Hyvät ylioppilaat, arvoisat kuulijat. Olemme saaneet maahamme jälleen noin 31 000 uutta valkolakkia. Saavutus on hieno ja ainutkertainen kokemus näille nuorille. Kukaan ei saa ylioppilaslakkia kahta kertaa, vaan se on yhtä ainutkertainen kuin syntymä tai kuolema ihmisen elämässä. Sama henkilö voi suorittaa jopa useita tohtorintutkintoja eri tieteenaloilta, mutta ylioppilaaksi valmistuu vain kerran. Tässäkin … Lue lisää
Hyvät ylioppilaat. Olette lakkinne ansainneet ja pitkään tavoiteltu haave on nyt toteutunut 32 000 muun uuden ylioppilaan kanssa. Olette nyt osa isänmaan toivoja, joiden harteilla lepää tulevaisuudessa vastuu bruttokansantuotteen kasvusta ja kilpailukyvystä. Kun maailma muuttuu, se muuttuu osittain teidän ansiostanne tai teistä riippumatta. Kummassakin tapauksessa joudutte kuitenkin elämään maailmassa, joka on erilainen kuin tänään. Ylioppilastutkinnon … Lue lisää
Hyvät ylioppilaat ja juhlaväki. On suuri ilo ja kunnia olla jakamassa ylioppilastutkintotodistuksia jälleen uudelle ikäluokalle. Olette jatkumoa maassamme yli 160 vuotta jatkuneessa perinteessä, jossa tietojanne on arvioitu ja ne on todettu riittäviksi ylioppilastutkinnon läpäisyyn. Tänä päivänä kanssanne samanlaisessa tilanteessa on noin 27 000 uutta ylioppilasta. Reputtamisen takia lakki jää tänä keväänä saamatta 1700 nuorelta. Kyselin alkuviikosta … Lue lisää
Arvoisat ylioppilaat, vanhemmat ja muu juhlaväki. Usein ihmisen arvoa mitataan saavutuksilla. Jo pieni lapsi saa kiitosta, jos hän osaa suorittaa annetut tehtävät hyvin ja voi tuoda kotiin näytettäväksi hyviä arvosanoja sisältävän todistuksen. Vastalakitetut ylioppilaat ovat suorittaneet lukion oppimäärän, vähintään 75 kurssia, ja ylioppilastutkinnon. Heidät on arvioitu, ja tulokset voi lukea todistuksista. On kuitenkin tärkeää, … Lue lisää
Hyvät uudet ylioppilaat ja juhlaväki. Nämä ovat mieleenpainuvia hetkiä nuoren ihmisen elämässä. Valkolakki hohtaa puhtauttaan, eikä lyyran kiilto ole himmentynyt. Vielä tulevat opiskelijavaput eivät ole tuoneet ajan patinaa kuohuviiniroiskeineen tai lakki vaihtunut tupsuversioon. Oma ylioppilaslakkini oli jälleen vappuna käytössä ja kannan sitä edelleen ylpeydellä. Lyyra vaihtui yliopistoaikana aineyhdistyksen tunnukseen, hopeiseen sigma-killan merkkiin. Lakki on lässähtänyt … Lue lisää
Useat uudistukset koulussa liittyvät teknologiaan. Tietokoneen käyttö, sosiaalinen media sekä digimaailma eivät varauksetta ilahduta kaikkia. Moni haikailee aikaa ennen Internetiä. Eräs toimittaja päätti ryhtyä digipaastoon, mennä karkuun internettiä pois Facebook-koukusta, klikkauskierteestä ja älypuhelimen ainaisesta läsnäolosta. Alun innostuksen jälkeen hän huomasi, että itsestään selvät asiat muuttuivat vaikeiksi. Tietoa ei löytynytkään noin vaan tarvittaessa, Facebook-ystäviäkään ei … Lue lisää
Tämän päivän puheeni koskee biorytmiä, pakkotahtisuutta, temperamenttia ja tietysti hyvää suomalaista koulutusta – aihetta, josta on aina pakko puhua. Artikkelissaan Aikatauluyhteiskunta (kokoomateoksesta Kirjoituksia Kulttuuriantropologiasta SKS 1996) Matti Sarmela toteaa, että teollinen ja kaupunkimainen yhteiskunta toimii aikataulujen, ohjelmien ja täsmällisen ajankäytön varassa. Hän kysyykin: Istuuko biorytmisi pakkotahtiin? Aikataulutus on nykykulttuurin tärkeimpiä pelisääntöjä, aikataulujen noudattamatta jättäminen johtaisi … Lue lisää
”Oma kieli, oma mieli” on tämän vuoden teema, jolla halutaan ilmaista oman kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkitystä nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Teema liittyy Mikael Agricolaan, jonka kuolemasta tuli 9.4.2007 kuluneeksi 450 vuotta. Agricolan persoonassa on ripaus salaperäisyyttä. Hänen syntymävuottaan ei tarkalleen tiedetä, mutta ei varmuudella myöskään hänen kotipaikkaansa eikä äidinkieltään. Hän on historiallinen … Lue lisää
Suomalaisia on aina pidetty vähäpuheisina. Vähäpuheisuutta on selitetty luterilaisuudella ja sillä, että me olemme eläneet yhtenä kansana eristyksissä muista. Jaetut elämänkokemukset ja samanlaiset olosuhteet tuottavat yhteistä ymmärrystä. Mihin siinä enää sanoja tarvitaan? Sanalaskuissakin sanotaan: Puhumatta paras / Hiljaa hyvää tulee./ Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. Savolaiset ja karjalaiset eivät kuitenkaan tunnista itseään vähäpuheisiksi. Suomalaisten vähäpuheisuus onkin … Lue lisää
Runoilija, kansanedustaja Tommy Tabermannin mukaan Suomi on täynnä kaappi-iloisia ihmisiä, joiden pitäisi tulla esiin ja näyttää onnensa kaikille. Tänään, kun katson teitä, ei Tabermannin väite tunnu oikealta. Ei taida pitää paikkaansa muutenkaan, sillä Leicesterin yliopiston psykologien tekemässä onnellisuusanalyysissä, joka perustuu yli sataan tehtyyn tutkimukseen ja 80 000 osallistujaan, Tanska sijoittui listan ykköseksi, Suomi oli kuudes. … Lue lisää