Lausunto hallituksen esityksestä laiksi uudesta virastosta, johon Opetushallitus ja ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistetään 06042016

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Viite: Lausuntopyyntö OKM/35/040/2015, 11.3.2016

Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi uudesta virastosta, johon Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistetään.

Suomen Rehtorit ry (myöh. SURE) pitää perusteltuna uuden viraston perustamista. Julkisen talouden heikentyminen vaatii rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotta voidaan varmistaa palveluiden laatu. SURE edellyttää, että muutoksessa tulee turvata uudelle virastolle kuuluvien ydintehtävien hoitamiseen riittävät resurssit. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo kiinnittänyt huomiota siihen, että Opetushallituksessa on henkilöstöä jouduttu vähentämään siten, että poistumaa on jätetty korvaamatta, vaikka henkilötyön tarve ei ole vähentynyt tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden johdosta (2.5 Nykytilan arviointi, s. 23).

Uuden viraston perustaminen ja siihen liittyvät järjestelyt edellyttävät resurssien varmistamista laajemmin viitaten esityksessä mainittuun vuoden 2017 valtion talousarvioesitykseen (4.1 Taloudelliset vaikutukset, s. 25). Esityksen mukaisesti uuteen virastoon vuoden 2018 alusta emovirastomallia soveltaen siirrettävät Ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskus on jätetty huomiotta lukuun ottamatta julkisen talouden suunnitelmaa. Niiden riippumattomuusvaatimuksesta huolimatta hallinnollinen siirtäminen tulee hoitaa hallitusti. SURE tukee myöhempää ajankohtaa liittää Ylioppilastutkintolautakunta uuteen virastoon vuoden 2018 alusta lukien. Uuteen virastoon liittäminen ei saa vaarantaa ylioppilastutkinnon sähköistämistä.

Päätettyjen säästöjen toteuttamiseksi mainitaan erityisesti päällekkäisten toimintojen purkaminen, sähköisten järjestelmien uudistaminen ja palvelujen yhdistäminen (4.1 Taloudelliset vaikutukset, s. 26). Päällekkäisinä toimintoina tässä yhteydessä mainitaan ainoastaan hallintopalvelut ja viestintä. Toimintoja tehostettaessa puolestaan tavoitellaan, että virasto pystyy tarvittaessa kohdistamaan uudelleen voimavarojaan ja ottamaan vastaan uusia tehtäviä (3.1 Tavoitteet s.24). SURE kritisoi, että esityksessä ei ole nostettu riittävän selvästi esille, mitä päällekkäisiä toimintoja nykyisillä virastoilla on.

Esityksessä todetaan, että nykyisten virastojen yhteistyönä myös arvioidaan, voidaanko joistain toiminnoista ja palveluista luopua kokonaan (4.1 Taloudelliset vaikutukset, s. 26). SURE kantaa huolta siitä, että näitä toimintoja ja palveluita ei ole esitetty luonnoksessa, mikä vaikeuttaa kokonaiskäsityksen saamiseen uuden viraston tuottamista palveluista. Nopeasta aikataulusta huolimatta tulee varmistaa, että uusi virasto on yksi, uudenlainen ja toimiva kokonaisuus. Riskinä on se, että määrärahojen vähetessä ei saada hoidettua nykyisiäkään ydintehtäviä uuden viraston perustamisesta aiheutuvien kustannusten vuoksi.

SURE pyytää myös kiinnittämään huomiota siihen, että uusien sähköisten palveluiden toteuttaminen ja kehittäminen vaativat resursseja ennen kuin ne alkavat tuottamaan säästöjä.

Luvussa 5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto todetaan, että hallintopalveluiden yhdistäminen antaa mahdollisuuden keskittää voimavaroja substanssitehtäviin ja tehostaa yhteistyötä suomalaisen koulutuksen tunnetusti tekemisessä ja koulutustarjonnan esittämisessä sekä kansainvälisille hakijoille suunnatuissa palveluissa. SURE näkee uuden viraston perustamisen myös mahdollisuutena uuden toiminnallisen kokonaisuuden syntymiselle. Tämä edellyttää kuitenkin toimintojen tehostamista, perusteellisemmin päällekkäisten toimintojen selvittämistä ja synergian hyödyntämistä. Lähellä toisiaan olevat toiminnot tulee nähdä uudesta näkökulmasta.

Esityksessä uuden viraston kehittämisen painopiste on vahvasti yhteiskunnan kansainvälistymisen edistämisessä. Toimintaympäristön muutos johtaa uusiin palvelutarpeisiin, kuten koulutusviennin edistämiseen sekä kokonaisvaltaiseen tavoitteenasetteluun ja toimintaan maakuvatyössä (2.5 Nykytilan arviointi, s. 23). SURE pitää näitä merkittävinä, mutta korostaa palvelutarpeiden vahvempaa muuttumista myös kansallisella tasolla. SURE pitää tärkeänä, että jatkossakin varmistetaan perusedellytykset yleissivistävän koulutuksen johdonmukaiselle kehittämiselle keskeisenä osana uuden viraston koulutuksen kehittämistehtävää, jotta voidaan taata korkealaatuinen koulutus ja vastaamaan koulutuksella tulevaisuuden tarpeisiin. Opetushallitus on toiminut asiantuntijaorganisaationa palvellen hyvin paikallisia toimijoita ja tukien paikallista kehittämistyötä. Opetushallituksen kokemuksen hyödyntäminen kansallisessa kehittämis- ja opetussuunnitelmatyössä on ollut merkittävä. SURE kantaa huolta siitä, miten nykyiselle Opetushallitukselle kuuluvat ydintehtävät kyetään turvaamaan tulevaisuudessa.

Suomen koulutusjärjestelmä on maailmalla arvostettu ja siihen kohdistuu runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Koulutusviennin ja alati lisääntyvän koulutuksen kansainvälisen toiminnan kannalta SURE pitää uuden viraston perustamisen hyötynä kykyä reagoida entistä paremmin kansainvälistymisen tarpeisiin hyödyntäen sekä Opetushallituksen että Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn osaamista ja kokemusta.

Lopuksi SURE haluaa todeta, että kansainvälisen liikkuvuuden kannalta uuden viraston tulee kiinnittää huomiota kansalliseen palvelutasoon. Kansainvälistymisen mukanaan tuomien mahdollisuuksien tulee olla jatkossakin tasapuolisesti eri puolilla Suomea toimivien koulutuksen järjestäjien tavoitettavissa ja mahdollistaa maamme eri osissa asuvien lasten ja nuorten osallistumisen kansainväliseen toimintaan.

SURE seuraa mielenkiinnolla asian etenemistä.

Helsingissä 5.4.2016

Riikka Lindroos
puheenjohtaja
Suomen Rehtorit ry Finlands Rektorer rf