Puheenjohtajan palsta

Elämme parhaillaan lukuvuoden viimeisiä viikkoja, ja rehtoreiden kädet ovat täynnä tämän hektisen ajan valmistelutöitä. Toivoa sopii, että päättelemme nyt samalla sen akuutin vaiheen, jonka meidän sukupolvemme tulee muistamaan loppuikänsä koronaviruksen globaalin leviämisen ja pandemian suitsimisen vuosina. On toki selvää, että epidemian päättymisen suhteen on vieläkin syytä olla kärsivällinen. Täyden rokotuskattavuuden aikaansaaminen ja virusmuunnosten aiheuttama riesa sekä erityisesti pitkittyneen kriisin aiheuttama jälki eivät häviä hetkessä – eikä varsinkaan niiden jättämä muistijälki.

Raportti peilaa etäopetuksen tilannekuvaa

Tässä vaiheessa työvuotta on hyvä hetki tehdä yhteenvetoa, mitä epidemian aikana kouluissa tapahtui, missä onnistuimme ja mistä voimme ottaa opiksi. Tähän työhön oivan työkalun antaa Opetushallituksen hiljattain julkaisema raportti Etäopetuksen tilannekuva koronapandemiassa vuonna 2020. Raportin keskeisimpiä havaintoja on, että kansainvälisessä vertailussa maassamme onnistuttiin etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen siirtymisessä verraten hyvin. Suuria haasteita liittyi erityisesti peruskouluissa niin digitaalisuuden edellyttämiin välineistöihin kuin osaamiseenkin. ICT-välineistön puutteet sekä jossain määrin myös opetushenkilöstön osaamisen epätasaisuus ovat raportin mukaan selvästi haastaneet koulutuksen tasa-arvon toteutumista. Yksi huolestuttava havainto on myös korona-ajan kova henkinen kuormittavuus, mille opetushenkilökunta on tänä aikana altistunut. Raportti antaa paljon hyvää ajattelemisen aihetta koulun kehittämistyöhön. Meidän ei ole syytä hukata sitä kriisin antamaa oppia, jonka saimme pyytämättä.

Exit-suunnitelma karttana tulevalle

Valtioneuvosto julkaisi odotetun ja myös meidän järjestömme peräänkuuluttaman suunnitelman, niin sanotun exit-suunnitelman, opetus- ja kasvatusalalle huhtikuun alussa. Koulutusalan etujärjestöt ovat tuoneet selvästi esiin monivuotisen tukipaketin tarpeen niiden jälkien korjaamiseen, joita epidemian aikana on syntynyt ja tullut esiin. Oppilaitosjohtajien on tärkeää saada hyvissä ajoin ennen seuraavan lukuvuoden alkua tietoonsa, millä tavoin epidemian jälkityö pitää ottaa huomioon syksyllä koulutyön taas käynnistyessä. Maskisuositusten ja testaamisen käytänteet sekä mahdolliset muut rajoitustoimet on syytä selkiyttää hyvissä ajoin kesän aikana. Turvallisen arjen palauttamisen ja uuden toimintavuoden suunnittelun kannalta nämä kysymykset ovat oppilaitosten esihenkilöille tärkeitä tietoja. Samoin tarvitsemme tietoa siitä, miten toimitaan, jos tilanne vielä paikallisesti heikkenee. Olemme joustaneet valtavan paljon, mutta kriisinhallinnan päätöksenteosta on nyt tärkeää siirtää vastuu niille tahoille, joille se virkatehtävien ja koulutuksen tuottaman osaamisen kautta kuuluu.

