirkkaana. Voimia loppukevään viimeisiin viikkoihin ja onnistuneita päättäjäisiä!
Päivi Ikola
puheenjohtaja
@paiviikola
Tutorhousen Digiluokka järjestää pätevien opettajien antamaa etäopetusta lukio-opiskelijoille niissä oppiaineissa ja opintojaksoissa, joissa opetusta on lukioissa syystä tai toisesta hankala järjestää itse. Ilmoittautumiset ensi lukuvuoden etäopintotarjottimen opintoihin käy jo vilkkaana. Tutustu tarjontaan ja tee ilmoittautumiset!
Digiluokan etäopintotarjottimen opetustarjonta säilyy laajana myös ensi lukuvuonna. Opintotarjottimelta löytyy kattavasti mm. A- ja B3-kieliä, S2-opintoja, katsomusaineita sekä reaaliaineiden valinnaisia opintoja. Uutena tarjontana mukaan opintotarjottimelle on tulossa fysiikan ja kemian valinnaiset opintojaksot.
Syksyllä käynnistyy Digiluokan 10. lukuvuosi. Tutorhousen Digiluokan etäopintotarjotinta hyödyntää jo yli puolet Suomen lukioista. Tervetuloa mukaan!
Tutustu Digiluokan opintotarjontaan
Tulosta lukuvuoden 2026-2027 opintotarjotin
Tukea yhteisopettajuuden käynnistämiseen ja tiimityön rakenteisiin
Moni rehtori pohtii, miten tukea opettajia, joilla on intoa kehittää yhteisopettajuutta — mutta aloittamisen askelmerkit puuttuvat. Yhdessä! -työpaja on suunniteltu vastaamaan tarpeeseen tarjoamalla tiiviin, kolmen tunnin koulutuksen koulun arjen keskelle.
Työpajassa pureudutaan yhteisopettajuuden erilaisiin toteutusmalleihin ja työnjakoa selkeyttäviin rakenteisiin tavalla, joka ei lisää opettajien kuormitusta. Painopiste on käytännönläheisyydessä: alustusten pohjalta opettajat työstävät oman luokka-asteen, aineryhmän tai tiimin näköisen kokeilusuunnitelman, joka on heti vietävissä luokkahuoneeseen.
Kouluttajat Katri Lehtovaara ja Päivi Ikonen tuovat mukanaan vankan kokemuksen koulun johtamisesta ja opettajatyöstä. Kokonaisuus soveltuu hyvin koko koulun yhteiseksi veso-iltapäiväksi.
Ota yhteyttä, niin suunnitellaan teidän koulunne tilanteeseen sopiva kokonaisuus.
Kaipaako koulunne laajempaa systeemistä toimintakulttuurin kehittämistä? Tutustu myös Yhdessä! -valmennusprosessiin.
Mahdollista opettajillesi ajankohtainen täydennyskoulutus!
MAOLin koulutuspäivät Jyväskylässä 4.–5.9.2026 kokoavat matematiikan ja luonnontieteiden opettajat yhteen oppimaan, verkostoitumaan ja kehittämään opetusta. Ohjelmassa on laadukkaita luentoja, käytännönläheisiä työpajoja sekä ajankohtaisia teemoja aina tutkimuksesta työelämäyhteyksiin.
Tänä vuonna osallistumismaksu on poikkeuksellisen edullinen, joten nyt on erinomainen hetki panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen!
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: MAOLin koulutuspäivät Jyväskylässä 2026
Rehtori, joko teidän koulussanne jaetaan Kympin todistus jokaiselle oppilaalle?
Kouluarvosanat ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole ihmisarvon mittari. UNICEFin Kympin todistus muistuttaa, että jokainen lapsi on ihmisenä kympin arvoinen.
Kympin todistus on lapsenoikeusperustainen todistus, jossa jokainen oppilas saa pelkkiä kymppejä. Nämä arvosanat korostavat lapsen ihmisarvoa. Todistuksen kääntöpuolella kerrotaan lapsen oikeuksista.
Todistuksesta on oma versio ala- ja yläkouluille, ja se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, romanikielellä sekä englanniksi. Tänä keväänä UNICEF haastaa erityisesti jokaisen 1. luokan opettajan jakamaan uuden tavutetun Kympin todistus -version oppilailleen.
Voit kannustaa opettajia jakamaan Kympin todistuksen samalla, kun oppilaat saavat lukuvuositodistuksen.
Muistutetaan yhdessä kaikkia oppilaita siitä, että jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on!
Lue lisää ja lataa todistus: unicef.fi/kympintodistus
SURE kouluttaa
Ilmoittautumiset avautuvat viikolla 21 https://suomenrehtorit.fi/web/koulutukset/alueelliset-rehtoripaivat/
10.6.2026: Verkossa tapahtuva kiusaamisväkivalta – miten tunnistaa, miltä se tuntuu ja miten kohdata ja pysäyttää?
Tervetuloa webinaariin 10.6. klo 16.00–17.00
Suomen Rehtorit ry järjestää yhdessä TABU Impactin kanssa uudelleen webinaarin verkossa tapahtuvasta kiusaamisväkivallasta.
Vaikka olisit ollut mukana ekalla kerralla – olet tervetullut mukaan uudelleen. Tällä kertaa mennään syvemmälle vielä siihen, miten SomeLabistä näkee kunkin harjoituksen tehneen palautteen!
Digitaalinen arki on muuttanut kiusaamisen muotoja. Verkossa tapahtuva kiusaamisväkivalta eskaloituu nopeasti, jää helposti näkymättömäksi ja kuormittaa niin oppilaita kuin koulun aikuisia.
Tässä webinaarissa saat:
• ajankohtaisen ymmärryksen kiusaamisväkivallasta ilmiönä (verkossa)
• konkreettisen keinon kokea ja nähdä, millaista tämä on kiusaamisväkivalta somessa on ja miten vaikeaa siihen voi olla vaikuttaa
• uuden näkökulman siihen, miksi nykyiset keinot eivät aina riitä – ja mitä tarvitaan tilalle
Lisäksi pääset itse kokeilemaan SomeLab-työkalua, jossa harjoitellaan aitoja sosiaalisen median tilanteita turvallisesti. Työkalu tekee näkyväksi sen, miten helposti keskustelu kärjistyy, miten helposti tilanteet eskaloituvat ja miten tilannetta voi yrittää purkaa tai ohjata toiseen suuntaan.
Webinaarin kesto 1 h
1. Johdanto: Mitä kiusaamisväkivalta on – ja miksi puhumme siitä eri tavalla kuin ennen 2. Verkossa eskaloituvat tilanteet: Miten some muuttaa dynamiikkaa: nopeus, ryhmäpaine, näkyvyys, kanavat
Kokemus: SomeLab-demo: Osallistujat pääsevät itse kokeilemaan, miltä tilanne tuntuu ja miten siihen voi yrittää vaikuttaa. Purku & käytäntöön vieminen: Mitä ajatuksia tämä harjoitus herätti? Miten viedä tämä tieto ja kokemus koulun arkeen
Kouluttajat
Kati Mehtälä, Co-Founder TABU Impact (SomeLab) & TABU muutosohjelma. Kati on kouluttaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on työskennellyt pitkään oppimisen, vuorovaikutuksen ja vaikeiden ilmiöiden parissa. Hän on yksi TABU Impactin perustajista ja kehittää uusia tapoja tehdä näkyväksi ja ratkaista kiusaamisväkivaltaa yhdessä koulujen ja TABU ohjelman roundtablen kanssa.
TABU Impact on täysin uudenlainen päätöksenteon tuen työväline, mikä yhdistää historian, tämän päivän tiedon sekä näyttää ennusteen tuleville vuosille, mihin maailmamme on nyt tehtyjen päätösten pohjalta menossa. Lue lisää: https://tabuimpact.com/kouluille
TABU-muutosohjelma
TABU (Together Against Bullying United) on valtakunnallinen muutosohjelma, jota johtaa Riina Law ja joka kokoaa koulut, kunnat, perheet ja asiantuntijat ratkaisemaan kiusaamisväkivaltaa yhdessä.
TABU ei ole kampanja, vaan pysyvä toimintamalli, joka:
- tekee näkyväksi ilmiön todellisen luonteen, luo yhteisen kielen ja toimintatavat, siirtää fokuksen yksittäisistä tapauksista rakenteellisiin ratkaisuihin
Lue lisää: https://goodwinsociety.fi/pages/tabu-together-against-bullying-united
Miksi osallistua?
• Saat konkreettisen työkalun, ei vain teoriaa
• Ymmärrät paremmin ilmiön vakavuuden ja mekanismit
• Voit viedä opit suoraan omaan kouluusi
Ilmoittautuminen 9.6.2026 mennessä: https://link.webropolsurveys.com/EP/6E9575EE50EF621A
Webinaarilinkki lähetetään sinulle 10.6. ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.