Puheenjohtajalta
Kunta-alan sopimuksessa saavutettiin merkittäviä parannuksia perusopetuksen esimiehille. Kuntatyönantaja-lehden numeron 2/2018 mukaan perusopetuksen rehtorien palkkaus- ja työaikamääräyksien muutoksilla pyritään helpottamaan ja joustavoittamaan esimiestyön järjestämistä ja resursointia. Esimiehien työaikamääräyksien suhteen on haluttu enemmän harkintavaltaa lisäämällä määräysten soveltamisohjeita. Työaikamääräysmuutokset liittyvät osaltaan OVTES:n sopijaosapuolien tavoitteeseen uudistaa sopimuskauden aikana koulujen koon määrittävää palkkaperusteryhmämääritystä. Tätä kunta-alan sopimuksessa yleissivistävän koulutuksen yhteisiä määräyksiä (sekä peruskoulu että lukio) lähtee tekemään erillinen työryhmä.
Sopimuskorotukset 2018-2019
Yleiset palkankorotusprosentit käyvät ilmi oheisen kuvan mukaisesta taulukosta. Kunta-alan OVTES-yleiskorotukset tapahtuvat 1.5.2018 (1.17 %) ja 1.4.2019 (0.99 %). Näiden lisäksi maksetaan 1.1.2019 paikallinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, jonka suuruus on 9.2 % marraskuun 2018 palkasta. Tämä kertaerä tuli kunta-alan sopimukseen eräänlaisena luovana ratkaisuna tuoda edes osittaista kompensaatiota julkista alaa koskeviin lomarahojen 30 %:n leikkaukseen, joita on siis luvassa vielä vuosille 2018 ja 2019. Vuoden 2019 alusta kunta-alalla jaossa on myös 0.99 % järjestelyerä. Tämän kohdalla on hyvin tärkeää pitää huolta myös esimiesten asioiden huomioimisesta, kun neuvottelut järjestelyerän kohdentamisesta käynnistyvät. Yksityisen opetusalan ja yliopistojen sopimuksen korotusprosentit mukailevat kunta-alan sopimuksen kokonaistasoa, mutta yleiskorotusten sekä järjestelyerien laukeamisen ajankohdat vaihtelevat. Sopimuskausi kestää kaikkien sopimusalojen osalta maaliskuun 2020 loppuun.
Uudet perusopetuksen hinnoittelutunnukset 1.5.2018 alkaen kunta-alan OVTES-sopimukseen
Perusopetukseen on saatu kaksi kokonaan uutta hinnoittelutunnusta, jotka koskettavat isoja alakouluja sekä isoja yläkouluja, yhtenäisiä peruskouluja ja niitä alakouluja, joissa on vähintään kuusi erityisopetuksen palkkaperusteryhmää ja jotka ovat näin kuuluneet vuosiluokkien 7-9 käsittävien koulun hinnoitteluryhmään. Isojen alakoulujen osalta uusi hinnoittelutulos koskee kouluja, joissa on 38 palkkaperusteryhmää tai sitä enemmän. Jälkimmäisen 7-9 koulujen hinnoitteluryhmän osalta uusi hinnoittelutunnus koskettaa kouluja, joissa on 25 palkkaperusteryhmää tai sitä enemmän. Uusi alaraja näissä on 4,3 % edellistä tasoa korkeampi. Myös tehtäväkohtaiset palkat nousevat uuteen hinnoittelutunnuksen piiriin siirtyvillä rehtoreilla.
Uusi soveltamisohje (voimassa 1.8.2018 – 31.7.2020)
Rehtorin palkkauksessa voidaan soveltaa palkkaperusteryhmien määrää korkeampaa hinnoittelukohtaa, jos tämä on perusteltua rehtorin alaisen muun kuin opetushenkilöstön suurella määrällä tai rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuudella.
Esimiespaketin ratkaisuilla helpotusta rehtorin opetustuntimääriin
Perusopetuksen rehtorinviranhaltijan opetustuntimäärää laskettiin yhdellä opetustunnilla viikossa kaikilla muilla paitsi alinta ryhmää (0-2 tuntia viikossa) edustavilla tasoilla. Lasku tehtiin koko välyksen alueella, toisin sanoen jos aiempi välys oli 11-13 tuntia viikossa, on uusi välys samassa palkkaperusteryhmämäärässä 1.8.2018 alkaen 10-12 tuntia viikossa. Uutta on myös soveltamisohje (voimassa 1.8.2018–31.7.2020), jonka mukaan rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Soveltamisohjeen mukaan rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.
Koulunjohtajien tehtävien määrääminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa
Uuden kunta-alan virkaehtosopimuksen mukaan voidaan 1.8.2018–31.7.2020 välisenä aikana koulunjohtajan tehtävät määrätä poikkeuksellisesti yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun opettajaviranhaltijalle, jos tähän on paikallisista erityisolosuhteista johtuva syy. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi pitkiä etäisyyksiä tai saaristo-olosuhteita, jolloin oppilaiden vähäisen määrän vuoksi rehtoriviran käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Koulunjohtajan käyttäminen yläkoulussa tai yhtenäisessä peruskoulussa voi olla perusteltua myös tilanteessa, jossa sillä voidaan vaikuttaa kunnan rehtoriviranhaltijalle johdettaviksi määrättyjen koulujen lukumäärään. Yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajaan sovelletaan OVTES osion B peruskoulua koskevan liitteen 1 8§ koulunjohtajia koskevia 1 – 4 momentin mukaisia määräyksiä. Työnantaja voi lisäksi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle yläkoulun tai yhtenäisen peruskoulun koulunjohtajan tehtävät on määrätty, opetusvelvollisuuteen luettavaksi enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän, jos tämä on perusteltavissa paikallisilla erityisolosuhteilla. Johtajan opetustyön määrän tulee olla kuitenkin vähintään neljä tuntia viikossa. Koska koulunjohtajan määrääminen yläkouluun vaatii erityisolosuhteet, toivomme kuulevamme kaikista tapauksista, joissa suunnitellaan siirryttävän tässä esitetyn kaltaiseen koulunjohtajajärjestelyihin yläkoulussa.
Perusopetuksen esimiespaketti on erittäin merkittävä apulaisjohtajapaketti
Kuntatyönantajien ja OAJ:n sopima esimiestyötä tukeva ratkaisu on merkittävä ratkaisu myös monille isoille peruskouluille ja niiden apulaisjohtajille. Alakoulujen osalta käyttöön tuli nyt käyttöön kokonaan uusi palkkaperusteryhmävälys 24-29 por (=palkkaperusteryhmä), jotka saavat ensimmäistä kertaa käyttöönsä apulaisjohtajahuojennuksen, minkä suuruus on tässä uudemmassa alimmassa välyksessä 1-2 tuntia viikossa. Kaikissa muissa vanhoissa apulaisjohtajahuojennukseen oikeutettujen peruskoulujen välysväleissä apulaisjohtajahuojennuksen määrää on kasvatettu yhdellä tunnilla viikossa verrattuna aiemmin käytössä olleisiin välyksiin. Muiden kuin alakoulujen (yläkoulut, yhtenäiset peruskoulut ja erityiskoulut) apulaisjohtajahuojennukseen oikeuttavaa palkkaperusteryhmien alarajaa laskettiin aiemmasta viidestätoista por-ryhmästä alkamaan jatkossa kolmestatoista por-ryhmästä eteenpäin. Kaikki edellä mainitut apulaisjohtajia koskevat määräykset astuvat voimaan 1.8.2018 alkaen toistaiseksi. Apulaisjohtajien kohdalta on syytä todeta, että sopimusparannukset koskettavat tätä ryhmää jo peräti toisen kerran peräkkäin. Apulaisjohtajien kohdalla opetusvelvollisuuteen luettavissa olevan tuntimäärän yläraja on kasvanut peräti kolmella tunnilla viikossa vielä vuoden 2014 tasoon verrattuna.
