Puheenjohtajan palsta
ONKO YHDENVERTAINEN MAHDOLLISUUS SAADA KOULUTUSTA VAARASSA?
Kuntien keskeisin menoerä on koulutuksen järjestäminen. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kunnille mahdollisuus järjestää lakisääteiset peruspalvelut. Hallitusohjelmaan valtionosuusjärjestelmän uudistaminen kirjattiin osaksi laajempaa peruspalveluiden rahoitusrakenteen kehittämistä. Tärkeä valtionosuusuudistus kaatui ja jätti kunnat eriarvoiseen asemaan peruspalveluiden järjestämisessä: osa kunnista ui jo nyt syvissä vesissä ja sukeltaa todennäköisesti syvemmälle, kun taas osa kroolaa vauhdilla eteenpäin – näin kärjistettynä.
On päivänselvää, että uudistus olisi toteutuessaan tuonut nykyiseen verrattuna voittajia ja häviäjiä. Rahaa ei olisi tullut lisää, vaan siirtoja olisi tehty taskusta toiseen. Kuitenkin uudistuksen kaatuminen vaarantaa yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien toteutumisen Suomessa. Voiko Suomi tavoitella kärkipaikkaa osaavimpana ja koulutetuimpana kansakuntana?
Myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin isännöimien Linnan juhlien teemana oli koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajina. Teema oli mitä osuvin, sillä yksilön kehityksen lisäksi koulutus ja sivistys edistävät koko yhteiskunnan hyvinvointia: vahvistavat osallisuutta ja demokratiaa sekä talouskasvua, vähentävät eriarvoisuutta ja edistävät yhdenvertaisuutta. Kaukokatseisuuden ja ennakoitavuuden tulisikin näkyä vahvemmin myös konkreettisissa toimenpiteissä, jotta voisimme edistää hyvinvointia. On tärkeää vastata tämän päivän tarpeisiin, mutta myös varmistaa tulevaisuus, sillä kestävää hyvinvointia rakennetaan ennen kaikkea pitkäjänteisillä ratkaisuilla.
Oppivelvollisuuden laajentamisella, ja sen myötä oppivelvollisuuslailla, taataan jokaiselle tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys. Laki velvoittaa perusopetuksen jälkeiseen toisen asteen koulutukseen. Tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulee taata laadukas opetus riippumatta siitä, missä lapsi asuu. Toivottavasti emme rehtoreina joudu mahdottoman eteen, vaan koulut ja oppilaitokset saavat riittävät resurssit opetuksen järjestämiseksi ja erilaisten lainkirjainten toteuttamiseksi.
KOHTAAMISIA PRO REXISSÄ
Pääkoulutustapahtumamme keräsi lähes 300 Suomen tärkeintä johtajaa koolle eri puolilta Suomea kouluttautumaan ja verkostoitumaan. Saamamme palautteen mukaan osallistujat kehuivat erityisesti koulutuspäivien esityksiä, järjestelyitä ja tapahtumapaikkaa. Myös verkostoitumisen mahdollisuus sai kiitosta. Olemme saaneet myös kehittämisideoita, joita tarkastelemme avoimin mielin. Olemme todella kiitollisia saamastamme palautteesta, jonka perusteella voimme kehittää edelleen tapahtumaamme ja yhdistyksen toimintaa. Seuraava Pro Rexi järjestetään 25.-27.11.2026 paikkana Clarion Helsinki Airport. Merkitsethän ajankohdan jo kalenteriisi!
RYHMÄKOHTAINEN TUKI JA REHTORIKOHTAINEN TUKI
Oppimisen tuen uudistus alkaa konkretisoitua rehtorin työssä. Vaikka kokonaisuus on vielä osittain hahmottumatta ja työn määrää on edelleen vaikea arvioida, ovat viime viikot olleet aika hulinaa väliarvioinnin lähestyessä. Erityisesti hallintolain mukaiset kirjalliset, tukea koskevat päätökset on tehtävä, jotta väliarviointi voidaan toteuttaa tavoitteiden mukaisesti. Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin ja tuen toteuttamista koskevan suunnitelman perusteella ajankohtaisimpina ovat olleet päätökset, jotka tarvitsevat oppimisensa tueksi rajattuja oppimääriä – siitäkin huolimatta, että tämä on viimesijainen keino.
Arjessa on kuitenkin vahvistunut käsitys siitä, että ryhmäkohtaisen tuen suunnittelu vaatii rehtorilta myös merkittävästi enemmän aikaa ja organisointikykyä kuin etukäteen olisi osannut odottaa. Nyt olisi rehtoreiden ryhmäkohtaisen tuen aika. Olisi hyvä pohtia yhdessä, mitä on jo tehty ja mitä on vielä edessä. Tarpeen vaatiessa myös rehtorikohtaista tukea tulee olla saatavilla.
