Jäsenkirje 6/2020

Puheenjohtajalta

Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit
twitter: @AnttiIkonen

Tämän jäsenkirjeen rungon muodostaa hiljattain aikaan saatu uusi kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES). Virkaehtosopimuskysymysten edistäminen on nostettu vahvasti SURE:n toiminnan keskiöön. On ilo todeta, että sitkeä ja päämäärätietoinen työ on tuottanut sopimuksesta toiseen edistysaskelia esimiesten sopimusehtoihin. Näin myös tällä kertaa. Tehtävä ei ole ollut helppo taloudellisesti haasteellisena ajanjaksona, jolloin julkisen toimijan on ollut useimmiten tyytyminen menoleikkauksiin ja kulujen supistamiseen. Koska sopimuskirjat ovat vielä painamatta ja laajemmin julkistamatta, oheen on koottu luettelomaisesti keskeisimmät huomiot erityisesti esimiesten omaa virkasuhdetta koskien.

 

Ensimmäinen yleiskorotus elokuun alussa

Uusi OVTES 2020–2021 on voimassa 1.4.2020–28.2.2022 eli sopimuskausi kestää 23 kuukautta. Sopimuskauden palkankorotusajankohdat ovat 1.8.2020 ja 1.4.2021. Ensimmäinen yleiskorotus mm. peruskoulua, lukiota ja aikuislukiota koskevassa B-osiossa on 0,87 % ja jälkimmäinen 0,72 %. Myös koulu-/oppilaitos- ja kuntakohtaisen lisätehtävän palkkiota korotetaan yleiskorotuksella kuten taide- ja taitoaineiden lisiä. Henkilökohtaista lisää korotetaan vastaavalla prosentilla. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 on 0,8 %. Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat pai­kallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkaus­epäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa olevien sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys poistuu

OVTES:n piirissä kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut työajan pidennykset ovat voimassa 31.7.2020 asti. Kuitenkin OVTES:n osion A 31 §:n soveltamisohjeen kohdan 2 mukaisten kokonaistyöajassa olevan opetushenkilöstön työajan pidennys on voimassa KVTES:n toimistotyöajan mukaisesti 30.8.2020 saakka. Kilpailukykysopimuksen perusteella sovittujen työaikojen pidennysten poistuessa tilalle on sovittu liite- ja osiokohtaisesti erinäisiä muutoksia.

Palkkausjärjestelmätyöryhmä aloittaa työnsä

Sopimuskaudelle asetetaan useita työryhmiä, joista yksi tärkeä esimiestyötä ajatellen on palkkausjärjestelmätyöryhmä. Työryhmä uudistaa OVTES:n osion B 2 §:n palkkaperusteryhmien määräytymisen siten, että se tulee perustumaan perusopetuksessa oppilaiden sekä erityisen tuen päätösten määriin. Samalla tarkastellaan myös osion B 3 §:n (peruskoulun rehtorin palkkaus) ja B 10 § (peruskoulun rehtorin opetusvelvollisuus) kehittämistä.

Yleissivistävä koulu ja yhteiset määräykset B-osio

·       3 §:n mukainen peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka: tehdään täsmennys taulukkoon niin, että vuosiluokkia 7–9 käsittävän koulun rehtorin palkka koskee jatkossa myös yhtenäisen peruskoulun rehtoria.

·       10 §:n mukaista rehtorinviran haltijan opetustuntimäärää on täsmennetty ja muutettu (1.8.2020–31.7.2022) sekä tehty vastaava täsmennys taulukkoon. Uusi soveltamisohje on lisätty koskemaan momentteja 1–4: Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja kaksi tuntia vähemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa, jos koulun hallinnollisen työn määrä on suuri. Rehtorin hallinnolliseen työhön vaikuttaa esimerkiksi muun henkilöstön kuin opetushenkilöstön määrä. Rehtorin hallinnollisen työn kuormittavuutta arvioitaessa huomioidaan koulun apulaisrehtori-/apulaisjohtajaratkaisut. Rehtorin opetustunteja ei tarvitse määrätä työjärjestykseen kiinnitettynä opetuksena.