Soveltamisohje apulaisjohtajahuojennuksen kasvattaminen eräissä tilanteissa (voimassa 1.8.2018–31.7.2020)
Opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät voidaan hallinnollista työtä lukea opetusvelvollisuuteen suurempi tuntimäärä, kun koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Koulun hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi koulun muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Opetusvelvollisuuteen luettava tuntimäärä voi olla enintään kaksi tuntia suurempi.
Työnantaja voi määrätä opettajaviranhaltijalle, jolle apulaisjohtajan/apulaisrehtorin tehtävät on määrätty opetusvelvollisuuteen luettavaksi edellä mainittua (1 mom. ja 2 mom.) enintään 3 tuntia suuremman tuntimäärän. Määräyksen tulee perustua paikallisiin erityisolosuhteisiin ja perusteet tulee arvioida lukuvuosittain. Tämän ylimääräisen opetusvelvollisuuteen lukemisen edellytyksenä on, että nämä tunnit eivät ole ylitunteina.
Apulaisjohtajamääräys mahdolliseksi myös tuntiopettajalle
Uuden kunta-alan OVTES-sopimuksen mukaan tuntiopettajaa koskeviin määräyksiin sovelletaan jatkossa myös apulaisjohtajia koskevia 9§ mukaisia määräyksiä. Näin apulaisjohtajan määräyksen voi jatkossa antaa myös tuntiopettajalle.
Virka-apulaisrehtorit hyötyvät rehtoreiden sopimusmääräysten kehittymisestä
Apulaisrehtorit, jotka ovat apulaisrehtorin virassa hyötyvät rehtorin opetusvelvollisuus muutoksesta välillisesti, koska heidän työaikansa määräytyy rehtorin työaikamääräyksen mukaisesti. Opetustuntimäärää koskevissa määräyksissä on viitattu rehtorin viikottaiseen opetustuntimäärään niin, että virka-apulaisrehtorin opetustuntimäärä on vähintään asianomaisen koulun rehtorin opetustuntimääräasteikon yläraja. Näin paikallisesti päättäen apulaisrehtorinkin opetustuntimäärä voi muuttua uuden sopimuksen astuessa voimaan, kun rehtorin tuntimäärä välyksen sisällä laskee yhdellä tunnilla. Virka-apulaisrehtoreita käytetään tunnetusti suurimmissa kouluissa. Tämän vuoksi uudet suurimpia kouluja koskevat uudet hinnoitteluryhmät isoimmissa alakouluissa (38 por à) sekä vuosiluokkia 7-9 kouluissa (25 por à) edistävät merkittävästi myös kyseisissä kouluissa työskenteleviä virka-apulaisrehtoreita. Heitä koskee 1.8.2018 alkaen uusi 4,3 % nouseva uusi rehtorin palkkahinnoitteluasteikko, josta apulaisrehtorin palkkaus on aiemman sopimuksen mukaisesti 7 % alempi. Myös näissä tilanteissa on tärkeä olla paikallisesti hereillä ja toimia aktiivisesti jotta sopimusparannukset tulevat konkretisoiduiksi.