AIKA KULUU ERI TAVOIN
Jouluun kuuluu hämyisyys ja salaperäisyys. Lapsuudessani ihmettelin, miten joulupukki tietää tulla tiettyyn aikaan ja sitä, miten joulupukki ehtii kaikkiin paikkoihin yhtä aikaa tai vähintäänkin hyvin tiiviissä aikataulussa – töissä näistä joulupukin ominaisuuksista voisi olla hyötyä.
Kun nyt pohdin ajan kulumista, niin viime joulusta tuntuu menneen vain vähän aikaa. Usein toteamme, että onpa aika mennyt nopeasti. Tälle löytyy tieteellinen selitys, johon törmäsin vanhassa Ylen artikkelissa.
Jos jälkikäteen pohdimme esimerkiksi mennyttä joululomaa, niin saatamme huomata, että loma meni todella nopeasti. Tältä pitäisi tuntua silloin, kun aivot eivät ole saaneet lomalla paljon virikkeitä, vaan olemme keskittyneet löhöilyyn ja oleiluun. Jos taas olemme tehneet sopivasti erilaisia asioita lomalla, niin huomaammekin, että olemme ehtineet tuon loman aikana saada paljon aikaiseksi – aika tuntuu menneen hitaammin.
Aika tuntuu myös kuluvan nopeammin, kun ikää tulee enemmän. Lapsena yksittäinen joululomapäivä tuntui ikuisuudelta. Mistä tämä johtuu?
Asiaa on tutkittu paljon. Tutkijoiden mukaan kyse on siitä, että vanhetessamme toistamme samoja rutiineja ja koemme samoja asioita uudestaan. ”Asiat, joita teemme ensimmäistä kertaa, jättävät pysyvän muiston, ja mitä enemmän meillä on muistikuvia, sitä pidempään koemme sen kestäneen.” Esimerkiksi jos ajamme uudelle työpaikalle ensimmäistä kertaa, tuntuu se kestävän iäisyyden, koska aivot työskentelevät reitin parissa. Kun taas ajamme samaa väliä satoja ja tuhansia kertoja, jää ajamisesta vain vähän eläviä muistoja ja matka vilahtaa nopeasti ohi. Aivomme eivät vaivaudu enää tallentamaan kaikkia yksityiskohtia jo lukuisia kertoja koetusta tapahtumasta.
Me voimme itsekin vaikuttaa ajan kulumiseen. Ajan kulumista voi hidastaa poikkeamalla rutiineista, tekemällä uusia asioita – jokainen uusi kokemus jättää samalla uuden muiston. Joulupöydässämme on varmasti meille monille entuudestaan tuttuja herkkuja, entäpä jos kokeilisimmekin uusia makuja?
”Iän on todettu vaikuttavan ajan kulumiseen, onpa siihen sovellettu myös matemaattista kaavaa. Teorian mukaan viisivuotiaana vuosi tuntuu pitkältä ajalta, koska se on siihenastisesta elämästä viidennes. Sen sijaan, kun mittarissa on ikää 50 vuotta, tuo vuosi edustaakin vain yhden viideskymmenesosan elämästä. Siksi vuosi tuntuisi menevän nopeammin. Kaikkea tämä kuitenkaan ei selitä.” Myös kokemuksella siitä, että töissä sujuu hyvin, on merkitystä.
Jos siis aika kuluu hitaasti, niin se tarkoittaisi sitä, että meillä on ollut tekemistä ja olemme rakentaneet uusia muistoja. Jos taas aika tuntuu kuluvan nopeasti, olemme todennäköisesti nauttineet löhöilystä.
Toivotan sinulle ja läheisillesi ihanaa joulun aikaa! Toivon, että vietät sen juuri sellaisella tavalla, joka tuntuu sinusta itsestäsi parhaalta!
Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta! Olet tehnyt erittäin arvokasta ja merkityksellistä työtä. Toivon, että uusi vuosi tuo mukanaan onnistumisia.
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026!
Päivi Ikola
puheenjohtaja
@paiviikola
Puhelinpussit mahdollistavat puhelittomat koulupäivät
Älypuhelinten moninaiset haitat koulupäiviin ovat osoittautuneet yhä selkeämmiksi. Suorien häiriöiden lisäksi niiden läsnäolo sekä heikentää oppimiskykyä että rapauttaa mahdollisuuksia aitoon kasvokkaiseen sosiaalisuuteen. Myös kännyköiden mahdollistama verkossa tapahtuva kiusaaminen on laaja-alainen ilmiö koulupäivienkin aikana.
