Puhe kevään 2015 ylioppilaille Kimmo Laitinen

Hyvät ylioppilaat ja juhlaväki. On suuri ilo ja kunnia olla jakamassa ylioppilastutkintotodistuksia jälleen uudelle ikäluokalle. Olette jatkumoa maassamme yli 160 vuotta jatkuneessa perinteessä, jossa tietojanne on arvioitu ja ne on todettu riittäviksi ylioppilastutkinnon läpäisyyn. Tänä päivänä kanssanne samanlaisessa tilanteessa on noin 27 000 uutta ylioppilasta. Reputtamisen takia lakki jää tänä keväänä saamatta 1700 nuorelta. Kyselin alkuviikosta … Lue lisää

Puhe kevään 2004 ylioppilaille Kimmo Laitinen

Arvoisat ylioppilaat, vanhemmat ja muu juhlaväki. Usein ihmisen arvoa mitataan saavutuksilla. Jo pieni lapsi saa kiitosta, jos hän osaa suorittaa annetut tehtävät hyvin ja voi tuoda kotiin näytettäväksi hyviä arvosanoja sisältävän todistuksen.   Vastalakitetut ylioppilaat ovat suorittaneet lukion oppimäärän, vähintään 75 kurssia, ja ylioppilastutkinnon. Heidät on arvioitu, ja tulokset voi lukea todistuksista. On kuitenkin tärkeää, … Lue lisää

Puhe Kaarinan lukion ylioppilasjuhlissa 2016 Kimmo Laitinen

Hyvät uudet ylioppilaat ja juhlaväki. Nämä ovat mieleenpainuvia hetkiä nuoren ihmisen elämässä. Valkolakki hohtaa puhtauttaan, eikä lyyran kiilto ole himmentynyt. Vielä tulevat opiskelijavaput eivät ole tuoneet ajan patinaa kuohuviiniroiskeineen tai lakki vaihtunut tupsuversioon. Oma ylioppilaslakkini oli jälleen vappuna käytössä ja kannan sitä edelleen ylpeydellä. Lyyra vaihtui yliopistoaikana aineyhdistyksen tunnukseen, hopeiseen sigma-killan merkkiin. Lakki on lässähtänyt … Lue lisää

Puheaihioita, mietelauseita, runoja tai muita juttuja

Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 15.4.1921. Oppivelvollisuuden hyväksyminen oli parlamentaarisen pitkäaikaisen työskentelyn tulos. Kun laki astui voimaan, ei juurikaan ilmennyt yleistä innostusta. Näkyvimpiä seurauksia oli kuntien menojen huomattava kasvu. Kunnat ryhtyivät kuitenkin toteuttamaan oppivelvollisuutta lain päätösten mukaisesti.   Muutama poiminta oppivelvollisuuslaista alkuperäisen tekstin mukaan: –        Suomen kansalaisten lapset ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan, ja astuu oppivelvollisuus voimaan alempana … Lue lisää

Saatesanoja aikuislukion abiturienteille

Hyvät abiturientit Opetushallituksen edesmennyt pääjohtaja Jukka Sarjala vertasi mediapeliä poskitangoon. Yhtä hyvin opettamista voitaisiin verrata poskitangoon: ”On päästävä likelle partneria, mutta samalla vakuutettava tälle kunniallisia aikeita. On tunnettava askelkuviot, mutta osattava ohjailla liikekumppania  tämän liikeratoja kunnioittaen. Pitää olla reaktioherkkyyttä ja taipuisuutta. Ei saa tallata varpaille, ei pidä kompuroida. Ei saa antaa treenatun ilmeen pettää. On … Lue lisää

Aikuislukion ylioppilasjuhlasta K13/Erja Vihervaara (aihe mm. kaunokirjoitus)

Useat uudistukset koulussa liittyvät teknologiaan. Tietokoneen käyttö, sosiaalinen media sekä digimaailma eivät varauksetta ilahduta kaikkia.   Moni haikailee aikaa ennen Internetiä. Eräs toimittaja päätti ryhtyä digipaastoon, mennä karkuun internettiä pois Facebook-koukusta, klikkauskierteestä ja älypuhelimen ainaisesta läsnäolosta. Alun innostuksen jälkeen hän huomasi, että itsestään selvät asiat muuttuivat vaikeiksi. Tietoa ei löytynytkään noin vaan tarvittaessa, Facebook-ystäviäkään ei … Lue lisää

Aikuislukion ylioppilasjuhlapuheesta S06/Erja Vihervaara (aihe mm. biorytmi, temperamentti)

Tämän päivän puheeni koskee biorytmiä, pakkotahtisuutta, temperamenttia ja tietysti hyvää suomalaista koulutusta – aihetta, josta on aina pakko puhua. Artikkelissaan Aikatauluyhteiskunta (kokoomateoksesta Kirjoituksia Kulttuuriantropologiasta SKS 1996)  Matti Sarmela toteaa, että teollinen ja kaupunkimainen yhteiskunta toimii aikataulujen, ohjelmien ja täsmällisen ajankäytön varassa. Hän kysyykin: Istuuko biorytmisi pakkotahtiin?  Aikataulutus on nykykulttuurin tärkeimpiä pelisääntöjä,   aikataulujen noudattamatta jättäminen johtaisi … Lue lisää

Aikuislukion ylioppilasjuhlapuheesta K07/Erja Vihervaara (aihe: Agricola, kielellinen identiteetti)

”Oma kieli, oma mieli” on tämän vuoden teema, jolla halutaan ilmaista oman kielen, kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkitystä nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Teema liittyy Mikael Agricolaan, jonka kuolemasta tuli 9.4.2007 kuluneeksi 450 vuotta. Agricolan persoonassa on ripaus salaperäisyyttä. Hänen syntymävuottaan ei tarkalleen tiedetä, mutta ei varmuudella myöskään hänen kotipaikkaansa eikä äidinkieltään. Hän on historiallinen … Lue lisää

Aikuislukion ylioppilasjuhlan puheesta S07 /Erja Vihervaara (aihe mm. vähäpuheisuus)

Suomalaisia on aina pidetty vähäpuheisina. Vähäpuheisuutta on selitetty luterilaisuudella ja sillä, että me olemme eläneet yhtenä kansana eristyksissä muista. Jaetut elämänkokemukset ja samanlaiset olosuhteet tuottavat yhteistä ymmärrystä. Mihin siinä enää sanoja tarvitaan? Sanalaskuissakin sanotaan: Puhumatta paras / Hiljaa hyvää tulee./ Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. Savolaiset ja karjalaiset eivät kuitenkaan tunnista itseään vähäpuheisiksi. Suomalaisten vähäpuheisuus onkin … Lue lisää

Aikuislukion ylioppilasjuhlapuheesta K08 /Erja Vihervaara (aihe: onnellisuus)

Runoilija, kansanedustaja Tommy Tabermannin mukaan Suomi on täynnä kaappi-iloisia ihmisiä, joiden pitäisi tulla esiin ja näyttää onnensa kaikille. Tänään, kun katson teitä, ei Tabermannin väite tunnu oikealta. Ei taida pitää paikkaansa muutenkaan, sillä Leicesterin yliopiston psykologien tekemässä onnellisuusanalyysissä, joka perustuu yli sataan tehtyyn tutkimukseen ja 80 000 osallistujaan,  Tanska sijoittui listan ykköseksi, Suomi oli kuudes. … Lue lisää