Koronan jälkien korjaamista riittää

Yksi havahduttavimmista koronan jättämistä jäljistä on tämä: 30 % lukioiden ja peruskoulujen rehtoreista kertoo, että kaikki oppilaat eivät ole palanneet kouluun koronarajoitusten purkamisen jälkeen vielä toukokuun alun tilanteessakaan. Samansuuntainen tulos on tullut esiin jo aiemmin Suomen Rehtoreiden ja MTV3:n yhdessä tekemissä kyselyissä. Tätä tukee myös arvio tilanteesta toukokuun alussa. Oppimisvajeeksi nimetyn koronan jälkilaskun paikkaaminen on tämän ohella yksi tärkeimmistä pitkäkestoisista kohteista, johon hallituksen on kohdistettava lisäpanostuksia samalla, kun koronan jälkiä korjataan myös toisaalla yhteiskunnassa. Oppimiseen jääneiden aukkojen selvittäminen vaatii paljon aikaa ja resursseja, sillä syyt ja seuraukset on selvitettävä hyvinkin yksilöllisesti. Siksi on tärkeää, että opetusministerinä toimivan Jussi Saramon kehysriihen käsittelyn yhteydessä lupaamat lisätalousarviorahat oppimisvajeen paikkaamiseen todella päätyvät koulujen käyttöön, eikä opetuksen järjestäjä samaan aikaan aloita opetuksen rahoitukseen vaikuttavia muita säästötoimia.

Oppivelvollisuuden pidentämisen aliresursointi suuri huolenaihe

Toinen akuutti huolenaihe liittyy hallituksen koulutuspoliittiseen kärkihankkeeseen oppivelvollisuuden pidentämisestä ja sen vaatimaan resursointiin. Kokeneiden koulutusalan esihenkilöiden suurimmat huolet kohdistuivat uudistuksessa siihen, että oppivelvollisuuden pidentämisen vaatimat rahat eivät kata kustannuksia. Lukiokoulutuksessa alkaa olla selvä kuva uudistuksen aiheuttamien oppimateriaali- ja opiskeluvälineiden aiheuttamista kuluista ensimmäisen maksuttomaan opetukseen siirtyvän ikäluokan kohdalla. Yksikään uusimpaan  kyselyymme vastannut jäsenemme ei usko rahoituksen riittävyyteen, ja kulujen arvioidaan ylittyvän todella reippaasti pelkästään oppimateriaalin ja digitaalisuuden vaatimissa laitehankinnoissa. Lukioissa erityisen huolestuttavaa on, että suurin osa opetuksen järjestäjistä ei ole reagoinut vielä millään tavoin reformin aiheuttaman kasvaneen hallinnollisen työn määrään.

Rehtoribarometri auki juhannukseen saakka – muista käydä vastaamassa

Yksi järjestömme tärkeimmistä tehtävistä on, että teemme osuutemme jäsentemme työolojen kartoittamiseksi ja nostamme selvitystyön kautta epäkohtia esille. Tässä suhteessa ylivoimaisen laadukas, riippumattoman tutkijatahon tuottama, pitkittäisseurantaan pohjautuva Rehtoribarometri / Rektorsbarometern (linkit kyselyihin) on tärkeääkin tärkeämpi työkalu järjestöllemme. Siksi pyydän ystävällisesti: auta itseäsi auttamalla ammattikuntaasi kollektiivisesti ja käy vastaamassa kyselyymme, jonka olet saanut mm. Opetushallituksen kautta. Antamasi palaute hyödyttää järjestöämme edunvalvontatyössä, sillä tänä päivänä pelkkä oman piirin – omiin tuntemuksiin perustuva työolojen ja -kuormituksen sadattelu ei riitä, vaan tarvitsemme kovaa faktaa siitä, missä tilanteessa oppilaitoksissa ollaan. Rehtoribarometrillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä voimakkaaksi vipuvarreksi, jonka avulla koulutuksessa toimivien esihenkilöiden työoloihin kiinnitetään enemmän huomiota – eikä yksin Suomessa, vaan myös muissa maissa. Tähän mennessä tehtyä tutkimusta kohtaan onkin kuluneen kevään aikana osoitettu merkittävää kiinnostusta myös naapurimaistamme.

Toivotan kaikille jäsenillemme hyviä kevätlukukauden viimeisiä työviikkoja ja paljon voimia arvokkaaseen työhömme!

Antti Ikonen
pj Suomen Rehtori
@AnttiIkonen

 

Lekolar on Suomen johtava koulukalusteiden toimittaja

Koulumaailma ja oppimisen monimuotoisuus kehittyvät isoin harppauksin. Pedagogisista lähtökohdista suunnitellut ja helposti eri tarpeisiin muuntautuvat oppimisen tilat ovat kasvussa suomalaisissa kouluissa. Tiloilta ja kalusteilta vaaditaan yhä enemmän – oppilaiden ja henkilökunnan viihtyvyyteen, toiminnallisuuksiin ja muunneltavuuteen panostetaan nyt enemmän kuin koskaan.

Erilaiset työtavat ja oppimistilanteet, digitalisaatio ja vastuullinen koulukalustaminen ovat kasvattaneet merkitystään. Lekolar on ollut vahvasti mukana tässä kehityksessä ja kasvanut viidessä vuodessa Suomen johtavaksi koulukalusteiden toimittajaksi. Lue lisää

 

Free handbook for teachers and students about plagiarism!

Why should a student or a teacher be concerned about plagiarism? We at Ouriginal, an automatic plagiarism detection system, have created a very handy guide with tips and tricks that can help both teachers and students, avoid unintentional plagiarism. To download a copy of the guide, please click here.

Ouriginal was created when Urkund and Plagscan joined forces. It provides an easy-to-use text-matching tool that helps teachers detect and prevent plagiarism automatically. The system can be easily integrated with Microsoft Teams, Google Classroom, Itslearning and many more digital platforms to fit the digital learning environment of your school.

We would love to show you a demonstration of how we can support you and your school! Contact us here or at Linnea.rydberg@ouriginal.com.

Kodin ja Koulun Päivän liikennevalomalli – Yhteistyötä turvallisesti

Yhteisölliset tapaamiset ovat pandemian vuoksi jääneet vähiin tai niitä ei ole ollut lainkaan. Kodin ja koulun väliselle yhteistyölle on kuitenkin huutava tarve. Tämä viesti on kantautunut meille rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta. Nyt on aika varmistaa, että aiempien vuosien hyvä työ ei valu hukkaan. Kodin ja koulun yhteisöllisillä tapahtumilla on tutkitusti positiivista vaikutusta koko kouluyhteisön hyvinvointiin.

Olemme luoneet liikennevalomallin, jonka avulla koulut voivat järjestää onnistuneen Kodin ja Koulun Päivän riippumatta siitä, minkälainen epidemiatilanne alueella vallitsee. Valtakunnallista päivää vietetään vuosittain syyskuun viimeisenä perjantaina. Koulut voivat kuitenkin sijoittaa tapahtuman mihin tahansa, omaan vuosiohjelmaansa parhaiten sopivaan ajankohtaan.

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan www.kodinjakoulunpaiva.fi.

Kiitä henkilökuntaa kotimaisella lahjakortilla

Kesälahja on hieno tapa muistaa henkilöstöä ja kiittää haastavasta lukuvuodesta. Nyt se on helppoa ja samalla voit olla varma, että lahjansaajat ovat tyytyväisiä. Kiitoskaupan Pieni kiitos ja Kotimaa -lahjakortit sisältävät vain kotimaisia lahjavaihtoehtoja, valikoimassa mm. suosittuja digitaalisia palveluita, ruokaherkkuja ja upeita tavaralahjoja. Hyödynnä tarjous kampanjakoodilla kevät21 (koskee yli 20 kortin tilauksia). Lahjakortit voit valita sähköisenä tai painettuna ja ne voidaan personoida haluamallanne kuvalla, logolla ja tekstillä. Autamme mielellämme, laita vain viestiä kari.honni@kiitoskauppa.fi tai soita 0400 816 664.

Johtoryhmät kuntoon – valmennus