Rehtorin opetusvelvollisuutta ei muuteta palkkaperusteryhmissä tapahtuneiden vähäisten muutoksien vuoksi, jos rehtorin työn kokonaismäärän kuormittavuus pysyy ennallaan.

Rehtorille voidaan määrätä opetustunteja enintään kaksi tuntia enemmän kuin koulun palkkaperusteryhmien määrä osoittaa. Hallinnollisen työn tulee tässä tilanteessa todennetusti vastaavasti vähentyä. Suuremman opetustuntimäärän tulee olla perusteltavissa opetuksen järjestämiseen liittyvällä poikkeuksellisella tilanteella.

Erityisen merkittävä edistysaskel on otettu lukioiden ja aikuislukioiden rehtoreiden opetusvelvollisuuden kohdalla, sillä uuden määräyksen mukaisesti lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 418 tuntiin. Lukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä voidaan kuitenkin määrätä enintään 456 tuntiin. Tällöin oppilaitoksessa voi olla enintään 100 opiskelijaa eivätkä rehtorin virantoimitusvelvollisuuteen kuulu perusopetuksen rehtorin tehtävät tai suuremman opetustuntimäärän määräämiselle on muu perusteltu syy. Aikuislukion rehtorin vuotuinen opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti enintään 363 tuntiin.

·       11 §:n mukaiset peruskoulun rehtorinviran haltijan työajan erityismääräykset: Lisätty uusi 3 momentti (voimaan 1.8.2020), jonka perusteella käytettävä tuntimäärä voidaan lukea poikkeuksellisesti myös koulun muun opettajaviranhaltijan opetustuntien määrään. Perusteena tähän on se, että opetusvelvollisuuteen lukemista ei voida tehdä rehtorin, apulaisjohtajan / apulaisrehtorin, varajohtajan tai koulunjohtajan opetusvelvollisuuteen.

 

B-osio liite 1 Peruskoulu

·       8 §:n mukainen koulun johtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle: jatkettu määräaikaista 5 mom. (1.8.2020–31.7.2022)

·       9 §:n mukainen apulaisjohtajan tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen, kun tehtävät on määrätty opettajanviran haltijalle (voimassa 1.8.2020–31.7.2022).

Jos opettajanviran haltija määrätään hoitamaan yhden tai useamman vuosiluokkia 1–6 käsittävän koulun apulaisjohtajan tehtävät, hänen opetusvelvollisuuteensa luetaan tuntimäärä, joka voi olla tunnin enemmän kuin ennen. Esim. jos koulussa on palkkaperusteryhmiä 24–29, voidaan opetusvelvollisuuteen lukea 1–3 tuntia jne. Vastaavat muutokset 2 momenttiin eli muihin kuin 1–6 vuosiluokkia koskevaan peruskouluun.

Uusi 5. mom.: Virantoimitusvelvollisuutta muuttamalla (KVhL 23 §) opettajaviranhaltijalle voidaan siirtää perustellusta syystä rehtorille määrättyjä hallinnollisia tehtäviä, ei kuitenkaan esimiestyötä. Hallinnollisen työn siirtäminen on mahdollista, jos vuosiluokkien 1–6 koulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 36 ja muun peruskoulun palkkaperusteryhmien määrä on vähintään 26. Vuosiluokkien 1–6 koulussa opettajaviranhaltijan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea enintään 5 tuntia ja muussa peruskoulussa enintään 7 tuntia hallinnollisia tehtäviä. Poikkeavaa työaikamääräystä voidaan soveltaa lukuvuosi kerrallaan. Huom.! Määräystä sovelletaan vain, jos hallinnollisia tehtäviä ei ole siirrettävissä opettajaviranhaltijalle, jolle on määrätty apulaisjohtajan/ -rehtorin tehtävät.