Yhteenvetoa sopimuskierroksesta
Vaikka saavutettu kunta-alan neuvottelutulos sisältää tärkeitä edistysaskelia, jäi neuvottelukierrokselta kokonaisuudessaan myös parannettavaa. Yksityisen opetusalan sekä yliopistojen sopimuksen piiriin kuuluvat jäsenemme eivät saaneet sopimukseensa kunta-alaa vastaavaa esimiespakettia. Kunta-alan sopimuksessa esimiesten kohdalla parannettavaa jäi jäsenkunnastamme niin lukion rehtorien ja apulaisrehtorien kuin myös peruskoulujen koulunjohtaja-rehtoreiden osalta. Myöskään tavoitellussa rehtoreiden alimpien palkkojen alarajojen nostossa ei edistytty. Kokonaisuutena tarkastellen sopimuskierroksella saatiin selviä kehitysaskelia rehtorin ja apulaisrehtorien opetustuntien määrään, mikä on ollut kaikkein isoimmaksi koettu kipupiste esimiesten työn kokonaismäärissä. Sopimuksella kehitettiin erittäin merkittävästi myös apulaisjohtajien ja apulaisrehtorien asemaa oppilaitosjohdossa. Erittäin perustellusti voi sanoa, että Suomen Rehtorit on järjestönä entistä enemmän myös suomalaiset apulaisrehtorit, joiden edellytyksiä ottaa osaa jaetun johtajuuden mukaisesti esimiestyöhön on kehitetty helpottamaan paitsi apulaisjohtajan omaa kuormittumista myös oppilaitosjohdon kokonaiskuormitusta. Sopimuskierros osoitti selvän halun kehittää esimiesten työolosuhteita sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen suunnalta, minkä eteen järjestömme on tehnyt pitkään paljon työtä. Paikallista harkintaa kasvatettiin merkittävästi aiemmasta, mikä korostaa entistä enemmän esimiesten edunvalvonnallisen aseman kehittämisessä myös paikallisella tasolla. Työ oppilaitosjohdon esimiesten asioiden kehittämisessä jatkuu tämän merkkipaalun jälkeen taas aiempaan tapaan pitkäjänteisenä ja määrätietoisena, jonka tavoitteena on koko järjestön jäsenkunnan edunvalvonnan edistäminen.
Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit
Digitalisaatio ja teknologia monipuolistavat oppimisympäristöjä
Oppimista tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla. Sosiaalinen oppiminen on vahvistunut mobiiliteknologian ja sosiaalisen median käytön myötä. Langattomat verkot ja älylaitteet mahdollistavat yhteisössä olevan informaation muuttumisen digitaaliseksi yhteiseksi tiedoksi nopeasti ja tehokkaasti.
Vallitseva käsitys oppimisesta ja pedagogiikasta edellyttää uudenlaisia työympäristöjä ja -välineitä niin opiskelijoille kuin opettajille. Isku Digital Learning Lab on yksittäisen tilan kokonaisratkaisu, joka yhdistää tilan, kalusteet ja tekniikan toimivaksi digitaalisen oppimisen työtilaksi.
Lue lisää Digital Learning Lab -ratkaisuista, jotka voidaan sijoittaa joustavasti uusiin tai olemassa oleviin tiloihin: https://www.isku.com/learning/digitalisaatio-ja-teknologia-monipuolistavat-oppimisymparistoja/
Ideoita Kodin ja Koulun Päivään
Kodin ja Koulun Päivän ei tarvitse olla kouluarkea kuormittava massatapahtuma. Riittää, että vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toinen toisiinsa, oman lapsen kouluarkeen ja kavereihin, opettajiin ja koulun toimintakulttuuriin. Suosittu tapa aloittaa Kodin ja Koulun Päivä on tarjota vanhemmille rehtorin aamukahvit ennen työpäivän alkua. Kahvittelun lomassa voidaan käydä vapaamuotoista keskustelua lasten ja nuorten kouluarkeen liittyen. Tänä vuonna kouluruokailun 70-vuotista historiaa voisi juhlistaa kutsumalla vanhemmat aterioimaan yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa.
Lataa tästä 13 ideaa Kodin ja Koulun Päivän viettoon ja kutsu vanhempien ja oppilaiden edustajat suunnittelemaan päivää yhdessä! http://www.vanhempainliitto.fi/filebank/3099-Ideakortit.pdf
Kodin ja Koulun Päivä ruotsinkielellä: https://hemochskola.fi/dagen/
[gview file=”https://surefire.fi/web/wp-content/uploads/sites/2/2018/04/Ilmoitus.pdf”]
TAT:n Kesälukio
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT järjestää 11.-15.6. kesälukion aiheesta Tulevaisuuden liiketoiminta. Viikon aikana tutustutaan niin kiertotalouteen, avaruusbisnekseen, kuin maineen vaikutukseen liiketoiminnassa.