Me Fonetonilla haluamme tukea Suomen kouluja palauttamaan työrauhan, keskittymisen sekä turvalliset kasvokkaiset sosiaaliset suhteet koulupäiviin. Ratkaisumme on Phone Locker-pussijärjestelmä, jossa puhelimen hallinta säilyy oppilaalla, mutta käyttömahdollisuus poistuu koulupäivän ajaksi. Pussikäytäntö selkeine yhdenmukaisine sääntöineen tekee puhelimesta vieroittautumisesta helpompaa eikä opettajien tarvitse jatkuvasti toimia “puhelinpoliiseina”.
Ratkaisu on ollut jo vuosia käytössä sadoissa kouluissa ympäri Eurooppaa ja nyt se on todistanut toimivuutensa myös Suomen peruskouluissa: oppitunnit rauhoittuvat ja häiriöt vähenevät samalla kun keskittyminen oppimiseen paranee ja kasvokkainen vuorovaikutus lisääntyy.
Suomalaisena yrityksenä tarjoamme kouluille selkeän toimintamallin sekä jatkuvan asiakastuen, jotta puhelinvapaan koulupäivän jalkauttaminen on mahdollisimman sujuvaa koko kouluyhteisölle.
Lisäätietoja ratkaisusta : info@foneton.com / www.foneton.com
Resilienssi on avain uudistumiseen ja oppimiseen
Resilienssi on kouluyhteisön kyky uudistua jatkuvien muutosten keskellä. Rehtorin työssä se tarkoittaa tasapainoa ennakoinnin ja nopean reagoinnin välillä sekä psykologisesti turvallisen keskustelukulttuurin vahvistamista. Kun henkilöstö uskaltaa tuoda esiin näkemyksiä ja kokemuksia, organisaatio tunnistaa heikot signaalit ajoissa ja oppii niistä. Myös työyhteisön oma historia toimii voimavarana: jaetut tarinat aiemmista selviytymisistä rakentavat luottamusta ja vakautta. Resilientti koulu hyödyntää innovaatioita, kehittää prosesseja ja varautuu häiriöihin suunnitelmallisesti. Näin muutos muuttuu mahdollisuudeksi ja vahvistaa oppimista, hyvinvointia ja yhteistä suuntaa.
Lue blogi aiheesta.
Kehitä koulusi toimintakulttuuria ja oppimisen tuen osaamista
Tarvitsetteko lisää osaamista oppimisen tuen käytänteisiin?
Neljä vuorovaikutteista Teams-koulutusta (15.1., 29.1., 4.2. ja 12.3.2026) vahvistavat tuen käytäntöönpanoa, yhteisopettajuutta ja inklusiivisuutta.
👉 Ilmoittaudu nyt: positiimi.fi/webinaarit
Suunnitteletteko uutta oppimisympäristöä tai yhtenäiskoulua? Haastaako oppimisen tuen käytänteet?
Toimintakulttuurin kehittämisvalmennus tukee uudistusten onnistumista ja vahvistaa oppimisen yhdenvertaisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia.
💡 Maksuton esittely 20.1. klo 9.00–9.30 – Ilmoittaudu tästä.
Kouluttajina: Kokeneet konkarit KT, elo Raija Kattilakoski ja KM, rehtori (emerita) Sirpa Oja
Lisätietoja📧 raijakat@positiimi.fi | 📞 040 589 7265
Tilaa Opetusalan uutiskirje – kiinnostavimmat kuulumiset suoraan sähköpostiisi
Haluatko pysyä kartalla siitä, mitä opetusmaailmassa tapahtuu? Wilman Opetusalan uutiskirje kokoaa yhteen tärkeimmät ilmiöt, ajankohtaiset aiheet ja tulevat tapahtumat.
Viimeaikaisia aiheita ovat olleet esimerkiksi:
- Oppimisen tuen uudistus
- Opetuksen digikehittämisen haasteet ja mahdollisuudet
- Mistä syntyy hyvä kodin ja koulun yhteistyö?
- Miten Wilma uudistuu?
Uutiskirje tukee erityisesti koulun johtamista, mutta sopii kaikille, joita opetusalan kehitys kiinnostaa.
Jos et ole vielä mukana, liity joukkoon tästä!
Helppo ja pidetty tapa muistaa henkilökuntaa jouluna on kotimainen Kiitoskauppa-lahjakortti. Rajatun valikoiman lahjakortti on saajalleen verovapaa ja antaa lahjansaajalle mahdollisuuden valita haluamansa lahjan. Koodilla REHTORI2025 saat 2 €/kortti alennusta. Lahjakortit on helppo tilata verkkokaupasta ja personoida omalla kuvalla ja tekstillä. Lahjakortit saat itsellesi tai suoraan lahjansaajien sähköpostiin haluttuna aikana. Tutustu valikoimaan tästä.
PS. Kiitoskaupan lahjakortit toimivat hienosti myös merkkipäivälahjoina ja kesälahjana.