Korona ja koulun muutos

Tämä on viimeinen jäsenkirjeemme ennen kesää. Kulunut lukuvuosi on ollut monien käänteiden vuosi ja koronaepidemian aiheuttamien poikkeusjärjestelyiden sävyttämä. Kulunut kevät on pakottanut meidät pohtimaan monia yhteiskunnan arkisia toimintoja kokonaan uudella tavoin. Nyt päättyneen lukuvuoden aikana jokainen esimies on joutunut kohtaamaan tukun ennakoimattomia tilanteita ja sietämään suurta epävarmuutta. Mutta kaikilla pilvillä on hopeareunus, niin myös tällä. Epidemian aikana kouluissa otettiin todellinen vauhditon digiloikka, oppimisen tavat monipuolistuivat, koulutyön organisointi sekä johtaminen päivittyivät kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Monet aiemmin isoina näyttäytyneet ongelmat muuttuivat pieniksi ja pienet olemattomiksi. Kaikkea tätä on pohdittu monipuolisesti usean kirjoittajan voimin uunituoreessa Rexi-lehdessä, johon pyysimme keskeisiä toimijoita kirjoittamaan ajatuksiaan koronapandemian sävyttämästä koulun muutoksesta oppilaitosjohtajien työn tueksi.

Kiitos kuluneen vuoden hyvästä työstä & virkistävää ja aurinkoista kesää 2020!

Antti Ikonen
pj Suomen Rehtorit
@AnttiIkonen

 

Moni asia huolestuttaa vielä oppivelvollisuuden laajentamisessa – maksuttomuuden ja oppivelvollisuuden pidentämisen pelätään lisäävän rehtoreiden työtaakkaa

Suomen Rehtorit ry on useaan otteeseen ilmaissut huolensa oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksista rehtoreiden entisestään lisääntyvään työn määrään ja sen kuormittavuuteen. Suomen Rehtorit ry toteaakin, että uudistuksen myötä nämä tulee arvioida ja ottaa huomioon kustannusvaikutuksissa. Hallinnollisen työn arvioidaan lisääntyvän muun muassa uusien tehtävien organisoinnin, uusien työnjohdollisten tehtävien, rekrytointien sekä erilaisten valvonta-, seuranta- ja ilmoitustehtävien myötä. Vaikka tehtäviä ohjattaisiin muille ammattiryhmille, päätöksenteko lankeaa kuitenkin rehtorille.

Maksuttomuuden näkökulmasta uhkakuva kohdistuu pieneneviin resursseihin. Maksuttomuudella tuleekin ensisijaisesti turvata oppilaiden laadukas opetus, ohjaus ja tuki. Rahoitus tulee kohdentaa pääosin niihin tarpeisiin, jotka tukevat toisen asteen tutkinnon suorittamista. Suomen Rehtorit ry on esittänyt huolensa siitä, että suurin osa 129 miljoonasta eurosta käytetään materiaali- ja matkakuluihin. Maksuttomuus tulee rajata ensisijaisesti oppivelvollisuusikäisiin toisin sanoen sen vuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 18 vuotta.

Maksuttomuuden laajuuteen liittyen vaaditaan myös selkeitä linjauksia, mitkä oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet ovat maksuttomia tai vaihtoehtoisesti, mitkä eivät. Lukiokoulutuksessa huolta on herättänyt myös valinnaisten opintojen karsiutuminen, mikäli rahoitus ei ole riittävä. Tästä syystä lukiokoulutuksen järjestäjillä tuleekin edelleen olla mahdollisuus tarjota maksullisia valinnaisia opintoja maksuttomien opintojen rinnalla.

Rehtorit ovat tehneet vallitsevista poikkeusoloista johtuen ympäripyöreitä työpäiviä sekä etäopetusaikana, lähiopetukseen palatessa kuin tulevaa lukuvuotta suunnitellessaankin. Suomen tärkeimmät johtajat tekivät sen, mitä odotettiinkin: lukuvuosi hoidettiin hienosti maaliin. Kiitos! Vaikutukset työmääriin heijastuvat kuitenkin ainakin syyslukukauden 2020 ajan tietämättä vielä tässä vaiheessa, mitä muutoksia syksy tuo tullessaan. Vallitseva poikkeustila ei mahdollista suunniteltua aikataulua. Suomen Rehtorit ry esittääkin oppivelvollisuuslain voimaantulolle aikalisää vuoteen 2022.

