Seinäjoen Yhteiskoulun rehtori Jari Noponen kertoo yllättyneensä, kun ”tällainen tavallinen arjen puurtaja” nimetään vuoden rehtoriksi. Häntä kuunnellessa käy pian selväksi, että kovin tavallisesta tapauksesta ei ole kyse. Noponen on onnistunut ottamaan 24 vuoden aikana käyttöön useita omintakeisia ja toimivia toimintatapoja lähes 600 koululaisen ja 60 aikuisen työyhteisössään.
yhteisöllisyyttä ja kunnioittavan kohtaamisen kulttuuria.
Suomen Rehtorit ry:n valitsema vuoden rehtori 2024 Jari Noponen siteeraa mottonaan ajatusta, jonka hän omaksui opinnoissaan kasvatustieteen tohtori Vilho Hirveltä: ”Jos oppilaan emootio koulua kohtaan on positiivinen, oppimista ei voi estää.”
Rehtorivalintansa jälkeen Noponen on muokannut lausetta muotoon: ”Jos opettajan emootio koulua kohtaan on positiivinen, hyvää opettamista ei voi estää.” Selvästi näin hyvin on käynyt Seinäjoen Yhteiskoulussa.
– Olemme pyrkineet luomaan kouluumme rakenteet ja toimintamallit, joiden mukaan on selkeää toimia. Yhdessä tekeminen, toistemme tunteminen ja välittävä kulttuuri luo perustan kaikkien hyvinvoinnille ja jaksamiselle, Noponen määrittelee.
Tämän työn tuloksena on syntynyt työyhteisö, joka on Noposen mukaan aivan huippua. Koko henkilöstö tekee suurella sydämellä työtä nuorten hyväksi.
– Parhaana saavutuksenani pidän sitä, etten ole onnistunut sammuttamaan henkilöstön innostusta työhönsä, Noponen toteaa.
Rehtoriksi ruuhkavuosina isän jalanjäljissä
Jari Noponen syntyi 61 vuotta sitten Mikkelissä. Hän opiskeli Jyväskylässä liikunnanopettajaksi ja sai heti opintojen jälkeen viran nykyisestä opinahjostaan Seinäjoelta. Muuttoa Pohjanmaalle puolsi työpaikan lisäksi seinäjokelaissyntyinen erityisluokanopettaja-vaimo Leena. Savolaisen oli helppo sulautua Seinäjoelle.
Noponen suoritti kouluhallinnon arvosanat heti 1990-luvun alussa. Hän piti mahdollisena, että saattaisi joskus seurata isäänsä, joka oli Mikkelin Lyseon liikunnanopettaja-rehtori.
Näin kävi jo vuonna 2000.
– Opettajat alkoivat kysellä, olisinko kiinnostunut jatkamaan rehtorina tutussa koulussa. Emmin aluksi, mutta sitten ajattelin, että onhan tämä ainutlaatuinen tilaisuus.
Noponen valittiin rehtoriksi 37-vuotiaana. Hän myöntää omistautuneensa työlleen aluksi liikaakin. Väsyminen oli lähellä, kun uuden toimenkuvan opettelun lisäksi piti heti hoitaa myös koulun iso remontti.
– Kun vielä kaikki kolme lasta olivat tuolloin pieniä, en voi kuin olla ikuisesti kiitollinen vaimoni tuesta. Noponen arvelee kokemuksen auttaneen häntä kuuntelemaan, kun opettajilla on ollut haasteita jaksamisessa.
Päivääkään en vaihtaisi pois, öitä kylläkin
Tiukan alun jälkeen Noponen oppi armolliseksi myös itselleen. Tosin hän toteaa yhä:
– Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta aika monta yötä kylläkin…
Arjen haasteet ja keskeneräiset työt ovat välillä valvottaneet. Mutta myös uusia toimintamalleja on syntynyt.
Noponen näkee yläkoulun valoisana paikkana. Nuoret ovat fiksuja, kun vain koti ja koulu näyttävät välittämisensä.
Keskeistä on ollut kunnioittavan kohtaamisen kulttuuri ja yhteisöllisyyden hakeminen. Yhteisöllisyys pätee myös opettajien kesken sekä väleissä kotien ja yhteiskunnan kanssa.
– Koulussamme ei ole enää opettajien huonetta, vaan Olohuone, joka on koko henkilökunnan yhteinen tauko- ja kokoontumistila. Siellä kohtaavat koulun kaikki aikuiset.
Uusia luovia toimintamalleja käyttöön
Noponen kehitteli jo vuonna 2002 aikuisten koulupäivän yhdessä vanhempaintoimikunnan ja henkilöstön kanssa. Siitä tuli menestys ja mediahitti, ja se on käytössä aina vain.
Myös ”varaventtiili” ja ”välituntiparkki” otettiin käyttöön heti ensimmäisinä rehtorivuosina. Niillä luotiin oppilaiden järjestyssääntörikkomuksiin porrastetun puuttumisen malli, millä on saatu vähennettyä tehokkaasti häiriökäyttäytymistä.
Puolitoista vuotta sitten otettiin käyttöön pidempien oppituntien järjestelmä. Opettajien toiveiden ja muualta haettujen kokemusten perusteella luotiin rakennemalli, jossa suurin osa oppitunneista kestää 70 minuuttia ja osa 90 minuuttia.
– Palaute on ollut positiivista. Koulupäivän kerrotaan rauhoittuneen ja työrauhan parantuneen, kun oppiaineet eivät vaihdu niin tiheästi. Myös istumisen katkaisusta 40 minuutin välein on tullut luonteva osa arkea.
Nyt Noponen on hyväksynyt ajatuksen, että työuran loppusuora on väistämättä edessä. Hän on alkanut miettiä, miten voisi auttaa varsinkin aloittelevia rehtoreita.
– Aika paljon ovat kantapäät olleet kipeinä. Niin paljon on tullut opittua niiden kautta. Tätä kokemusta voisin jakaa, Noponen miettii.
perustelemalla ja yhdessä tekemällä.
Vuoden Rehtori -kunniamaininta jaetaan vuosittain Pro Rexi -tapahtuman yhteydessä. Valinnan tekee Suomen Rehtorit ry:n (SURE) alueyhdistysten ehdotusten pohjalta SURE:n hallituksen asettama valintaryhmä, johon kuuluu SURE:n hallituksen jäsenten lisäksi tärkeimpien sidosryhmien ja yhteistyökumppanien edustajia.
Lisätiedot: Jari Noponen, p. 040 774 8377, jari.noponen@edu.seinajoki.fi