Admin

Hyvät uudet ylioppilaat ja juhlaväki. Nämä ovat mieleenpainuvia hetkiä nuoren ihmisen elämässä. Valkolakki hohtaa puhtauttaan, eikä lyyran kiilto ole himmentynyt. Vielä tulevat opiskelijavaput eivät ole tuoneet ajan patinaa kuohuviiniroiskeineen tai lakki vaihtunut tupsuversioon. Oma ylioppilaslakkini oli jälleen vappuna käytössä ja kannan sitä edelleen ylpeydellä. Lyyra vaihtui yliopistoaikana aineyhdistyksen tunnukseen, hopeiseen sigma-killan merkkiin. Lakki on lässähtänyt … Lue lisää

Useat uudistukset koulussa liittyvät teknologiaan. Tietokoneen käyttö, sosiaalinen media sekä digimaailma eivät varauksetta ilahduta kaikkia.   Moni haikailee aikaa ennen Internetiä. Eräs toimittaja päätti ryhtyä digipaastoon, mennä karkuun internettiä pois Facebook-koukusta, klikkauskierteestä ja älypuhelimen ainaisesta läsnäolosta. Alun innostuksen jälkeen hän huomasi, että itsestään selvät asiat muuttuivat vaikeiksi. Tietoa ei löytynytkään noin vaan tarvittaessa, Facebook-ystäviäkään ei … Lue lisää

Tämän päivän puheeni koskee biorytmiä, pakkotahtisuutta, temperamenttia ja tietysti hyvää suomalaista koulutusta – aihetta, josta on aina pakko puhua. Artikkelissaan Aikatauluyhteiskunta (kokoomateoksesta Kirjoituksia Kulttuuriantropologiasta SKS 1996)  Matti Sarmela toteaa, että teollinen ja kaupunkimainen yhteiskunta toimii aikataulujen, ohjelmien ja täsmällisen ajankäytön varassa. Hän kysyykin: Istuuko biorytmisi pakkotahtiin?  Aikataulutus on nykykulttuurin tärkeimpiä pelisääntöjä,   aikataulujen noudattamatta jättäminen johtaisi … Lue lisää

”Oma kieli, oma mieli” on tämän vuoden teema, jolla halutaan ilmaista oman kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkitystä nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Teema liittyy Mikael Agricolaan, jonka kuolemasta tuli 9.4.2007 kuluneeksi 450 vuotta. Agricolan persoonassa on ripaus salaperäisyyttä. Hänen syntymävuottaan ei tarkalleen tiedetä, mutta ei varmuudella myöskään hänen kotipaikkaansa eikä äidinkieltään. Hän on historiallinen … Lue lisää

Suomalaisia on aina pidetty vähäpuheisina. Vähäpuheisuutta on selitetty luterilaisuudella ja sillä, että me olemme eläneet yhtenä kansana eristyksissä muista. Jaetut elämänkokemukset ja samanlaiset olosuhteet tuottavat yhteistä ymmärrystä. Mihin siinä enää sanoja tarvitaan? Sanalaskuissakin sanotaan: Puhumatta paras / Hiljaa hyvää tulee./ Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. Savolaiset ja karjalaiset eivät kuitenkaan tunnista itseään vähäpuheisiksi. Suomalaisten vähäpuheisuus onkin … Lue lisää

Runoilija, kansanedustaja Tommy Tabermannin mukaan Suomi on täynnä kaappi-iloisia ihmisiä, joiden pitäisi tulla esiin ja näyttää onnensa kaikille. Tänään, kun katson teitä, ei Tabermannin väite tunnu oikealta. Ei taida pitää paikkaansa muutenkaan, sillä Leicesterin yliopiston psykologien tekemässä onnellisuusanalyysissä, joka perustuu yli sataan tehtyyn tutkimukseen ja 80 000 osallistujaan,  Tanska sijoittui listan ykköseksi, Suomi oli kuudes. … Lue lisää

Monissa gallupeissa ihmisiltä on kysytty, mikä on ihmisen paras ikä. Netistä löysin seuraavia kommentteja. Nainen, 32v.  ”Minusta paras ikä on aina nyt. Jos asian jotenkin muuten kokee, ihminen ei elä täyttä elämää. ”Paras ikä on se mitä juuri elät, on jo muistoja riittävästi, mutta silti piisaa haaveita.” ( mies 44v.). Erään nuoren miehen mielestä paras … Lue lisää

Mitä yhteistä on Paavo Nurmella ja suomalaisella koululaitoksella? Suomalaiset opettajat ja oppilaat ovat juosseet Suomen maailmankartalle siinä missä aikoinaan Paavo Nurmi. Suomalaiselle koululaitokselle voitaisiin myöntää myös matkailun edistämispalkinto, sillä tuhannet pyhiinvaeltajat ovat käyneet meillä etsimässä hyvän koulutuksen salaisuutta. On helppoa yhtyä saksalaisten lehtien otsikoihin: Kaikki tiet vievät Suomeen, Koe Suomi – ymmärrä Pisatutkimus, Esikuvana Suomi, … Lue lisää