Eduskunta
Sivistysvaliokunta
Asiantuntijoiden kuulemistilaisuus 20.2.2015
Asia 1: HE 306/2014 vp
Asia 2: HE 310/2014 vp
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät sivistysvaliokunnan jäsenet
Suomen Rehtorit ry kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta osallistua kuulemistilaisuuteen, joka koskee merkittävällä tavalla suomalaista toisen asteen koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta.
Lausuntomme käsittelee pääosin lukiokoulutuksen järjestäjäverkon uudistamista ja rahoitusta. Hallitus toteaa järjestämisverkkoa koskevan lainsäädännön perusteluissa seuraavasti:
”Toisen asteen koulutuksen keskeinen kansallinen tavoite on tarjota opiskelijoille mahdollisuudet joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin ja edistää kansalaisten tasa-arvoa laadukkaiden koulutuspalveluiden saannissa”.
Suomen Rehtorit ry kiittää hallitusta siitä, että se on nostanut lain yleisperusteluissa esille koulutuksen järjestäjän vahvan osaamisen, osaavan ja pätevän henkilöstön ja toimivan ja pedagogisesti ajanmukaisen fyysisen toimintaympäristön. Kaikki nämä tekijät ovat tärkeitä suuntaviittoja tulevaisuuden lukiokoulutukselle.
Sen sijaan perusteluista ei käy ilmi se, miksi järjestämisverkkoa tulisi uusia juuri tällä tavoin ja mitkä perustelut ovat riittäviä järjestämisluvan saamiseksi. Tälläkin hetkellä Suomessa tuotetaan lukion opetuspalveluita jatkuvasti pienenevin resurssein, vaikka itse koulutuksen järjestäjätaho saattaa näyttäytyä vakaavaraisena, ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja pedagogisesti uudistuvana. Lukiokoulutuksen todellinen kehittäminen ei ole järjestämislupakysymys, vaan rahoitus-, tuntijako- ja opetussuunnitelmakysymys. Noiden kolmen tekijän varaan voidaan rakentaa toimiva suomalainen lukiokoulutus, ja järjestämisverkkoon ei tarvitse erikseen kajota, vaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi edelleen oman toimivaltansa puitteissa ne tarvittaessa myöntää.
Tarkoituksena on siis aikaansaada entistä tiiviimpi järjestämisverkko ja parantaa toisen asteen koulutuksen toimintaedellytyksiä sekä taata alueellinen saavutettavuus. Yleisenä periaatteena on järjestäjäverkon rakentuminen vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta ja väestöpohjaa.
Määrittelemättä tarkemmin uusia järjestämistahoja, kuntayhtymiä tai muita koalitiota, hallituksen esityksessä on Suomen Rehtorit ry:n mielestä selkeä ristiriita. Järjestämisverkon muutoksilla on esimerkiksi Jyväskylän seudulla ja Keski-Suomessa lakkautettu 4 lähilukiota kuluneiden 5 vuoden aikana. Samanaikaisesti hallitus perustelee järjestämisverkon muutostarpeita hyvän ja korkeatasoisen lähilukiotoiminnan varmistamisella. Todellisuus kuitenkin kertoo, että koulutuspoliittisen päätösvallan etääntyessä varsinaisesta koulun pidosta, myös verkon karsinta, tai kuten tänään on muodikasta sanoa, optimointi, tulee laaja-alaiselle ylläpitäjätaholle entistä helpommaksi.
Suomalaisen koulun vahvuus on ollut sen vahva autonomia ja kyky toimia paikallisesti. Nämä ovat asioita, joita eri puolilta maailmaa tulevat koulutuspolitiikan asiantuntijat kilvan ihastelevat. Nyt meneillään olevalla rakenneuudistuksella, joka ei ole millään tavoin kytköksissä lukion sisältöuudistuksiin, ollaan viemässä paikallinen päätäntävalta kauemmas kuntalaisen, koulun ja opiskelijan ulottuvilta. Suomen Rehtorit pitää kehitystä valitettavana ja laajemminkin suomalaisen koulutuksen laatua heikentävänä.
Kataisen-Stubbin hallituksen tehtävänä oli uudistaa suomalaista lukiokoulutusta. Liioittelematta lukiokentän kokemusta; lukion tuntijaon uudistaminen epäonnistui täysin. Opetussuunnitelmatyö joudutaan tekemään pikavauhtia ja se johtaa päivittämiseen eikä syvälliseen osaamisen pohdintaan.
Samaan aikaan uudistetaan koulutuksen rahoitusta. Meneillään olevasta lukiokoulutuksen kehittämisvaiheesta tulee väistämättä tunne, että lukiota muutetaan rakenteiden kautta, koska sisällöllinen uudistus ei onnistunut. Asialle ei ole hyväksi myöskään se kiireen tuntu, joka aivan erityisesti on pesiytynyt lukion uudistamistyöhön.
Suomen Rehtorit ry katsoo, että hallituksen tulisi toisen asteen koulutuksen ratkaisuissaan ottaa lisää harkinta- ja valmisteluaikaa. Koulutuksen sisältöjen ja koulutuksen rahoituksen syvällinen uudelleenarviointi tulee Suomen Rehtorit ry:n mielestä johtamaan siihen, että lukion järjestämisverkko voidaan halutessa pitää tarkoituksenmukaisena, tehokkaana ja tasa-arvoisena. Nyt esille noussut visio kuva järjestäjien Suomesta ei ole Suomen Rehtorit ry:n mielestä kuva osaamisen Suomesta 2020.
Helsingissä 19.2.2015
Riikka Lindroos
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry
Finlands Rektorer rf