Opetus- ja kulttuuriministeriölle
Viite: Lausuntopyyntö OKM/4/040/2015
Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa erityisen koulutustehtävän asemaa lukiokoulutuksessa koskevasta selvityksestä 2015:9 (päivätty 10.4.2015).
Selvitys erityisen koulutustehtävän asemasta lukiokoulutuksessa on kokonaisuudessaan hyvä ja kattava. Selvityksessä on käsitelty ansiokkaasti erilaisia erityisen koulutustehtävän luvan saaneita lukiokoulutuksenjärjestäjiä ja asianosaisia on kuultu laajasti.
Selvityshenkilöiden tekemät ehdotukset ovat kannatettavia. Selvityksessä todetaan, että erityisen koulutustehtävän saavien lukioiden tehtävänkuvat tulee täsmentää, rahoitusperusteet yhtenäistää ja valintaperusteet selkiyttää siten, että luvan hakijoiden vertailu tapahtuu yhtenäisten kriteerien pohjalta. Uudistus on toivottava ja lisää tasa-arvoisuutta.
Ongelmalliseksi erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden yhdenmukaistamisen tekee olemassa olevien lukioiden kirjo (kuten taidelukiot, urheilulukiot, kielilukiot ja kansainväliset lukiot, IB-lukiot, tiedelukiot, Steiner-lukiot ja muut erityistehtävän saaneet lukiot ja oppilaitosten taustalla olevat monenlaiset järjestämisluvat ja koulutuksenjärjestäjät (esimerkiksi kunta, säätiö). Lähtökohdistaan riippuen lukiot näkevät mahdollisen tulevan innovaatio- ja kehittämiskeskuksen roolin eri tavoin.
Selvityksessä esitetään siirtymistä suoriteperusteiseen rahoitukseen, jossa suoritteina käytetään ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärää. Suoritteille määritellään tavoitetaso tietyin perustein ja niistä kerätään tiedot vuosittain ja rahoitus tarkistetaan kolmen vuoden välein.
Suoritusperusteisen rahoituksen kriteeristö ei ole aivan yksiselitteinen, vaikka varmasti ainakin osittain tarpeellinen. Se ei kerro koko totuutta erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden toiminnasta ja vaikuttavuudesta, mikäli niiden järjestämislupaan ja toimintaan kuuluu muutakin kuin ylioppilaskirjoituksista ja lukion oppimäärästä suoriutuminen. Esimerkiksi kansainvälisillä lukioilla on tärkeä tehtävä myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kotouttamisessa, vaikka sitä ei järjestämisluvassa saata olla mainittukaan. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla ei välttämättä ainakaan maakunnissa ole juurikaan vaihtoehtoja suorittaa opintoja omalla äidinkielellään tai muulla vieraalla kielellä.
Jos oppilaitoksen toiminta perustuu rahoituksen ja järjestämisluvan osalta edes osittain määräaikaisiin päätöksiin, se ei saata olla suotuisaa oppilaitoksen pitkäjänteisen, pedagogisen kehittämisen näkökulmasta. Suomen Rehtorit ry kantaa huolta siitä, että määräaikaisin perustein toimivaan oppilaitokseen voi olla vaikeaa rekrytoida osaavaa, ansioitunutta henkilökuntaa, jota tarvittaisiin luvan/rahoituksen uusimiseen.
Koulutuksenjärjestäjien resurssit laatia erilaisia raportteja, selvityksiä ja hakemuksia järjestämisluvan ja rahoituksen saamiseksi on työlästä, ja tuo aika on pois oppilaitoksen perustehtävästä. Esitämme, että järjestelmä olisi pysyvämpi, vakaampi ja tarkasteluaika pitempi.
Lisäksi haluamme nostaa esille muutaman kohdan. Sivulla 27 (Taulukko 8: Erityisen tehtävän lisärahoituksen laskentataulukko 2013 ja suoritteet 2014) erityistehtävärahoitus on kohdennettu koko koulutuksen järjestäjän lukio-opiskelijoiden lukumäärään. Esim. Imatran kohdalla todetaan, että yksikköhinnan korotusprosentti erityistehtäväpäätöksessä on 5,2 %. Todellinen korotusprosentti lienee korkeampi noin 50 – 60 %, kun korotus kohdennetaan niihin lukiolaisiin, joiden perusteella korotettua rahoitusta saadaan. Sama koskee tietysti kaikkia taulukossa mainittuja koulutuksenjärjestäjiä. Toisaalta sivuilla 33 – 34 luvussa 3 Ehdotukset perusteluineen esitettäviä ehdotuksia Suomen Rehtorit ry pitää hyvinä.
Suomen Rehtorit ry seuraa kiinnostuneena erityisen koulutustehtävän asemaa lukiokoulutuksessa.
Helsingissä 19.5.2015
Riikka Lindroos
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf