Lausunto lukiokoulutuksen tilanteesta ja rahoituksen riittävyydestä

Eduskunta

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto (SitJ)

Asiantuntijoiden kuulemistilaisuus 8.10.2014

Asia: HE 131/2014 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015

Aihe: Lukiokoulutuksen tilanne ja rahoituksen riittävyys

Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi lukiokoulutuksen tilanteesta ja rahoituksen riittävyydestä hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2015 käsittelyn yhteydessä.

Tavoitteena maailman osaavin kansa vuonna 2020

Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 todetaan, että ”osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan”. Edelleen talousarvioesityksessä todetaan, että ”korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta”. Hallituksen esityksessä edellytetään tasapuolisten mahdollisuuksien toteutumista laadukkaaseen koulutukseen koko maassa. Tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 % on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon.

 

Monenlaista suunnittelua ja päämäärää

Vuonna 2011 perusopetuksen päättäneistä välittömästi on sijoittunut lukiokoulutukseen 49,6 %, vuonna 2012 50 %, arvio vuodelle 2013 on 52 % sekä arviot vuosille 2014 ja 2015 samoin ovat 52 %. Ikäluokasta lukiokoulutukseen menevien prosentuaalisen osuuden arvioidaan siis kasvavan. Nuorten lukiokoulutuksessa on ollut vuonna 2012 (toteutuma) 100 410 opiskelijaa, tavoitteena vuodelle 2015 on 102 000 opiskelijaa.

Paraikaa ovat meneillään valmistelut lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliseksi uudistamiseksi ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi siten, että rahoitus perustuisi ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Edelleen myös valmistellaan rajattavaksi lukion opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeksi vuodeksi. Tavoitteeksi on asetettu lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston asetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen siten, että ne voitaisiin ottaa käyttöön 1.8.2016.

Ylioppilastutkinnon osalta valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain, ensimmäiset kokeet kolmessa aineessa ollaan suorittamassa syksyn 2016 kirjoituksissa. Myös itse tutkintoa ja sen eri kokeita ollaan kehittämässä tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita sekä mahdollisesti laajemmin hyödynnettäisiin tulevaisuudessa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Oppimisympäristöt muuttuvat ja monipuolistuvat, digitaalisten oppimateriaalien käyttöön siirrytään laajalti. Parhaillaan ollaan kehittämässä kansallista koulutuspilvipalvelua, jonka avulla olisi opetusmateriaalia helposti saatavilla koulujen ja opettajien käyttöön.

Kylmiä ja karuja euromääriä talousarvioesityksessä vuodelle 2015

Edellä esitetyt monet uudistukset ja hankkeet sekä lukiokoulutuksen opiskelijamäärän prosentuaalinen kasvu vuodesta 2011 lähtien edellyttävät riittävää taloudellista resursointia. Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yleissivistävän koulutuksen osalle osoittavat huomattavaa vähenemistä vuodesta 2014 vuodelle 2015. Vuodelle 2014 valtionosuusmääräraha oli noin 844 miljoonaa euroa, nyt esitetään noin 741 miljoonaa euroa.

Lukion keskimääräisen opiskelijakohtaisen yksikköhinnan kehitys vuodesta 2013 vuodelle 2015 tehtyyn talousarvioesitykseen on huomattava: kahden vuoden aikana on tullut paljon leikkausta jo valmiiksi niukkaan rahoitukseen (vuonna 2013 6704,4€, vuonna 2014 6425,98€ ja esitys vuodelle 2015 6004,52€). Lukiokoulutuksen rahoitus on ollut alhainen jo ennen leikkauksia. Koulutus lukiossa on erittäin edullista, tehokasta ja laadukasta. Lukioilta ollaan viemässä mahdollisuudet toteuttaa hyvää ja tasokasta opetusta.

Aikuislukioiden toimintaan yksikköhinnan pudotus tulee vaikuttamaan mm. siten, ettei tarpeeksi ryhmiä voida perustaa vastaamaan kysyntää esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen koulutukseen, aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomien koulutukseen, muille syrjäytymisvaarassa oleville eikä opintonsa keskeyttämään joutuneille.

Valtion talousarviossa vuodelle 2015 asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan esitetyllä rahoituksella. Lukion kiinnostavuuden ja vetovoiman lisäämisestä ja lukiokoulutuksen kehittämisestä on keskusteltu ja tehty esityksiä mm. opetus- ja kulttuuriministeriön eri työryhmissä. Nyt talousarviossa esitetyt selvästi lukiokoulutuksen rahoitusta leikkaavat määrärahat eivät edistä lukiokoulutuksen ajanmukaistamista, kiinnostavuuden lisäämistä ja laadun edelleen parantamista. Tavoite uudistaa lukiokoulutusta tuntijaon ja opetussuunnitelmien avulla ei onnistu ilman selkeää taloudellista resursointia lukiokoulutukseen.

Lukiokoulutuksessa ei pystytä säästämään oppikirjoissa eikä materiaaleissa, sillä lukio-opiskelija hankkii itse käyttämänsä oppikirjat. Lukiokoulutuksessa merkittävin menoerä on opetushenkilöstön palkkausmenot. Tosiasiallisesti leikkaukset tulevat siten vaikuttamaan yksittäisissä lukioissa opetuksen vähenemiseen ja sitä kautta opetusryhmien koon kasvamiseen, kielitarjonnan supistamiseen, valinnaisuuden vähentämiseen ja jatko-opintoihin tarpeellisten tietojen sekä taitojen heikkenemiseen. Koulutuksen laatu vaarantuu.

Ratkaiseeko asuinpaikka?

Monet kunnat eri puolilla maata ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Lukiokoulutuksen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset osaltaan ovat vaikeuttamassa lisää tällaisten kuntien taloutta. Lukiokoulutuksen valtionosuudet eivät välttämättä mene kaikissa kunnissa lukiokoulutukseen kokonaan ja lukioiden saama rahoitus tällöin jää alhaisemmaksi. Eriarvoisuus opiskelijoiden kesken kasvaa. Ohjauksellinen ja ohjaava osuus lukion aineopinnoissa tulee pienenemään, kun lukioiden käyttöönsä saama resurssi vähenee.

Valtion budjettiesityksessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen ja digitaalisiin koulutuspalveluihin tarkoitettu rahoitus on pysynyt samana kuin 2014. Rahoitusta tulisi kasvattaa, jotta saataisiin digitaalisia työ- ja opiskeluvälineitä koulujen käyttöön. Kuntia ja lukioita ei edellytetä hankkimaan tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tarvittavien välineiden hankintaan; lukioilla pitäisi olla mahdollisuus hankkia riittävästi lainattavia koneita opiskelijoiden käyttöön. Koulutuksen esteenä ei lukiossakaan saa olla vähävaraisuus.

Koulukiinteistöjen kunto on huono tai erittäin huono monissa koulurakennuksissa. Kosteus-, home- ja sisäilmaongelmat rasittavat ja altistavat suurta joukkoa opiskelijoita sekä tällaisissa kiinteistöissä työskentelevää henkilöstöä.

Yhteenvetona

Tavoitteena on maailman osaavin kansa vuonna 2020. Koko koulutuksen kentästä varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin tulee huolehtia ja rahoitusta tulee suunnata kaikille koulutussektorin aloille.

Lukiokoulutus on jo nyt hyvin edullista eikä siitä pystytä irrottamaan ns. löysää rahaa. Niukkenevat resurssit tulevat vaikuttamaan opetuksen määrän vähenemiseen lukioissa, valinnaisuuden vähenemiseen, kielitarjonnan supistamiseen, yhä suurempiin opetusryhmiin siirtymiseen ja jatko-opintoihin tarpeellisten tietojen sekä taitojen heikkenemiseen.

Tasa-arvoisen lukiokoulutuksen saaminen vaarantuu maan eri osissa. Lukioikäisellä tulee olla mahdollisuus opiskella kotoa käsin lähellä olevassa lukiossa. Monet lukiot toimivat samassa kiinteistössä perusopetuksen ylimpien luokkien kanssa ja yhteistyö takaa koulutetun, pätevän ja osaavan aineopettajuuden. Monien aikuislukioiden toiminta on vaarassa lukiorahoituksen leikkausten myötä.

Lukiokoulutuksessa on meneillään monia uudistuksia. Näiden uudistusten aikatauluja tulee tarkistaa ja näiden uudistusten tavoitteet on yhteen sovitettava. Nyt on aika huolehtia korkeatasoisen lukiokoulutuksen säilyttämisestä ja jatkumisesta tulevaisuudessakin. Tämä edellyttää lukiokoulutukseen suunnattujen määrärahojen uudelleen tarkastelua. Koulutuksen määrärahoja ei pidä katsoa vain ikävinä menoerinä talousarviossa, vaan niitä tulee tarkastella tulevaisuuden investointeina inhimilliseen pääomaan.

Helsingissä 7.10.2014

Riikka Lindroos
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf