Asia: Suomen Rehtorit ry:n lausunto perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppilaan arviointia käsittelevästä luvusta
Viite: Opetushallituksen lausuntopyyntö perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämiseksi (sähköposti 26.11.2019 Suomen Rehtorit ry:lle)
Aluksi Suomen Rehtorit ry haluaa todeta pitävänsä erittäin hyvänä, että Opetushallitus on päättänyt täsmentää Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 arviointia. Asia on hyvin ajankohtainen ja herättänyt paljon kysymyksiä. Täsmennykset antavat vastauksen moniin koulujen rehtoreilta ja opettajilta esiin tulleisiin kysymyksiin. Luonnos nostaa ansiokkaasti esille koulun arviointikulttuurin ja opettajien välisen yhteistyön merkityksen, mikä on erinomainen asia. Tämän asian tiedostaminen varmistaa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen arvioinnin.
Suomen Rehtorit ry pitää perusteltuna ja välttämättömänä, että luonnos nostaa esille arviointiprosessin tärkeimmän lähtökohdan, tavoitteet. Ilman tavoitteita ja niistä johdettuja kriteereitä ei arvioinnista voida puhua. Summatiivisen arvioinnin tulee aina perustua julkilausuttuihin tavoitteisiin. On myös hyvä, että luonnos kiinnittää huomiota läpinäkyvyyteen. Oppilaan tulee aina olla tietoinen asetetuista tavoitteista ja niistä kriteereistä, joita tavoitteeseen pääseminen edellyttää.
Luonnoksen ansioiksi voidaan myös lukea, että se määrittelee täsmällisesti opettajan dokumentointivelvoitteen summatiivisen arvioinnin yhteydessä. Tavoitteisiin johtavaa oppimista seurataan luonnoksen mukaan formatiivisella arvioinnilla. Formatiivisen arvioinnin merkitys on kuvattu selkeästi ja todettu, että formatiivista arviointia ei tarvitse dokumentoida, mikä on erittäin tärkeää. Toisaalta voidaan kysyä, tulisiko luonnoksen ottaa kantaa myös diagnostiseen arviointiin, jolla mitataan oppilaan lähtötasoa kunkin oppimiskokonaisuuden alussa. Diagnostinen arviointi, joka perustuu tavoitteisiin, antaa opettajalle mahdollisuuden opettaa kutakin oppilasta hänen lähtökohtansa huomioon ottaen.
Luonnos nostaa ansiokkaasti esille myös oppilaan ja kodin roolin arviointiprosessissa. On tärkeää, että oppilaan ja vanhempien rooleja kirkastetaan. Tähän asiaan esitetty vastaa erittäin hyvin. On myös hienoa, että maahanmuuttajataustaisen ja vieraskielisen oppilaan arviointiin on annettu luonnoksessa selkeät suuntaviivat, kuten myös tukea saavien oppilaiden arviointiin. Kuitenkin se, milloin oppilas siirtyy opiskelemaan erityisten painoalueiden mukaisesti, vaatii vielä täsmennystä.
Lisäksi luonnoksen ansioksi voidaan lukea se, että se selkiyttää merkittävästi monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointia.
Luvussa 6.8.1 puhutaan päättöarvioinnin kokonaisuudesta. Tämä asia herättää edelleen paljon kysymyksiä, joihin luonnos ei anna täsmällistä vastausta, vaikkakin siinä on mainittu muun muassa seuraavaa: ”Ne oppiaineiden tavoitteet, jotka on opiskeltu ja osaaminen osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä.”
Lukuun 6.11 on täsmennetty oppilaan poissaolojen vaikutusta arviointiin. Täsmennys sairaana olevan oppilaan arviointiin on erittäin kannatettava. Lisäksi luvussa 6.13.1 on määritelty yhtenäinen numeroarviointiin siirtyminen valtakunnan tasolla, mikä tukee erinomaisesti oppilaiden tasa-arvoisuutta perusopetuksessa. Luvussa on myös selkeästi linjattu, onko kyseessä sanallinen vai numeerinen arviointi.
Kokonaisuutena katsoen lausunnolla oleva luonnos on erinomainen tuki rehtorin näkökulmasta arviointiprosessille. Se selventää ja painottaa arvioinnin tärkeimpiä kohtia ja samalla antaa vastauksia erilaisiin poikkeuksellisiin arviointitilanteisiin.
Helsingissä 5.12.2019
Antti Ikonen
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf