Opetus- ja kulttuuriministeriölle
Lausunnon antaminen lausuntopyyntöön (OKM/58/010/2014) luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta
Suomen Rehtorit ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta. Suomen Rehtorit ry (SURE) keskittyy lausunnossaan lukiokoulutuksen rahoituksen osuuteen.
Hallituksen esityksessä lukion rahoitus koostuisi kolmesta erilaisesta rahoitusmuodosta: perusrahoitusosuudesta (kokonaisrahoituksesta 49 %), suoritusrahoitusosuudesta (kokonaisrahoituksesta 47 %) ja vaikuttavuusrahoitusosuudesta (kokonaisrahoituksesta 4 %). Suomen Rehtorit ry pitää tärkeänä kiinnittää huomiota luonnoksen uudesta laista lukiota koskeviin perusteluihin. Perusteluina on lueteltu yhteiskunnallinen tuloksellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus, joiden käsitteellinen avaaminen olisi ollut syytä tehdä esityksen yhteydessä.
SURE:n mielestä on tärkeää kiinnittää huomiota luonnoksen uudesta laista lukiota koskevaan tavoitteeseen ”uudistaa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti toisen asteen koulutuksenvaltionosuusperusteita ja toteuttaa vuoteen 2017 kohdistuvat valtiontalouden säästöpäätöksistä johtuvat rahoitukseen kohdistuvat muutokset sekä lisätä rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja selkeyttä”.
Suomessa nykyisin järjestetty lukiokoulutus on jo nyt hyvin kustannustehokasta ja oppimistuloksiltaan hyvää. Koulutuksen tuloksellisuudelle, läpäisylle, laadulle ja tehokkuudelle asetetut tavoitteet ovat epärealistisia. Lukion läpäisyprosentti on erittäin korkea; vain noin 4 % keskeyttää lukio-opinnot. Lukioissa on hyvin ohut hallinto (lähinnä rehtori ja koulusihteeri, joka monissa lukioissa on yhteinen peruskoulun kanssa).
SURE haluaa lausunnossaan kiinnittää huomiota seuraaviin alla esitettyihin näkökohtiin:
Saavutettavuus
On erityisen tärkeää, että rahoitusuudistus sisältää perusrahoitusosuudessa saavutettavuuskorotuksen, jossa on kolme kriteeriä: syrjäisyys, opetuskieli ja alueelliset olosuhteet. Lukiokoulutuksen toteutuminen koko maassa turvaa samalla perusopetuksen pätevää ja hyvää aineenopetusta sekä turvaa koulutuksellista tasa-arvoa.
Perusrahoitus
Esitetyllä rahoitusuudistuksella ei SURE:n mielestä tulla saavuttamaan suuria säästötavoitteita eikä lukiokoulutuksen järjestäminen toteudu ilman haittavaikutuksia. Perusrahoitusta myönnettäisiin jatkossa vain kolmen vuoden ajaksi opiskelijaa kohden. Lukiolaki antaa lukio-opiskelijalle mahdollisuuden 2-4 vuoden opiskeluaikaan. Näin kolmen vuoden rahoituksen rajaus on lukiolain hengen vastainen. Lukioajan pitenemiseen neljään vuoteen voi olla monia syitä – terveystekijät, oppimisedellytykset, harrastukset, laaja-alaiset opinnot. Esimerkiksi urheilulukioissa opiskelijat ovat jo urheilu-uralla ja opintojen suorittaminen kolmessa vuodessa ei usein ole mahdollista.
Rahoitusjärjestelmän muuttamisen yhtenä tavoitteena on kannustaa lukiokoulutuksen järjestäjiä entistä tehokkaammin huolehtimaan opiskelijan opintojen suunnittelusta ja jatko-opintovalmiuksista. Tällainen tavoite edellyttäisi lisäpanostusta opiskelijoiden henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen sekä mahdollisuuteen saada erityisopetusta. Lukiota käyvien osuus ikäluokasta on kasvanut, opiskelija-aines on entistä heterogeenisempää. Nyt esitetty rahoitusuudistus ei tule tukemaan lisäpanostuksen toteutumista. Opintoajan selkeällä rajaamisella tulee olemaan seurauksia, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti toivottuja eivätkä toteuta nuorisotakuuta sekä edistävät joidenkin osalta syrjäytymiskehitystä.
Perusrahoituksen osuuden tulisi olla selkeästi esitettyä suurempi.
Suoritusrahoitus
Suoritusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on lähes puolet (47 %). Esitetyn lain 18 §:ssä ”suoritusrahoitusta myönnetään suoritettujen ylioppilastutkintojen ja lukiolain 7 §:ssä säädetyn lukion oppimäärän suoritusmäärien perusteella” ja edelleen ”Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin suoritusrahoituksen rahoitusperusteiden kertoimista, laskennasta, keskinäisestä jakautumisesta ja laskentakriteereistä”. Miten rahoituslaskelmissa huomioidaan opiskelija, joka on aloittanut ja suorittanut lukio-opintoja nuorille tarkoitetussa lukiossa, mutta on siirtynyt jossain vaiheessa opintojaan esimerkiksi aikuisten lukiokoulutukseen (huomioituuko perusrahoitusosuudessa)? Syynä siirtymiseen voi olla vähäinen opiskeluvalmius, heikko opintomenestys tai hidas eteneminen opinnoissa esim. terveydellisistä syistä tai opiskelija on joutunut elämäntilanteensa vuoksi keskeyttämään opintonsa.
Vaikuttavuusrahoitus
Vaikuttavuusrahoitusta myönnetään opiskelijoiden jatko-opintoihin sijoittumisen, lukio-opintojen keskeyttämisen vähentymisen ja opiskelijahyvinvointikyselyjen pisteytyksen perusteella. Jatko-opintoihin sijoittuminen mittarina ei ole erityisen selkeä. Osa nuorista hakeutuu jatko-opintoihin ulkomaille, mutta tämä ei tilastoidu. Jatko-opintoihin hakeutumiseen vaikuttavat mm. tarjolla oleva koulutus, paikkakunnan elinkeinorakenne ja vanhempien koulutustausta.
Opiskelijoiden antama hyvinvointipalautekaan ei ole ristiriidaton rahoitusperuste. Laajojen hyvinvointikyselyjen tulokset voivat olla monella tavalla tulkittavia ja saatuihin tuloksiin voivat vaikuttaa monet sellaiset tekijät, joihin yksittäinen koulu ei paljoa voi vaikuttaa (esimerkkinä koulukiinteistön kunto).
Harkinnanvarainen rahoitus
Lakiesityksessä on hyvää, että muun rahoituksen määräytymisperusteissa on harkinnanvaraisessa rahoituksessa erityinen koulutustehtävä sekä mahdollisuus rahoitukseen kohdennettuna kokeiluihin, rakenteelliseen kehittämiseen sekä koulutuspoliittisesti merkittävään hankkeeseen tai tavoitteeseen.
Aikuisten lukiokoulutus
Perusrahoitusosuuden rajaaminen vain kolmeen vuoteen ja suoritusrahoituksen vain ylioppilastutkinnosta ja lukion päättötodistuksesta asettavat aikuisten lukiokoulutusta tarjoavat koulutuksen järjestäjät ja näiden oppilaitosten opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan, koska rahoitusuudistus ei ota huomioon aikuisille tarkoitetun koulutuksen ominaispiirteitä.
Monet aikuislukioiden opiskelijat ovat hakeutuneet oppilaitoksiin, koska heidän opiskeluvalmiutensa, aikaisempi opintomenestyksensä tai ikänsä eivät mahdollista opiskelua nuorille tarkoitetuissa lukioissa tai he ovat joutuneet elämäntilanteensa takia keskeyttämään opinnot nuorille tarkoitetuissa kouluissa. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisesteiden takana on usein puutteellinen suomen kielen taito. Tyypillistä aikuislukioiden tutkintotavoitteiselle opiskelulle on hidas eteneminen erilaisten rajoitteiden takia tai opintojen keskeytyminen hetkellisesti useamminkin kerran opintojen kuluessa. Monille opiskelijoille aikuislukio on kuitenkin viimeinen realistinen mahdollisuus estää omalta osaltaan syrjäytymiskehitys.