Päivi Ikola
varapuheenjohtaja
@paiviikola

Perusopetuksen oppimisen arvioinnin kehittämistyö etenee

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uusi arviointiluku julkaistiin helmikuussa. Uusi arviointiluku 6 korvaa aikaisemman arviointiluvun kokonaan. Se otetaan käyttöön 1.8.2020.

Oppimisen arvioinnin kehittämistyö on sen jälkeen jatkunut perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden valmistelulla. Uusissa päättöarvioinnin kriteereissä osaamisen kuvaus on laadittu arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Kriteereissä määritellään, mitä peruskoulun päättävän oppilaan tulee osata saadakseen kyseisen arvosanan. Tällä hetkellä osaamistaso on määritelty ainoastaan arvosanalle 8. Tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Opetuksen tavoite (T1, T2, T3…) on myös saanut rinnalleen oppimisen tavoitteen.

Luonnoksia päättöarvioinnin kriteereiksi on mahdollisuus kommentoida Opetushallituksen verkkosivuilla 28.8. – 25.9.2020. Samanaikaisesti järjestetään myös lausuntokierros. Uudet päättöarvioinnin kriteerit julkaistaan 31.12.2020 mennessä ja ne otetaan käyttöön 1.8.2021. Uusien kriteereiden mukainen päättöarviointi annetaan ensimmäisen kerran lukuvuonna 2021 – 2022.

Päivi Ikola
varapuheenjohtaja
@paiviikola

Makupaloja syksyn aloitukseen

Kesän jälkeen alkaa jälleen uusi lukuvuosi, mutta se ei ole samanlainen kuin aikaisemmin. Moni asia on poikkeuskevään jälkeen muutoksessa, ja valmius toimintakulttuurin uudistumiseen on nyt suurempi kuin aikaisemmin. Miten viedä muutosta eteenpäin hallitusti ja toivottuun suuntaan? Miten käyttää hedelmällinen tilanne parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi?

Otava Oppimisen palveluiden valmennustarjonnasta löytyy hyvät eväät muutoksen läpivientiin. Esimerkiksi jaetun johtajuuden toimivuus arjen muutoksessa on hyvä varmistaa. Otavan valmennuksessa roolit ja vastuut selkiytetään ja koulun uusi toimintamalli suunnitellaan yhdessä.

Kuuntele lisää aiheesta:

Jaettu johtajuus arjessa

 

Kun jaetun johtajuuden käytänteet saadaan kiinteäksi osaksi koulun arkea, toimintakulttuuri helpottaa myös uudenlaisen oppimiskulttuurin toteuttamista. Otavan monialaiset oppimiskokonaisuudet juurruttavat monia uuden oppimiskulttuurin käytänteitä niin opettajien kuin oppilaidenkin arkeen.

Katso lisää aiheesta:

Monialaista oppimista onnistuneesti

 

Kuuntele lisää aiheesta:

Oppimiskulttuurin johtaminen ja oppilaiden tulevaisuustaidot

 

Ota yhteyttä ja pyydä lyhyt esittely valmennuksistamme vaikkapa etäyhteyden kautta!

Markku Pelkonen
+358503103078
markku.pelkonen@otava.fi

Mari Rakkolainen
+358407326260
mari.rakkolainen@otava.fi

Pro Rexi 2020

Pro Rexi 2020 järjestetään 26.-27.11.2020 Sokos hotelli Triplassa, Helsingin Pasilassa. Eraly Rexi – ilmoittautuminen alkaa elokuun alussa.

Nyt voit jo tutustua alustavaan ohjelmaan.

Jäsenille lähetämme henkilökohtaisen ilmoittautumislinkin. Jos et saa ilmoittautumisviestiä elokuun alussa niin voit aina ilmoittautua suoraan tapahtuman kotisivuilta.

Vuoden Rehtorin valinta

Hallitus on valmistellut kriteerit ja aikataulun Vuoden Rehtori – valinnalle.

Ehdokkaaksi asettamiseen ja valintaan liittyvät tiedot löytyvät kotisivuilta.

Jäsen, jos sinulla on mielessä hyvä ehdokas Vuoden Rehtoriksi, ole yhteydessä alueyhdistykseesi!

Toimisto suljettu 29.6.-2.8. välisen ajan. Hyvää kesää!