Aikuislukioiden aineopiskelu on ollut osa nuorisotakuun toteuttamista. Edullisella tavalla on voitu mahdollistaa pääsy jatko-opintoihin niille, joilla muita väyliä ei ole ollut. Uudessa rahoitusjärjestelmässä rahoitus päättyy ylioppilastutkinnon jo suorittaneilta. Monille tutkinnon jo tehneille olisi välttämätöntä päästä korottamaan tutkinnon tai päättötodistuksen arvosanoja tai suorittamaan tutkinnon ulkopuolelle jääneitä lukiokursseja. Aineopiskelurahoitus tulee säilyttää entisellään.
Lakiesityksen Yleisperustelut -osassa esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia käsittelevässä tekstikohdassa mainitaan aikuislukioiden huomioimisesta seuraavaa: ”Rahoitusjärjestelmän tavoitteena on edelleen tunnistaa erilaiset koulutuksen järjestämismuotoihin liittyvät erityispiirteet ja mahdollistaa esimerkiksi iltalukioiden ja sisäoppilaitosten toiminta. Aikuisille tarkoitetun koulutuksen ominaispiirteet otettaisiin uudistuksessa huomioon.”
Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon varmistamiseksi perusrahoitusosuus tulee olla vähintään 85 %.
Aikataulu
Aikataulu on kireä ja on kohtuutonta, että samanaikaisesti ollaan viemässä läpi monta isoa uudistusta: rahoitus-, rakenne-, tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistus sekä ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen. Tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen opetuksessa ja oppimisessa sekä erilaisten oppimisympäristöjen laajeneminen vaativat pedagogisen uudistamisen ja uudelleenajattelun lisäksi taloudellista lisäpanostusta.
Yhteenvetona
- Alueellinen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo on taattava.
- Perusrahoituksen osuuden tulisi olla selkeästi esitettyä suurempi.
- Esitetyllä rahoitusuudistuksella ei tulla saavuttamaan suuria säästötavoitteita eikä lukiokoulutuksen järjestäminen toteudu ilman haittavaikutuksia.
- Tavoite suorittaa lukio-opinnot kolmessa vuodessa edellyttää lisäpanostusta opiskelijoiden henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen sekä mahdollisuuteen saada erityisopetusta.
- Aineopiskelurahoitus tulee säilyttää entisellään.
- Aikuislukioiden opiskelijoiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon varmistamiseksi perusrahoitusosuuden tulee olla vähintään 85 %.
- Aikataulu on nopea ja on kohtuutonta, että samanaikaisesti viedään läpi monia isoja uudistuksia: rahoitus-, rakenne-, tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistus sekä ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen.Tässä tilanteessa on toivottavaa ja järkevintä ottaa aikalisä rahoitus- ja rakenneuudistusten sekä tulevan lukion tuntijakopäätöksen osalta.
Suomen Rehtorit esittää, että nyt lausunnolla oleva lakiesitys hylätään ja toisen asteen osalta lukiorahoituksen valmistelu käynnistetään uudelleen siten, että huomioidaan kaikkien lukiokoulutuksen eri uudistusten taloudellinen yhteisvaikutus.
On uudelleenmiettimisen hetki. Vahva yleissivistävä koulutus tulee osaltaan toteuttamaan hallituksen asettamaa tavoitetta ”maailman osaavimmasta kansasta vuonna 2020”. On uskallettava tehdä rohkea päätös ryhtyä kokonaisvaltaiseen lukiouudistukseen, joka sisältää niin sisällöllisen ja pedagogisen (tuntijako, opetussuunnitelma), mahdollisen rakenteellisen kuin rahoituksellisen uudistamisen. Vahva yleissivistävä koulutus on kaikilta osin turvattava kehittämällä lukiokoulutusta
Helsingissä 13.11.2014
Riikka Lindroos
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf